Glukagoni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Glukagoni.

Glukagoni on peptidihormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Sitä erittyy haiman Langerhansin saarekkeiden alfasoluista (Α-solut) koko eliniän ajan. Glukagoni on insuliinin vastavaikuttaja.[1] Kun verensokeri on alhaalla, glukagoni lisää glukoosia vereen. Veren glukagonipitoisuus puolestaan stimuloi insuliinin eritystä yhdessä ruoansulatuskanavan entsyymien (GIP) kanssa.

Glukagoni vapauttaa adrenaliinin avustamana glukoosia maksan glykogeenivarastosta. Glukagoni käynnistää glukoneogeneesin jo ennen maksan glykogeenivarastojen ehtymistä, jolloin elimistön varastorasvoista muodostuu vereen glukoosia.

Sairaalloisen korkea glukagonintuotanto voi johtua esimerkiksi glukagonoomasta.

Glukagonia voidaan käyttää vastamyrkkynä beetasalpaajan aiheuttaman myrkytyksen hoidossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.