Philipp Scheidemann

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Philipp Scheidemann

Philipp Scheidemann (26. heinäkuuta 1865 Kassel29. marraskuuta 1939 Kööpenhamina) oli saksalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko. Hän oli Weimarin tasavallan ensimmäinen valtakunnankansleri.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scheidemann tähtäsi alun perin journalistiksi, mutta ajautui mukaan politiikkaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tullen valituksi Saksan valtiopäiville sosiaalidemokraattina vuonna 1903. Hänen poliitikonuransa lähti nopeasti liikkeelle, ja jo ennen ensimmäistä maailmansotaa hän kuului Saksan sosiaalidemokraattien huomattavimpiin johtajiin. Scheidemann puolsi ensimmäistä maailmansotaa, mutta kuului saksalaisten poliitikkojen joukossa kompromissihaluisimpiin rauhanponnistelujen yhteydessä. Vuonna 1918 sosiaalidemokraatit pääsivät Saksan hallitukseen ensimmäistä kertaa. Prinssi Max von Badenin johtamassa hallituksessa Scheidemannista tuli salkuton ministeri.

Vuoden 1918 marraskuussa ensimmäisen maailmansodan hävinneen Saksan keisari Vilhelm II luopui kruunusta. Aikeena oli alkujaan luovuttaa kruunu jollekin Vilhelmin lapsista tai lapsenlapsista. Perustuslaillisen monarkian perustaminen tähtäimessä Saksassa perustettiin sosiaalidemokraatti Friedrich Ebertin johtama väliaikaishallitus. Vallankumousta Berliinissä pelännyt Scheidemann kuitenkin oli tasavallan perustamisen kannalla, ja julisti tasavallan perustetuksi Valtiopäivätalon parvekkeelta konsultoimatta kollegoitaan 9. marraskuuta 1918.

Vuoden 1919 helmikuussa nuori tasavalta sai perustuslain. Sosiaalidemokraatti Friedrich Ebertistä tuli valtakunnanpresidentti ja Scheidemannista valtakunnankansleri sosiaalidemokraattien, keskustan ja liberaalien muodostamassa koalitiohallituksessa. Scheidemann erosi hallituksesta saman vuoden kesäkuussa vastustaen Versailles’n rauhansopimusta. Scheidemann ei enää koskaan palannut hallitukseen, mutta toimi aktiivisena politiikassa. Vuosina 1920–1925 hän oli synnyinkaupunkinsa Kasselin pormestari kunnes tuli jälleen valituksi valtiopäiville. Vuonna 1933 kansallissosialistisen puolueen tultua valtaan Scheidemann lähti maanpakoon Tanskaan. Scheidemann kuoli Kööpenhaminassa pian toisen maailmansodan alkamisen jälkeen.

Saksan lippu Edeltäjä:
Friedrich Ebert
Saksan valtakunnankansleri
13. helmikuuta 191920. kesäkuuta 1919
Seuraaja:
Gustav Bauer