Radon
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Radon | ||||
| Tunnus | Rn | ||||
| Järjestysluku | 86 | ||||
| Luokka | Epämetalli | ||||
| Lohko | p | ||||
| Ryhmä | 18, jalokaasu | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 0,00973×103 kg/m3 | ||||
| Väri | väritön | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1900, Friedrich Ernst Dorn | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | (226) amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | - (120) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 145 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | - pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f14 5d10 6s2 6p6 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 18, 8 | ||||
| Hapetusluvut | 0 | ||||
| Kiderakenne | pintakeskeinen kuutiollinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kaasu | ||||
| Sulamispiste | 202 K (−71 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 211,3 K (−61,7 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 50,50×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 18,10 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 3,247 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 100 Pa 134 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,094 kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 0,00361 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Radon (lat. radon) on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu. Sen kemiallinen merkki on Rn, järjestysluku 86 ja CAS-numero 10043-92-2. Sitä syntyy maankuoressa ja kiviaineksessa jatkuvasti uraanin ja toriumin hajoamisen välituotteena. Siitä on aikaisemmin käytetty myös nimityksiä radiumemanaatio tai niton.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Syntyminen
Maaperän uraanin hajotessa syntyy radiumia, jonka hajoamistuote radon on. Radon muuttuu hajotessaan poloniumiksi alfahajoamisessa, joka hajoaa lyijyksi ja vismutiksi alfa- ja beetahajoamisessa. Päätyessään keuhkoihin pölyhiukkasten mukana, nämä aineet aiheuttavat keuhkosyöpää.
[muokkaa] Terveysvaikutukset
Radon kaasumaisena aineena pääsee helposti liikkumaan maaperässä ja edelleen siirtymään ilmakehään. Ulkoilmassa radon ei ole ongelma, koska sen pitoisuus laimenee nopeasti. Sen sijaan huonosti ilmastoituun asuntoon rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maa-aineksesta kulkeutunut radon voi olla haitallista. Kiviperäiset rakennusmateriaalitkin saattavat sisältää radonia.
Radon on tupakoinnin jälkeen merkittävä keuhkosyövän aiheuttaja. Se ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta eikä väsymystä. Säteilyturvakeskuksesta on saatavana huoneilman radonin mittaamiseen tarkoitettuja radonmittauspurkkeja. Mittauspurkin halkaisija on noin 5 cm. Radonkaasu tunkeutuu purkkiin kannessa olevien reikien lävitse. Purkkeja pidetään asunnossa kaksi kuukautta, jonka jälkeen ne palautetaan säteilyturvakeskukseen tutkittaviksi. Rakennettavan rakennuksen suurin sallittu radonpitoisuus on 200 Bq/m³ vuosikeskiarvona mitattuna, käytössä olevassa rakennuksessa raja on 400 Bq/m³. Ulkoilman radonpitoisuus on noin 10 Bq/m³.
Radonin poistosta täytyy huolehtia uraanikaivoksissa ja muissa radon-alueilla toimivissa kaivoksissa sekä sellaisissa rakennuksissa joiden pohjan läpi pääsee huoneilmaan runsaasti radonia.
[muokkaa] Historia
Radon löydettiin 1900-luvun alussa tutkittaessa radiumin ja muiden radioaktiivisten aineiden ominaisuuksia. Tuolloin havaittiin, että radiumista samoin kuin aktiniumista ja toriumista lähtee kaasua, joka myös on radioaktiivista ja jonka vaikutuksesta lähellä olevien esineiden pinnalle muodostuu radioaktiivinen kerrostuma. Näitä kaasuja nimitettiin aluksi 'emanaatioksi. Tuolloin ei isotoopin käsitettä vielä tunnettu, joten eri aineista lähteviä radonin isotooppeja Ra-222, Ra-219 ja Ra-224 pidettiin kolmena eri alkuaineena. Niistä käytettiin lähteensä mukaan aluksi nimiä radium-, aktinium- ja toriumemanaatio, myöhemmin lyhemmin radon, aktinon ja thoron. Myöhemmin ne kaikki kuitenkin osoittautuivat saman aineen isotoopeiksi, ja niistä kaikista käytetään nykyisin nimenä radon. Myös nimeä niton on aikaisemmin käytetty. [1].
[muokkaa] Kirjallisuutta
Rutherford, Ernest & Tuomikoski, Yrjö: Differences in the Decay of the Radium Emanation. Memoirs of the Manchester Literary and Philosophical Soc IV, 1909. vol liii, No 12 1-2. (englanniksi)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Otava: Pieni tietosanakirja 1950, kokonaan uudistettu laitos
