Harappa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Harappa (pandžabiksi ja urduksi ‏ہڑپہ‎, Haṛappah) on kaupunki Punjabissa, Koillis-Pakistanissa, noin 35 km Sahiwalista lounaaseen ja Lahoresta etelään. Harappan lähellä sijaitsee muinainen Harappaksi kutsuttu Indus-kulttuuriin liittynyt suuri kaupunki, joka on nykyään hylätty ja raunioina.

Muinainen Harappa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läheltä on löydetty muinainen Induskulttuuriin ja Kalmisto H -kulttuuriin liittyvä kaupunki. Se sijaitsi Punjabissa Ravi-joen muinaisen uoman lähellä. Induskulttuuria sanotaankin monesti Harappan kulttuuriksi. Varhaisin paikan ajoitus on radiohiilivuosina noin 2750 eaa, mikä vastaa kalenterivuosina noin 3200-3300 eaa. Harappa löydettiin jo 1870-luvulla, mutta sitä alettiin kaivaa vasta 1920-luvulla.

Harappassa asuttiin muinoin noin 3300 -1600 eaa. Harappa saattoi olla ensimmäine varhainen suuri keskus, se kasvoi Kot Diji-vaiheessa noin 2800-2500 eaa 25 ha kokoon. Kauppaa käytiin tällöin Afranistanin ja etelän rannikkokaupunkien kanssa. Siellä oli suurimmillaan ainakin 10000[1], ehkä jopa 23500-40000 asukasta eli se oli sen ajan normien mukaan suuri kaupunki.Samaan kokoluokkaan kuuluivat muun muassa Mohenjo-Daro ja Rakhigarhi. Kaupungin ala oli suurimmillaan ainakin 43 ha[1], luultavasti huomattavasti enemmän, ehkä noin 150 ha noin vuonna 2500 eaa.[2].

Harappa oli linnoitettu ja koostui ainakin kahdesta osasta: ylimystön "linnavuori" lännessä ja tavallisempien ihmisten asuttama "alakaupunki" idässä. Harappan linnoitus on alaltaan 215 X 460 m ja korkeus 7 m. Indus-sivistyksen kausi alkoi Harappassa noin 2600 eaa. Induskulttuurin "Harappan perinne" päättyi Harappassa välillä 1900-1500 eaa. ja vaihtui toisenlaiseen Kalmisto H -kulttuuriin, jota pidetään indoiranilaisena. Indoiranilaisten uskotaan hyökänneen Harappaan ja hävittäneen sen. He toivat mukanaan Kalmisto H -kulttuurin, johon liittyi polttohautaus. Harappasta on löydetty kaduilta ihmisiä rikottuine kalloineen. Harappasta on löydetty kuparikirveitä jollaisia on Iranissa paikoissa Tepe Hissar III, Shah Tepe, Turang Tepe.

Harappan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harappassa oli noin 23 500 asukasta, ja sen pinta-ala oli noin 150 hehtaaria.lähde? Varhaisin kaupunki Kot Diji -vaiheessa noin 2800–2500 käsitti 25 ha, ja kaupunki laajeni noin vuoteen 2600 eaa mennesstä alaan 150 ha ja ehkä noin 23500 asukkaaseen.lähde?

Harappan historia jakautuu kolmeen vaiheeseen:

  • 3A (2600–2450 eaa.)
  • 3B (2450–2200 eaa.)
  • 3C (2200–1900 eaa.)

Kaupunkia rakennettiin tuolloin jatkuvasti. Voimakas kasvu alkoi vuoden 2450 jälkeen B- ja C-vaiheissa. Kaupungissa ei havaita minkäänlaista jakoa eri alueisiin. Talojen koot vaihtelivat yhden huoneen taloista yli kymmenen huoneen suurtaloihin. Lähes jokaisessa talossa on oma kaivo.

Ajoitus Vaihe Aikakausi
3300–2800 Harappa 1 (Ravi-vaihe)
2800–2600 Harappa 2 (Kot Diji -vaihe, Nausharo I, Mehrgarh VII)
2600–1900 Harappa-kulttuuri (Indus-kulttuuri) Yhtenäistymisen kausi
2600–2450 Harappa 3A (Nausharo II)
2450–2200 Harappa 3B
2200–1900 Harappa 3C
1900–1300 Myöhäisharappalainen (Kalmisto H -kulttuuri) Hajaannuksen kausi
1900–1700 Harappa 4
1700–1300 Harappa 5

Harappa 5 -vaihe päättyy rautakauden alkuun ja arjalaisten tuloon viimeistään tällöin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.