Haimasaareke

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuva hiiren haimasaarekkeesta, jossa insuliini merkitty vihreällä, glukagoni punaisella ja tuma sinisellä.

Haimasaareke eli Langerhansin saareke on haiman solujen ryhmä.[1] Saarekkeet koostuvat kollageeniverkon kannattelemasta ryhmästä erittäviä soluja ja suuresta määrästä pieniä verisuonia, fenestroituja kapillaareja. Haimasaarekkeet erittävät vereen muun muassa insuliinia ja glukagonia.[1] Terveellä aikuisella on haimassaan noin miljoona saareketta eri puolilla elintä.

Eri solutyyppejä on neljä: alfa-, beeta-, delta- ja F-solut (PP-solut). Noin 15-20% soluista on alfa-soluja, jotka erittävät glukagonia. Beeta-soluja on n. 65-80% ja ne erittävät insuliinia. Soluista 3-5 % on delta-soluja, jotka erittävät somatostatiinia ja gastriinia. Vähiten eli n. 1 % on F-soluja, jotka erittävät haimapolypeptidiä. Eri solutyypit ovat jakautuneet sekaisin saarekkeessa toisin kuin esim. jyrsijöillä. Kaikilla soluilla on yhteys kapillaarisuoniin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.