Uusiutumattomat luonnonvarat

Wikipedia

Öljynporauslautta ja kaasusoihdun kajo Pohjanmerellä. Öljy ja kaasu ovat eräitä merkittävimmistä uusiutumattomista luonnonvaroista.

Uusiutumattomat luonnonvarat ovat luonnonvaroja, joita on käytettävissä vain jokin rajallinen, uusiutumaton varasto päinvastoin kuin uusiutuvia luonnonvaroja, joita luonnon prosessit synnyttävät jatkuvasti lisää. Merkittävimpiä uusiutumattomia luonnonvaroja ovat esimerkiksi fossiiliset polttoaineet.

Luonnonvarojen uusiutumattomuudella on erityisen suurta merkitystä silloin jos luonnonvara käytön seurauksena muuttuu käyttökelvottomaksi. Näin käy esimerkiksi kun hiilivetyjä (mm. bensiini) poltetaan. Tällöin kulutetaan rajallista varantoa, joka lopulta ehtyy. Lisäksi käytöllä voi esimerkiksi saastepäästöjen kautta olla haitallisia vaikutuksia ympäristölle, joskaan tämä ei suoranaisesti liity luonnonvaran uusiutumattomuuteen, vaan uusiutuvienkin luonnonvarojen käytöllä voi samaan tapaan olla haittavaikutuksia.

Eräät luonnonvarat ovat sinänsä uusiutumattomia, mutta niitä on saatavilla niin suunnattomia määriä, ettei ihmisen kulutuksella ole näköpiirissä olevalla aikajänteellä suurtakaan merkitystä kokonaisvarannon suhteen. Tällaisia luonnonvaroja ovat muun muassa sora, joka on määrällisesti maailman ylivoimaisesti merkittävin kaivosteollisuuden tuote, sekä monet metallit ja esimerkiksi pii, jota käytetään puolijohdeteollisuuden raaka-aineena. Maapallon energiavaroista tämäntapaisia ovat ydinpolttoaineet uraani ja torium sekä fuusiopolttoaineet.

[muokkaa] Uusiutumattomat luonnonvarat talousteoriassa

Harold Hotellingin teorian rajallisten luonnonvarojen hintakehityksestä mukaan rajallisen luonnonvaran hinta kehittyy täydellisillä markkinoilla yksinomaan markkinakoroista riippuvaisesti. Teorian mukaan jos hinta (P_t) kasvaisi yleistä korkotasoa (r) nopeammin, markkinoille tulisi uusia tuottajia kunnes tuotannon lisääminen ei kannata, ja jos hinta kasvaisi hitaammin, investoijat siirtäisivät pääomaa tuotannosta paremmin tuottaviin kohteisiin kunnes hinta saavuttaisi markkinakorkojen mukaisen tason. Täten, kun P₀ on hinta nykyhetkellä ja t vuodet nykyhetkestä, myyjän saamaa voittoa C kuvaa kaava

jonka mukaan voitto pysyy vakiona vuodesta riippumatta. Kaavasta käytetään myös nimeä Hotellingin sääntö.

Tämä talouteen ja kaupankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.