Harappa
Wikipedia
Harappa ( Urduksi: ہڑپہ ) on kaupunki Punjabissa, Koillis-Pakistanissa, noin 35 km Sahiwalista lounaaseen ja Lahoresta etelään. Harappan lähellä sijaitsee muinainen Harappaksi kutsuttu Induskulttuuriin liittynyt suuri kaupunki, joka on nykyään hylätty ja raunioina.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Muinainen Harappa
Läheltä on löydetty muinainen Induskulttuuriin ja Hautausmaa H-kulttuuriin liittyvä kaupunki. Se sijaitsi Punjabissa Ravi-joen muinaisen uoman lähellä. Induskulttuuria sanotaankin monesti Harappan kulttuuriksi. Varhaisin paikan ajoitus on radiohiilivuosina noin 2750 eaa, mikä vastaa kalenterivuosina noin 3200-3300 eaa.
Harappa löydettiin jo 1870-luvulla mutat sitä elettiin kaivaa vasta 1920-luvulla.
Harappassa asuttiin muinoin noin 3300 -1600 eaa.
Harappa saattoi olla ensimmäine varhaine suuri keskus, se kasvoi Kot Diji-vaiheessa noin 2800-2500 eaa 25 ha kokoon. kauppaa käytiin tällöin Afranistanin ja etelän rannikkokaupunkien kanssa.
Siellä oli suurimmillaan ainakin 10000[1], ehkä jopa 23500-40000 asukasta eli se oli sen ajan normien mukaan suuri kaupunki.Samaan kokoluokkaan kuuluivat muun muassa Mohenjo-Daro ja Rakhigarhi.
Kaupungin ala oli suurimmillaan ainakin 43 ha[2], luultavasti huomattavasti enemmän, ehkä noin 150 ha noin vuonna 2500 eaa.[3].
Harappan linnoitus on alaltaan 215 X 460 m ja korkeus 7 m.
Indus-sivistyksen kausi alkoi Harappassa noin 2600 eaa.
Harappa oli linnoitettu ja koostui ainakin kahdesta osasta: ylimystön "linnavuori" l'nnessä ja tavallisempien ihmisten asuttama "alakaupunki" idässä.
Induskulttuurin "Harappan perinne" päättyi Harappassa välillä 1900-1500 eaa. ja vaihtui toisenlaiseen Kalmisto H-kulttuuriin, jota pidetään indoiranilaisena. Uskotaan indoiranilaisten hyökänneen Harappaan ja hävittäneen sen julmalla tavalla. He toivat mukanaan Kalmisto H-kulttuurin, johon liittyi polttohautaus. Harappasta on löydetty kaduilta ihmisiä rikottuine kalloineen. Harappasta on löydetty kuparikirveitä jollaisia on Iranissa paikoissa Tepe Hissar III, Shah Tepe, Turang Tepe.
[muokkaa] Harappan historia
Harappassa oli noin 23 500 asukasta, ja sen pinta-ala oli noin 150 hehtaaria. Varhaisin kaupunki Kot Diji -vaiheessa noin 2800–2500 käsitti 25 ha, ja kaupunki laajeni noin vuoteen 2600 eaa mennesstä alaan 150 ha ja ehkä noin 23500 asukkaaseen.
Harappan historia jakautuu kolmeen vaiheeseen:
- 3A (2600–2450 eaa.)
- 3B (2450–2200 eaa.)
- 3C (2200–1900 eaa.)
Kaupunkia rakennettiin tuolloin jatkuvasti. Voimakas kasvu alkoi vuoden 2450 jälkeen B- ja C-vaiheissa. Kaupungissa ei havaita minkäänlaista jakoa eri alueisiin.
Talojen koot vaihtelivat yhden huoneen taloista yli kymmenen huoneen suurtaloihin. Lähes jokaisessa talossa on oma kaivo.
| Ajoitus | Vaihe | Aikakausi |
| 3300–2800 | Harappa 1 (Ravi-vaihe) | |
| 2800–2600 | Harappa 2 (Kot Diji -vaihe, Nausharo I, Mehrgarh VII) | |
| 2600–1900 | Harappa-kulttuuri (Induslaakson sivilisaatio) | Yhtenäistymisen kausi |
|---|---|---|
| 2600–2450 | Harappa 3A (Nausharo II) | |
| 2450–2200 | Harappa 3B | |
| 2200–1900 | Harappa 3C | |
| 1900–1300 | Myöhäisharappalainen (Kalmisto H -kulttuuri) | Hajaannuksen kausi |
| 1900–1700 | Harappa 4 | |
| 1700–1300 | Harappa 5 |
Harappa 5-vaihe päättyy rautakauden alkuun ja arjalaisten tuloon viimeistään tällöin.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Viitteet
- ↑ https://faculty.washington.edu/modelski/WCITI2.html
- ↑ https://faculty.washington.edu/modelski/WCITI2.html
- ↑ http://www.ancientindia.co.uk/staff/resources/background/bg17/worksheet.html
