Knud Möller

Knud Albert Möller (17. tammikuuta 1919 Helsinki – 23. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli Yleisradion kommentaattori ja kirjeenvaihtaja vuoteen 1983. Möller toimi kirjeenvaihtajana muun muassa jatkosodan aikaan rintamalla. Möller muistettaneen parhaiten pitkäaikaisena Kööpenhaminan kirjeenvaihtajana.

Möller syntyi Helsingissä tanskalaisista vanhemmista. Knudin äiti Agnes Hansine Caroline Möller (o.s. Birn) syntyi Helsingørissä vuonna 1890 ja isä Kaj Adam Gottlieb Möller Kööpenhaminassa vuonna 1882. Äiti Agnes Hansine Caroline Möllerin suku oli lähtöisin Mecklenburgista Saksan keisarikunnasta josta muuttivat Tanskaan vuonna 1854. Möllerin isä Kaj oli kokki joka oli opiskellut Pariisissa 1800-luvun lopulla.

Kaj- isä palasi Tanskaan vuonna 1907 ja meni naimisiin Knudin äidin kanssa. Tanskasta he muuttivat Pietariin jossa Kaj oli kokkina hotellissa. Vallankumouksen aikana he saapuivat Helsinkiin vuonna 1918. Hän vietti varhaisimmat lapsuusvuotensa muun muassa Käkisalmessa ja Viipurissa. Möller sai ensimmäisen työpaikkansa lehtimiehenä vuonna 1939 tultuaan ylioppilaaksi Helsingissä vuotta aieiemmin. Möller oli Tanskan kansalainen ja otti Suomen kansalaisuuden vasta 1970-luvulla, Hän taisteli vapaaehtoisena Talvisodassa, jossa palveli yhtenä noin 1200 tanskalaisesta vapaaehtoisesta.

Sotavuosina hän oli toimittajana Helsingin lisäksi Ruotsissa ja Tanskassa. Television kehittyessä uutisvälineeksi Suomessa 1960-luvulla, Yleisradio havaitsi Möllerissä monessa tiedotusvälineessä kokemusta hankkineen, esiintymiskykyisen ja kielitaitoisen toimittajan, joka oli mieltynyt erityisesti kansainvälisiin asioihin. Hän oli Yleisradion kirjeenvaihtajana Pariisissa vuosina 1966 –1969 ja Itä-Berliinissä vuosina 1974 – 1978. Möller siirtyi eläkkeelle Yleisradiosta vuonna 1983. Tämän jälkeen hän toimi muun muassa freelance-kommentaattorina poliittisissa asioissa helsinkiläisessä Radio Ykkösessä.

Möller herätti aikanaan huomautuksillaan suurta julkista keskustelua: Maalaisliiton sanomakeskuksessa hän kehotti 1940-luvulla Ahti Karjalaista ryhtymään poliitikoksi, koska hänestä ei kuitenkaan tulisi kunnon toimittajaa. Uuden Euroopan alkuvaiheissa hän keskeytti Etyk-kokouksessa yhden Neuvostoliiton tiedotustilaisuuden huomauttamalla, että ennen Viipurissa puhuttiin useita kieliä mutta nyt vain yhtä.

Knud Möller palkittiin muun muassa valtion tiedonjulkistamispalkinnolla vuonna 1982 sekä Sanomalehtimiesliiton Sananvapauden miekalla vuonna 1983.

Möller tunnettiin keskustapuolueen kannattajana. Hän oli naimisissa viisi kertaa, kahdesti saman puolison kanssa, ja sai neljä lasta.

Knud Möller oli hyvin lahjakas kielissä; hän osasi jo kuusivuotiaana viittä kieltä. Möllerin äidinkieli oli tanska ja suomi. Hän puhui lisäksi ruotsia, norjaa, saksaa, englantia, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Möllerillä oli aina vahvat yhteydet Tanskaan, sillä hän oli Kööpenhaminan kirjeenvaihtajana. Hän kävi siellä myös usein lomalla, sillä hänellä oli siellä sukulaisia.

Lähteet

• Helsingin Sanomat 24.4.1993. Toimittaja Knud Möller Ulkomaan uutisten rauhallinen ääni.

Aiheesta muualla

• Knud Möllerin raportti Pariisista Kuuden päivän sodan aikana. Ylen elävä arkisto
• Knud Möllerin raportti Pariisin opiskelijamellakoista.Ylen elävä arkisto
• Knud Möllerin raportti Kreikan poikkeustilasta. Ylen elävä arkisto
• Knud Möllerin raportti kreikkalaisesta vastarinnasta. Ylen elävä arkisto
• Knud Möllerin raportti Portugalin Neilikkavallankumouksesta
• Möller, Knud - Ikävalko, Reijo: Möllerin matkassa, Gummerus 1990