Grundgesetz

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksan liittotasavallan peruslaki vuodelta 1949

Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (suom. Saksan liittotasavallan peruslaki) on Saksan perustuslaki.

Grundgesetz kirjoitettiin vuonna 1949. Perustuslaki eroaa monelta osin Weimarin tasavallan perustuslaista, joka oli Saksan historian ensimmäinen demokraattinen perustuslaki.

Lain kirjoittajat eivät kuitenkaan halunneet kutsua lakia perustuslaiksi (saks. Verfassung), koska sen toivottiin jäävän väliaikaiseksi ja miehitysvyöhykkeisiin jaetun Saksan yhdistyvän pian. Tämän vuoksi laille annettiin nimeksi Grundgesetz, jonka voisi suomentaa perusasetukseksi. Kesti kuitenkin noin 40 vuotta lain kirjoittamisen jälkeen ennen kuin Saksan jälleenyhdistyminen toteutui ja hyvin toiminut Grundgesetz jäi voimaan myös yhdistyneeseen Saksaan.

Laissa määritellään muun muassa demokraattisten instituutioiden (liittopresidentti, liittokansleri, oikeuslaitos) rooli, osavaltioiden (Bundesländer eli liittomaiden) ja liittotasavallan suhde ja armeijan rooli. Tärkeimmäksi asiaksi nousevat kuitenkin perusoikeudet. Grundgesetzin ensimmäinen lause onkin Die Würde des Menschen ist unantastbar (suom. Ihmisen kunnia on koskematon), joka on todennäköisesti tunnetuin lause Saksan perustuslaissa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]