Pääsiäismuna
Wikipedia
Pääsiäismuna on koristeltu muna, joita annetaan lahjaksi pääsiäisenä. Perinteisesti on koristeltu kananmunia, mutta nykyisin suklaiset munat ovat yleistyneet, ja pahvisia karamelleilla täytettyjä munia on myös nähty. Suklaamunien sisään on usein piilotettu pieni yllätys. Koristeltuja kananmunia on käytetty elämän tunnuskuvana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kananmuna elämän tunnuksena
Koristellut munat ja puput ovat perinteisiä hedelmällisyyden tunnuksia. Juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvat kovaksikeitetyt munat uuden elämän symbolina, ja heidän arvellaan omaksuneen perinteen kenties muinaisten roomalaisten kevätjuhlista.
[muokkaa] Kristillisen pääsiäismunan historia
Kananmuna soveltui hyvin kristillisen ylösnousemususkon symboliksi. Se on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisäänsä. Kananmuna sopi myös Jeesuksen kalliohaudan symboliksi.
Ensimmäiset kirjalliset merkinnät maalattujen pääsiäismunien antamisesta on 900-luvulta. Lähteen mukaan Tessalonikin luostarin igumeni antoi munkeille pääsiäisyönä maalatut pääsiäismunat.
Pääsiäismunan suosioon on vaikuttanut myös käytännöllisiä syitä. Pääsiäismunien suosiota katolisissa maissa on lisännyt eläinkunnan tuotteista kieltäytyminen pääsiäistä edeltävän paaston aikana, minkä vuoksi munia jäi yli. Munat tuli käyttää pääsiäisenä, ennen kuin ne pilaantuivat.
[muokkaa] Maria Magdaleenan legenda
Kristillisestä pääsiäismunaperinteestä kerrotaan Maria Magdaleenan legendaa. Legendan mukaan Maria Magdaleena matkusti keisari Tiberiuksen luo kertomaan ylösnousseesta Kristuksesta. Tiberius vastasi hänelle, että ylösnousemus on yhtä mahdollinen kuin pöydällä olleen kananmunan muuttuminen punaiseksi. Samassa muna muuttui punaiseksi ja siitä tuli ensimmäinen pääsiäismuna.
[muokkaa] Pääsiäismunaperinteitä
Pääsiäismunien koristelu on erityisen suosittua Puolassa ja muissa slaavilaisissa maissa. Kuuluisa jalokiviseppä Peter Carl Fabergé toimitti loistokkaita hopeamunia tsaarin hoviin.
Joissakin maissa pääsiäismunia piilotetaan ja lapset saavat etsiä ne. Karjalaisperinne on munataistelut: kopsautetaan vastakkain kovaksi keitetyt munat, se jonka muna jää ehjäksi, voittaa.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Arkkimandriitta Arseni: Pääsiäismuna, ylösnousemuksen symboli, Glorian antiikki 2001.
