Sinn Féin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gerry Adams

Sinn Féin (Me itse) on Irlannissa pieni ja Pohjois-Irlannissa merkittävä vasemmistopuolue, jota pidetään terroristijärjestö IRA:n poliittisena siipenä.[1][2]

Europarlamentissa puolue toimii kommunistien ja radikaalivasemmiston GUE-ryhmässä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arthur Griffin perusti Sinn Féinin 1905 Irlannin itsenäisyyttä ajamaan. Vuonna 1917 se muodostui useita suuntauksia kokoavaksi voimaksi, kokoomuspuolueeksi tai sateenvarjo-organisaatioksi, joka saavutti vaalivoittoja vaalipiireissään 1917 ja 1918 ja joka tuki Irlannin parlamentaarista puoluetta.

Joulukuun 1918 parlamenttivaaleissa Irlannin parlamentaarinen puolue koki 62 paikan tappion saaden enää vain kuusi paikkaa, Sinn Fein sai 76 paikkaa. Unionistien paikkaluku nousi 18:sta 26:een.

Joulukuun 1918 parlamenttivaalien tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue Paikat  Äänet
Paikat Paikkaosuus Äänet Ääniosuus
Sinn Féin 73 69,5   76 087 46,9
Irlannin unionistipuolue 22 20,9   257 314 25,3
Irlannin parlamentaarinen puolue 6 5,7   220 837 21,7
Työväenpuolueen unionistit 3 2,8   30 304 3,0
Belfastin työväenpuolue 12 164 1,2
Riippumattomat unionistit 1 0,95 9 531 0,9
Riippumattomat kansallismieliset 8 183 0,8
Riippumattomat työväenpuoluelaiset 659 0,1
Riippumattomat 436 0,0
Yhteensä 105 100,0   615 515 100,0

Unionistit olivat sopineet, etteivät he vastusta Irlannin itsehallintoon (Home rule) siirtymistä muutoin kuin kuudessa Pohjois-Irlannissa kaikkein protestanttisimmassa maakunnassa.

Sinn Feinin Britannian alahuoneeseen valitut edustajat eivät ottaneet kansanedustajanpaikkojaan, vaan menivät tammikuussa 1919 Dubliniin muodostaen Dáil Éireann -nimisen kokouksen, joka julistautui Irlannin hallitukseksi. Samana päivänä irlantilaisvapaaehtoiset hyökkäsivät aseistamattoman poliisin kimppuun Soloheadbegissa Tipperaryssa, minkä katsotaan olleen alku Irlannin itsenäisyyssodalle. Maaseudulle vetäytyneet irlantilaisvapaaehtoiset alkoivat kutsua itseään Irlannin tasavaltalaisarmeijaksi, IRA:ksi 1920. Joulukuussa 1920 Britannian parlamentti hyväksyy jo ennen ensimmäistä maailmansotaa valmistellun Irlannin itsehallintolain, jonka mukaan kuusi protestanttisinta maakuntaa Pohjois-Irlannissa jää unioniin ja muu Irlanti saa itsehallinnon. Keväällä 1921 Pohjois-Irlannissa pidettiin vaalit, joissa unionistit saivat 40 paikkaa, maltilliset kansallismieliset kuusi ja Sinn Fein myös kuusi paikkaa.

Itsehallintosopimus ja Sinn Féinin jakautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dáil Éireann ja Britannian hallitus sopivat 6. joulukuuta 1921, että Irlannin 26 maakuntaa muuttuvat Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvaksi dominioksi, jota kutsuttiin Irlannin vapaavaltioksi.

IRA:sta ja Sinn Féinistä erosivat sopimusta tukeneet puoliskot ja vielä vuonna 1926 Éamon de Valeran yhteistyöhakuisempi ryhmä perustaen Fianna Fail -puolueen. Tynkä-IRA:n tueksi jääneen Sinn Féinin sirpaleen vaalimenestys jäi heikommaksi.

Siirtyminen vasemmalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvulla Sinn Féin siirtyi vasemmalle ja IRA:ssa oli marxilaisia elementtejä. Vuonna 1970 Sinn Féinistä lohkesi Työväenpuolue (aluksi: "Virallinen Sinn Féin"), josta lohkesivat puolueet Irlannin tasavaltalainen sosialistipuolue 1975 ja Demokraattinen vasemmisto 1992). IRA:sta on vastaavasti irronnut useita sirpaleryhmiä.

IRA luopui terrorismista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 IRA ilmoitti luopuvansa terrorismista.[2] Sinn Féin ei hyväksynyt IRA:sta irtautuneiden "real IRA" ja "continuity IRA" -ryhmien iskuja maaliskuussa 2009[1].

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinn Fein toimii Irlannin tasavaltalaisarmeijan, IRA:n, parlamentaarisena siipenä ja muodostaa oman parlamenttipuolueen vaikuttaen Ison-Britannian politiikkaan Pohjois-Irlannista käsin. Sen päätoimistot sijaitsevat Dublinissa ja Belfastissa

Britannian alahuoneeseen on valittu viisi Sinn Feinin jäsentä: Gerry Adams, Martin McGuinness, Michelle Gildernew, Conor Murphy ja Pat Doherty.

Euroopan unionin parlamentarissa on kaksi Sinn Feinin edustajaa, Bairbre de Brún ja Mary Lou McDonald, jotka kuuluvat radikaalivasemmiston yhteistyöryhmään, GUE:hen.

Puolue vastustaa aborttia ja ehdottaa sen sijaan yksinhuoltajien tukemista.[3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Maatiedosto Irlanti - Poliittinen järjestelmä, Suomen suurlähetystö, Dublin (luettu 1.3.2011)
  2. a b TAUSTA: Ääriryhmät haluavat aloittaa uuden kostonkierteen Pohjois-Irlannissa, Yle.fi 16.03.2009
  3. Sinn Féin on the Assembly debate on Abortion 22 October 2007. Sinn Féin. Arkistoitu October 25, 2007. Viitattu 2007-11-14.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.