Glukagoni

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Glukagoni.

Glukagoni on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Sitä erittyy haiman Langerhansin saarekkeiden alfasoluista (Α-solut) koko eliniän ajan. Glukagoni on insuliinin vastavaikuttaja.[1] Kun verensokeri on alhaalla, glukagoni lisää glukoosia vereen. Veren glukagonipitoisuus puolestaan stimuloi insuliinin eritystä yhdessä ruuansulatuskanavan entsyymien (GIP) kanssa.

Glukagoni vapauttaa, adrenaliinin avustamana, glukoosia maksan glykogeenista. Glukagoni käynnistää glukoneogeneesin jo ennen maksan glykogeenivarastojen ehtymistä, jolloin elimistön varastorasvoista muodostuu vereen glukoosia. Tällöin kahdesta rasvamolekyylistä muodostuu glyseroliosista yksi glukoosimolekyyli ja rasvahappo-osista kuusi ketoainemolekyyliä. Glukoneogeneesi voi käyttää raaka-aineenaan myös proteiineja, jolloin aminohappojen amino- ja karboksyyliosat poistuvat virtsa-aineena.

[muokkaa] Lähteet

  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.


Tämä biokemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut