Jerry Lewis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jerry Lewis
Toinen Jerry Lewisin tähdistä Hollywood Walk of Famella
Jerry Lewis vuonna 2005

Jerry Lewis, oikea nimi Joseph Levitch, (s. 16. maaliskuuta 1926, Newark, New Jersey, Yhdysvallat) on pitkän linjan yhdysvaltalainen komedianäyttelijä.

Näyttelijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lewis aloitti uransa yökerhoissa koomikkona yhdessä kymmenisen vuotta vanhemman Dean Martinin kanssa. Suosion karttuessa he pääsivät esiintymään televisioon, minkä jälkeen tie elokuvamaailmaan aukesi vuonna 1949. Yhdessä he esittivät pääosaa heti seuraavassa filmissään, ja 1950-luvun alussa he olivat jo valkokankaan suosituin koomikkopari. Yhteistyö katkesi vuosikymmenen puolivälin jälkeen, kun Martinin ja Lewisin välit olivat pahasti tulehtuneet. Lewis jatkoi näyttelijäuraansa menestyskomedioiden parissa, mutta vähensi esiintymistahtiaan 1970-luvulla. Vuosikymmenen aikana hänet nähtiin vain kolmessa elokuvaroolissa. Sittemmin hänet on nähty vain pikkurooleissa, omasta tahdostaan.

Vuosina 1949–1953 Lewis juonsi yhdessä Martinin kanssa NBC-radiokanavalla The Martin and Lewis Show-ohjelmaa. Hän on myös toiminut elokuva-alasta kiinnostuneiden opettajana, ja hänen oppilainaan ovat olleet muun muassa Steven Spielberg ja George Lucas. 1950-luvulla hän kannusti myös nuorta Christopher Walkenia ryhtymään näyttelijäksi.

Vuonna 1995 Lewisistä tuli parhaiten palkattu Broadway-esiintyjä hänen esiintyessään Damn Yankees -esityksessä paholaisena. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hän on kuitenkin esiintynyt vain elokuvissa ja televisiossa.

Lewis ei ole koskaan saanut rooleistaan Oscar-palkintoa, mutta oli ehdolla Golden Globe -palkinnon saajaksi vuonna 1965 parhaana komedianäyttelijänä elokuvasta Boeing, Boeing.

Ohjaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytelokuvia jo 1940-luvulla ohjannut Lewis oli vuoteen 1960 mennessä saavuttanut lähes täydellisen määräysvallan filmiensä suhteen. Ensimmäinen pitkä oma ohjaustyö oli Jerry piccolona (1960), joka ei vielä onnistunut täysin. Lewis kuitenkin kehitti kamerajärjestelmän, jonka ansiosta otokset pystyi katsomaan välittömästi, eikä tarvinnut odottaa leikkausvaihetta. Tätä keksintöä käyttävät nykyään kaikki ohjaajat. Jerry naisten miehenä (1961) ja Jerry Hollywoodissa (1961) olivat molemmat suurmenestyksiä, joista jälkimmäinen parodioi Hollywoodia.

Lewisin parhaimpana ohjaustyönä pidetään Tohtori Jekyll ja Mr Hyde -komediaa, joka valmistui vuonna 1963. Siihen perustui Eddie Murphyn myöhempi elokuva Pähkähullu professori. Suurimmaksi osaksi tämän ohjaustyön ansiosta Entertainment Weekly -lehti valitsi Lewisin historian 50. parhaimmaksi ohjaajaksi. Kaikkiaan Lewis ohjasi 12 pitkää elokuvaa.

The Day the Clown Cried[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lewisin ohjaama ja tuottama The Day Clown Cried ('Päivä, jolloin klovni itki') valmistui vuonna 1972 mutta ei ole koskaan päässyt ensi-iltaan. Tarina kertoo natsiklovnista, joka joutui viihdyttämään toisessa maailmansodassa kaasukammioon pian joutuvia juutalaislapsia. Tunteikas tarina ei ainoan kopion omistavan Lewisin mukaan tule koskaan esitettäväksi, ja sen on nähnyt vain harva. Eräs Lewisin ystävä kommentoi elokuvaa pohjanoteeraukseksi.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 1944 hän avioitui Patti Palmerin kanssa. Vuonna 1982 eronnut pariskunta sai kuusi lasta. Avioeron jälkeen hän avioitui vuonna 1983 SanDee Pitnickin kanssa, ja heillä on yhteinen tytär.

Lewis oli vuonna 1977 ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksilähde?. Lewisin aloittama televisioitava Telethon-hyväntekeväisyyskeräys on muodostunut jo perinteeksi Yhdysvalloissa. 1970-luvulla aloitetut keräykset ovat tuottaneet parhaina vuosina 30–40 miljoonaa dollaria. Vuonna 2005 keräys tuotti 55,9 miljoonaa dollaria. Varat lahjoitetaan lihassurkastumaa potevien ihmisten hyväksi, ja vuonna 2005 poikkeuksellisesti myös hurrikaani Katrinan uhreille. Hyväntekeväisyysohjelmassa on nähty vieraina muun muassa Dean Martin, Frank Sinatra ja Sammy Davis Jr..

Lewisille myönnettiin 23. helmikuuta 2009 Jean Hersholtin humanitaarinen palkinto.