Sieppari ruispellossa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sieppari ruispellossa
The Catcher in the Rye
Vuoden painoksen 2004 kansi, tekijä Markko Taina
Vuoden painoksen 2004 kansi, tekijä Markko Taina
Alkuperäisteos
Kirjailija J. D. Salinger
Genre Kaunokirjallisuus
Kustantaja Little, Brown and Company
Sivumäärä 276
Suomennos
Suomentaja Pentti Saarikoski (1961)
Arto Schroderus (2004)
Kansitaiteilija Markko Taina
Kustantaja Tammi
Sivumäärä 296
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Sieppari ruispellossa (engl. The Catcher in the Rye) on yhdysvaltalaisen kirjailijan J. D. Salingerin vuonna 1951 ilmestynyt kuuluisa romaani. Teos käsittelee kapinahenkisen koululaisnuoren Holden Caulfieldin jokseenkin päämäärättömiä seikkailuja New Yorkissa ja hänen mietteitään elämästä ja maailmasta.

Teoksen ensimmäinen suomentaja oli Pentti Saarikoski, ja suomennos ilmestyi 1961. Toinen suomennos on Arto Schroderuksen, ja se ilmestyi 2004.

Aihe ja teema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan aiheena voisi olla murrosikä ja aikuistuminen sekä nuorisokulttuuri ja teemana tragedia. Kirjan kieli on kirjoitettu kokonaan slangilla.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päähenkilö Holden Caulfeild on erotettu jo neljästä koulusta. Nyt hän opiskelee Penceyn poikakoulussa, joka sijaitsee Pennsylvian osavaltiossa. Hänet erotetaan sieltäkin, koska hän sai neljä hylättyä viidestä (ainoastaan englannista pääsi läpi). Muutama päivä ennen joululoman alkua hän lähtee koulusta ja matkustaa New Yorkiin, missä asuvat hänen vanhempansa ja pikkusisko Phoebe.

Holden ei kuitenkaan mene kotiin, koska hän ei halua kohdata vanhempiaan ennen kuin he ovat saaneet koulusta lähetetyn kirjeen, jossa kerrotaan hänen erottamisestaan. Hän asuu pari yötä hotellissa New Yorkissa, käy baarissa ja vie huoneeseensa prostituoidun, mutta mitään ei kuitenkaan tapahdu. Sitten hän tapaa vanhan ystävänsä Sallyn, he viettävät aikaa yhdessä ja heillä on joitain herkkiä hetkiä. Holden ehdottaa, että he karkaisivat, mutta Sally säikähtää ajatusta ja he eroavat riidoissa. Holden menee baariin ja tapaa Carl Lucen.

Holden haluaa tavata siskonsa ennen karkaamistaan jättää siskonsa kouluun kirjeen, jossa hän pyytää siskoaan tulemaan museolle. Sisko tulee museolle matkalaukun kera ja sanoo tulevansa veljensä mukaan. Holden kieltää siskoaan tulemasta mukaan ja sisko suuttuu. Holden yrittää lepyttää siskonsa ja he menevät eläintarhaan. Veljensä pyynnöstä Pheobe menee eläintarhassa karuselliin, josta hän pienenä piti. Alkaa kuitenkin sataa, mutta Holden istuu iloisena sateessa katsellen siskoaan.

Holden ja Phoebe menevät kotiin. Holden sairastuu ja unohtaa pakosuunnitelmansa.

Päähenkilö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan päähenkilönä on Holden Caulfield, joka on 16-vuotias Penceyn poikakoulua käyvä masentunut nuori mies. Hän on kokenut elämässään paljon vastoinkäymisiä. Hänen toinen veljensä on kuollut ja hänet on erotettu monesti koulusta. Kirjan aikana hänet erotetaan viidettä kertaa koulusta. Holden etsii kovasti identiteettiään ja ei tunne kuuluvansa minnekään. Sopeutuminen tuottaa paljon ongelmia, jonka vuoksi hän on myös todennäköisesti neitsytlähde?.

Sivuhenkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuressa roolissa ovat Holdenin veljet, jotka eivät kuitenkaan varsinaisesti esiinny kirjassa vaan Holdenin ajatuksissa. Veljet ovat aina olleet iso osa Holdenia. Muita sivuhenkilöitä ovat Sally Hayes ja Jane Gallagher, jotka olivat Holdenin naispuolisia ystäviä. Vietettyään aikaansa enemmän Sallyn kanssa, Holdenin romanttinen mielenkiinto syttyi. Seurauksena Sally säikähti tunnetulvaa. Yksi tärkeimmistä sivuhenkilöistä oli Holdenin sisko Phoebe, jolla oli todella suuri vaikutus päähenkilön päätöksiin.

Miljöö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristönä toimii New Yorkin alue. Yksi paikoista on Penceyn koulu Agerstownissa, Pennysylviassa. Pencey on koulu, joka on tarkoitettu pelkästään pojille. Muita tapahtumapaikkoja ovat baarit ja hotellit sekä Holdenin koti. Miljöötä ei kuvailtu tarkkaan, mutta usein paikat kirjassa olivat ahdistavia ja masentavia kirjan teeman mukaisesti. Esim. Holden ei halunnut nähdä vanhempiaan ja baarien kiertely toi myös ahdistuneen tunteen.

Tapahtuma-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoittuu 1940- luvulle. Kirjan tapahtumat sijoittuvat joululoman paikkeille. Holden muistelee hänelle tärkeitä muistoja perheestään ja ajasta, kun hänen veljensä vielä oli elossa. Aikeet karkaamisesta länteen ovat viittauksia tulevaan.

Kuuluisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan väitetään kuuluneen muun muassa John Lennonin murhaajan Mark David Chapmanin, Ronald Reaganin salamurhaa yrittäneen John Hinckley Juniorin sekä monien muiden rikollisten kirjakokoelmiin. Teoksen on väitetty sisältävän piilomerkityksiä, jotka viettelevät lukijaa milloin mihinkin laittomuuteen.[1][2] Kirjaa ovat ylistäneet myös merkittävät poliitikot; esimerkiksi George H. W. Bush mainitsee sen yhdeksi teoksista, jotka innoittivat häntä nuorena.[3] Sieppari ruispellossa mainitaan usein yhdeksi 1900-luvun tärkeimmistä teoksista, ja se oli mukana myös Yleisradion, Suomen Kirjasäätiön ja Kirjakauppaliiton Tuhat vuotta – sata kirjaa -kampanjan luettelossa.[4]

Plagiaatti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalainen kirjailija Fredrik Colting kirjoitti kirjailijanimellä "John David California" teokselle "jatko-osan" 60 Years Later: Coming Through the Rye, jonka syksyksi 2009 suunniteltu julkaiseminen on kielletty Yhdysvalloissa tuomioistuimen päätöksellä, koska sen on väitetty plagioivan J. D. Salingerin teosta. Syytettyinä ovat Coltingin lisäksi hänen omistamansa ruotsalainen kustannusyritys Nicotext ja sen brittiläinen tytäryhtiö Windupbird Publishing, joka julkaisi teoksen ensin Britanniassa.[5]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaani on suomennettu kahdesti:

  • Salinger, J. D.: Sieppari ruispellossa. Suomentanut Pentti Saarikoski. Tammi, Helsinki 1961.
  • Salinger, J. D.: Sieppari ruispellossa. Suomentanut Arto Schroderus. Keltainen kirjasto 358. Tammi, 2004 (3. painos 2005). ISBN 951-31-2744-3.

Pentti Saarikosken suomennos herätti aikoinaan suurta huomiota, ja se muodostui monessa suhteessa ratkaisevaksi käänteeksi hänen kirjailijanurallaan. Saarikoski käytti käännöksessä Helsingin slangia; syyksi hän selitti, että alkuteos oli kirjoitettu New Yorkin paikallismurteella, jonka hän sanoi olevan yhtä lailla peruskielestä degeneroitunutta kuin helsinkiläisslangikin.

Kiistely suomennoksen virheistä ja ansioista on jatkunut kautta vuosikymmenien. Saarikosken käännöstä on pidetty kirjallisesti ansiokkaana työnä mutta toisaalta epätarkkana. Sitä on pidetty alkuteoksen vapaamuotoisena tulkintana ja sanottu jopa väärennökseksi.[6] Monien kirjan suomenkielisten painosten mukana tuli luettelo käännöksessä käytetyistä suomen kielen slangisanoista selityksineen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]