Neuillyn rauhansopimus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neuillyn rauhansopimus
Kartta Bulgarian Neuillyn sopimuksella menettämistä alueista.
Kartta Bulgarian Neuillyn sopimuksella menettämistä alueista.
Allekirjoitettu 27. marraskuuta 1919
Sijainti Ranskan lippu Neuilly-sur-Seine, Ranska
Allekirjoittajat Ympärysvallat
Bulgarian lippu Bulgaria
Kielet latina

Neuillyn rauhansopimus (tai Neuilly-sur-Seinen rauhansopimus) tehtiin 27. marraskuuta 1919 keskusvaltoihin kuuluneen Bulgarian kanssa, jolloin se menetti alueita Jugoslavialle, Romanialle ja Länsi-Traakian Kreikalle. Bulgarian armeija rajattiin 20 000 mieheen.

Sopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bulgarian pääministeri Aleksandăr Stambolijski allekirjoittamassa sopimusta.

Neuillyn rauhansopimus sai nimensä Pariisin Neuilly-sur-Seinen kaupunginosan mukaan, jossa sopimus allekirjoitettiin 27. marraskuuta 1919 Pariisin rauhankonferenssin aikana. Konferenssin tarkoituksena oli määrätä keskusvalloille langetetut korvaukset ja rajamuutokset. Neuillyn sopimus koski tältä osin Bulgariaa. Länsi-Traakiasta tehtiin ympärysvaltioiden protektoraatti ja se annettiin sittemmin vuonna 1920 Kreikalle San Remon konferenssissa. Bulgarian länsirajalta liitettiin neljä pientä erillistä aluetta Jugoslavian kuningaskuntaan. Bulgarian sodan aikana itseensä liittämä Etelä-Dobrudzha annettiin takaisin Romanialle. Yhteensä Bulgaria menetti 8 690 neliökilometriä maa-alueitaan naapureilleen. Se velvoitettiin myös maksamaan korvauksia ympärysvalloille 2 250 miljoonan kultafrangin edestä, joka piti maksaa 37 vuoden kuluessa. Bulgarian armeijaa pienennettiin, mutta se sai pitää 20 000 vapaaehtoista sotilasta, 10 000 santarmia ja 3 000 rajavartijaa.[1][2]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimuksen vastainen mielenosoitus vuonna 1929.

Suurta sotakorvaussummaa pienennettiin myöhemmin. Vuonna 1923 summa alennettiin 500 miljoonaan ja korvauksista luovuttiin kokonaan vuonna 1932. Bulgaria menetti taloudellisesti tärkeän yhteytensä Ageanmerelle ja vaikka sopimuksessa sille taattiin taloudellinen yhteys merelle, ei sopimus selventänyt miten se käytännössä toteutettaisiin. Sopimus synnytti myös suuren pakolaisvirran Bulgariaan luovutetuilta alueilta ja näiden hoito rasitti jo ennestään kärsinyttä maata.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raymond Detrez: Historical Dictionary of Bulgaria, s. 312. The Scarecrow Press, 2006. ISBN 978-0-8108-4901-3. (englanniksi)
  2. a b R.J Campton: A Concise History of Bulgaria, s. 144-145. Cambridge University Press, 2005. ISBN 978-0-521-85085-8. (englanniksi)
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.