Walter Gropius

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Walter Gropius vuonna 1920

Walter Gropius (18. toukokuuta 1883 Berliini5. heinäkuuta 1969 Boston) oli saksalainen arkkitehti, joka perusti taide- ja arkkitehtuurikoulun Bauhausin. Hän oli myös yksi 1900-luvun merkittävimmistä taideteoreetikoista ja funktionalistisen arkkitehtuurin suunnittelijoista.[1]

Gropius opiskeli arkkitehtuuria Münchenissä ja Berliinissä vuosina 1903–1907. Vuosina 1908–1910 hän työskenteli arkkitehti Peter Behrensin kanssa ja perusti sen jälkeen oman arkkitehtitoimiston.

Gropius ei ollut kiinnostunut vanhojen rakennustyylien jäljittelystä, vaan pyrki löytämään oman modernin muotokielen, joka vastaisi ajan vaatimuksia. Hän tuli jo uransa alkuvaiheessa tunnetuksi ennakkoluulottomana uusien rakennustekniikoiden ja –materiaalien kokeilijana. Erityisen kiinnostunut hän oli tehokkaan rakennustuotannon ja taiteellisten päämäärien yhteensovittamisesta: arkkitehdin tehtävänä oli pitää huolta siitä, että tehokkuus ei vie rakennukselta ”sielua”.

Bauhaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palveltuaan ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalla, palasi Gropius arkkitehtuurin pariin vuonna 1918. Hänet nimitettiin kahden Weimarissa sijaitsevan taidekoulun johtoon. Hän päätti yhdistää nuo kaksi koulua yhdeksi uudeksi kouluksi, jolle hän antoi nimeksi ”Bauhaus”. Tavoitteena oli luoda uudenlainen oppilaitos, jossa yhdistyisivät arkkitehtuuri-, käsityö-, taideteollisuus- ja taidekoulutus. Gropius halusi, että arkkitehdit laajentavat suunnittelutaitoaan kaikenlaisiin esineisiin. Hän näytti itse esimerkkiä suunnittelemalla muun muassa huonekaluja ja autoja.

Vuonna 1925 Bauhaus joutui muuttamaan Dessauhun, jonne Gropius suunnitteli koulun uudet toimitilat. Dessaun Bauhaus-rakennukset ovat ensimmäisiä puhtaan funktionalistista arkkitehtuuria edustavia rakennuksia, ja niitä pidetään Gropiuksen tärkeimpänä saavutuksena arkkitehtuurin alalla.

Bauhausin johtajana Gropius pääsi hyödyntämään erinomaisia hallinnointitaitojaan. Bauhausista tuli lopulta taideteollisen koulutuksen suunnannäyttäjä koko maailmalle. Voidaan jopa väittää, että Gropius oli ensisijaisesti merkittävä taideteoreetikko ja pedagogi, ja vasta toissijaisesti merkittävä arkkitehti.

Gropius toimi Bauhausin johdossa vuoteen 1928 asti, jolloin hän siirtyi itsenäiseksi arkkitehdiksi Berliiniin. Hänen mielenkiintonsa suuntautui tuolloin suuriin asuntotuotantoprojekteihin, joiden toteuttamista hän pyrki tehostamaan laadusta tinkimättä.

Englanti ja Harvardin yliopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adolf Hitlerin valtaantulo vuonna 1933 johti siihen, että moderni arkkitehtuuri joutui Saksassa vaikeuksiin. Gropius päättikin vuonna 1934 muuttaa Englantiin, ja edelleen vuonna 1937 Yhdysvaltoihin, jossa hän ryhtyi arkkitehtuurin professoriksi Harvardin yliopistossa. Tuossa virassa hän vaikutti suuresti amerikkalaisen modernin arkkitehtuurin kehitykseen.

Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gropiuksesta tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 1944. Hän suunnitteli vielä uransa loppupuolella monia merkittäviä rakennuksia, muun muassa Manhattanilla sijaitsevan Pan Am –pilvenpiirtäjän (nykyinen nimi MetLife Building). 1950-luvulla hän suunnitteli myös rakennuksia entiseen kotimaahansa Saksaan, muun muassa Gropiusstadtin lähiön Länsi-Berliiniin.

Gropius oli vuosina 1915–1920 naimisissa Alma Mahlerin kanssa (Gustav Mahlerin leski). Vuonna 1923 hän avioitui Ilse Frankin kanssa, ja tuo avioliitto kesti Gropiuksen kuolemaan asti.

Kuvia Gropiuksen suunnittelemista rakennuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Funktionalismista käytetään ulkomailla myös nimitystä "International Style".

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bauhaus, Dessau (englanniksi) (saksaksi)