Einsteinium

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
KaliforniumEinsteiniumFermium
Ho

Es

-  
 
 
Es-TableImage.png
Yleistä
Nimi Einsteinium
Tunnus Es
Järjestysluku 99
Luokka aktinoidi
Lohko f-lohko
Ryhmä -
Jakso 7
Tiheys 8,84×103 kg/m3
Kovuus - (Mohsin asteikko)
Väri luultavasti hopeanvalkoinen tai metallinharmaa
Löytövuosi 1952
Atomiominaisuudet
Atomipaino 252,083 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) - pm
Kovalenttisäde - pm
Van der Waalsin säde - pm
Orbitaalirakenne [Rn] 5f117s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 29, 8, 2
Hapetusluvut +III
Kiderakenne -
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kiinteä
Sulamispiste 1133 K (860 °C)
Kiehumispiste - K (- °C)
Moolitilavuus -×10−6 m3/mol
Höyrystymislämpö - kJ/mol
Sulamislämpö - kJ/mol
Höyrynpaine - Pa - K:ssa
Äänen nopeus - m/s - K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus 1,3 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K
Sähkönjohtavuus - S/m
Lämmönjohtavuus - W/(m×K)
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Einsteinium on alkuaine numero 99, ja sen kemiallinen merkki on Es (lat. einsteinium) sekä CAS-numero 7429-92-7. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä löysi sen samoin kuin fermiuminkin Eniwetokin vetypommiräjäytyksen jälkeen vuonna 1952, mutta turvallisuussyistä tietoa salattiin aina kesään 1955 asti.[1] Tutkijat päättivät nimetä alkuaineen einsteiniumiksi kunnianosoituksena samana vuonna kuolleelle Albert Einsteinille. Kyseistä ainetta voidaan valmistaa muun muassa hiukkaskiihdyttimissä säteilyttämällä erästä uraanin isotooppia typpi-ioneilla. Pysyvimmän isotoopin (252Es) puoliintumisaika on noin 472 päivää.[2]

253Es-isotooppia. Voimakas alfahajoaminen aiheuttaa intensiivisen säteilyn

Toistaiseksi einsteiniumille ei ole keksitty mitään kaupallista tai tieteellistä käyttötarkoitusta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Marko Hamilo: Einsteinium, aine vailla ominaisuuksia Helsingin Sanomat 30.8.2005. Viitattu 14.7.2010.
  2. Audi, G., Bersillon, O., Blachot, J. & Wapstra, A.H. (2003): The Nubase2003 evaluation of nuclear and decay properties. Nuc. Phys. A 729, s. 3–128.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.