Gabrielin hadith
Gabrielin hadith (حديث جبريل) tiivistää islaminuskon perussisällön lyhyeen kertomukseen, jossa arkkienkeli Gabriel puhuu profeetta Muhammedille. Hadith esiintyy kokoelmissa Sahih al-Bukhari [1] ja Sahih Muslim.[2] Ne ovat islamin kaksi arvovaltaisinta hadith-kokoelmaa ja kuuluvat niin sanottujen kuuden kirjan joukkoon, jotka kaikki koottiin 800-luvulla abbasidien valtakunnassa Lähi-idässä. Sekä sunnit että šiiat tunnustavat niiden arvovallan, šiiat tosin vain ehdollisesti.
Hadithin teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Al-Bukharin kertomana hadith kuuluu seuraavasti:[1]
Abu Huraira kertoi: Eräänä päivänä, kun Profeetta istui joidenkin ihmisten keskuudessa (enkeli) Gabriel tuli ja kysyi: ”Mitä on usko (iman)?” Jumalan Profeetta vastasi: ”Usko on sitä, että uskoo Jumalaan, hänen enkeleihinsä, hänen kohtaamiseensa, hänen apostoleihinsa ja uskoo ylösnousemukseen.” Sitten hän kysyi: ”Mitä on islam?” Jumalan Profeetta vastasi: ”Sitä, että palvoo yksin Jumalaa eikä ketään muuta, rukoilee säännöllisesti, maksaa pakollisen almuveron ja noudattaa paastoa Ramadanin aikana.” Sitten hän kysyi: ”Mitä on täydellistyminen (al-Ihsan)? Jumalan Profeetta vastasi: ”Palvoa Jumalaa ikään kuin näkisi Hänet, ja ellet voi saavuttaa tätä omistautumisen astetta, ajattele, että Hän näkee sinut.” Sitten hän kysyi: ”Milloin koittaa Tuomiopäivä?” Jumalan Profeetta vastasi: ”Vastaaja ei tiedä sitä sen paremmin kuin kysyjäkään. Mutta kerron sen enteistä. 1. Kun orjanainen synnyttää isännälleen. 2. Kun mustien kamelien paimenet alkavat kerskailla ja kilpailla siitä, kuka rakentaa korkeimmat rakennukset. Ja Tuomiopäivä kuuluu niiden viiden asian joukkoon, joita kukaan muu ei tiedä paitsi Jumala. Sitten Profeetta lausui: ”Totisesti, vain Jumala tietää Tuomiopäivän ajankohdan… Silloin tuo mies (Gabriel) lähti. Profeetta pyysi seuralaisiaan kutsumaan hänet takaisin, mutta he eivät enää nähneet häntä. Silloin Profeetta sanoi: ”Se oli Gabriel, joka tuli opettamaan ihmisille heidän uskontonsa.” Abu Abdullah sanoi: ”Hän (Profeetta) piti tätä kaikkea osana uskoa.
Hadithin merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islamilaiseen teologiaan vakiintui 800-luvulla käsitys "viidestä peruspilarista" muslimina olemisen ytimenä. Gabrielin hadithissa sekä Bukharin että Muslimin versiona näistä luetellaan vain neljä, mutta puuttuva osa eli pyhiinvaellus tulee mukaan Muslimin eräässä toisessa hadithissa. [3] Muun muassa imaami al-Nawawi (k. 1277) on vahvistanut, että ne ovat suurimmat islamin kuuliaisuuden vaatimuksista.[4]
»Islam on rakennettu viidelle peruspilarille: todistus, ettei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammad on Jumalan Lähettiläs, rukousten suoritus, almuveron maksu, pyhiinvaellus Huoneeseen ja paasto Ramadan-kuussa.»
(Sahih Muslim book 1: hadith 20)
Gabrielin hadith sisältää myös toisen tärkeän luettelon, eli listauksen, joka esittää islamin kuusi uskonkappaletta. Bukharin hadith sisältää niistä vain viisi, mutta Muslim luettelee kaikki kuusi. Šariakäsikirja Reliance of the Traveller esittää ne seuraavasti: "Oikea usko on uskoa Jumalaan, hänen enkeleihinsä, hänen ilmoittamiinsa kirjoihin, hänen lähettiläisiinsä, Viimeiseen tuomioon ja kohtaloon, sen antamaan hyvään ja pahaan."[5] Islamin viiden peruspilarin ja kuuden uskonkappaleen lisäksi Gabrielin hadith kertoo lopuksi kaksi arvoituksellista Tuomiopäivän ennettä.
Arviointia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Imaami ja hafiz Muhammed ibn Ismail al-Bukhari (810–870) oli elämäkertatietojen mukaan kotoisin nykyisen Uzbekistanin alueelta Buharan kaupungista.[6] Imaami ja hafiz Muslim ibn al-Hajjaj (820–875) syntyi elämäkerran mukaan Persian Nishapurissa.[7] 800-luvulla kerätyt kooltaan massiiviset hadith -kokoelmat tulivat täydentämään Koraania etenkin šaria -lain sisällön osalta, sillä Koraani sisälsi vain vähän lakisäädöksiä. Hadithit myös täsmensivät islaminuskon sisältöä, sillä Koraanista puuttuu suurin osa esimerkin Gabrielin hadithin esittämistä asioista. Koraani ja hadith -kokoelmat vasta yhdessä muodostavat islamin pyhät kirjoitukset, jotka sisältävät profeetta Muhammedin kautta saadut ilmoitukset.
Taito valmistaa paperia oli opittu abbasidien kalifaatissa 800-luvulle tultaessa kiinalaisilta käsityöläisiltä, jotka olivat tulleet silkkitietä pitkin Persiaan. Kaikki varhaiset hadith -oppineet olivatkin kotoisin Persian itäosista, jonne paperin valmistus ensimmäisenä saapui. Kun papyruksesta ja pergamentista voitiin luopua, kirjojen tekemisestä oli tullut helppoa ja halpaa entiseen verrattuna.
Gabrielin haditheissa pyhiinvaellusta ei vielä mainita peruspilarina.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sared Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b al-Bukhari: Chapter: The asking of (angel) Jibrll (Gabriel) from the Prophet (saws) about Iman, Islam, Ihsan and the knowledge of the Hour. Vol. 1, Book 2, Hadith 48 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
- ↑ Ibn Muslim: Sahih Muslim Book 1, Hadith 4 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
- ↑ Muslim: Sahih Muslim Book 1 hadith 20 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
- ↑ Reliance of the Traveller, 2017, 809, u2.2
- ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Umdat al-Salik (Reliance of the Traveller), s. 809 (u3.1). anana publications, 2017.
- ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 1043 (x107). Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 1083 (x273). Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)