Näkövammaisten Keskusliitto

Järjestön päätoimipaikka, Iiris

Näkövammaisten Keskusliitto ry (ruots. Synskadades Centralförbund rf) on Suomen näkövammaisyhdistysten kattojärjestö, joka edistää ja valvoo sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten oikeuksien toteutumista, tuottaa erityispalveluja ja toimii näkemisen asiantuntijana Suomessa. Liiton tavoitteena on minimoida näkövamman haittavaikutuksia ja edistää näkövammaisten mahdollisuutta elää tasaveroista ja sisältörikasta elämää muiden kansalaisten tavoin. Järjestö on perustettu vuonna 1928.

Näkövammaisten Keskusliiton päätoimipaikkana on näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris Helsingin Itäkeskuksessa.

Näkövammaisten Keskusliiton jäsenyhdistykset

Näkövammaisten Keskusliitolla on nykyisin 25 jäsenyhdistystä. Näistä 14 on alueyhdistyksiä, jotka huolehtivat näkövammaisten asioista toiminta-alueellaan yleisyhdistyksinä. Alueellisten yhdistysten alaisuudessa toimii 80 paikallista alaosastoa. Toimialayhdistyksiä on 11 ja kukin niistä on erikoistunut tietyn erityistehtävän hoitamiseen koko valtakunnassa. Jäsenyhdistyksillä on noin 10 000 jäsentä.

Alueyhdistykset

• Etelä-Savon Näkövammaiset ry
• Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
• Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry
• Kainuun Näkövammaiset ry
• Keski-Suomen Näkövammaiset ry
• Lapin Näkövammaiset ry
• Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry
• Pohjanmaan Näkövammaiset ry
• Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry
• Pohjois-Savon Näkövammaiset ry
• Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry
• Satakunnan Näkövammaiset ry
• Tampereen seudun Näkövammaiset ry
• Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry

Toimialayhdistykset

• De Blindas Vänner - Sokeain Ystävät ry
• Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry
• Näkövammaiset Käsityöntekijät ry
• Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry
• Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry
• Näkövammaiset lapset ry, www.silmatera.fi
• Näkövammaisten Loma ry
• Opaskoirayhdistys ry
• Sokeainopetuksen Tuki ry
• Steleto ry
• Suomen Kuurosokeat ry

Näkövammaisten Keskusliiton tehtävät ja keskeiset tavoitteet

Näkövammaisten Keskusliiton tehtävänä on edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista hyvää elämää. Tätä tehtävää liitto toteuttaa

• toimimalla näkövammaisten oikeuksien edistäjänä
• toimimalla näkövammaisalan asiantuntijana
• tuottamalla näkövammaisten palveluja
• tuottamalla näkövammaisten yhdessäolo- ja harrastepalveluja

Suomessa on arviolta 80 000 näkövammaista. Heistä noin 10 000 on sokeita ja 70 000 heikkonäköisiä. Näkövammaisten Keskusliiton palvelut ovat kaikkien näkövammaisten käytettävissä, jäsenyydestä ja vamman vaikeusasteesta riippumatta.

Näkövammaistyön arvot

Näkövammaistyön päämääränä on yhteiskunta, jossa näkövammaisten elämänlaatu on hyvä, kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet ja näkövammainen ihminen voi elää omaehtoista, itsenäistä elämää ja toteuttaa itseään omien valintojensa mukaan.

Omaehtoinen hyvä elämä

• näkövammaisten erityistaitojem tukeminen
• tiedonsaannin helpottaminen
• arkipäivän selviytymisen tukeminen
• syrjäytymisen ehkäiseminen

Tasavertainen kansalainen

• perusoikeuksien käytäntöön soveltamisen edistäminen
• yhdenvertaisten mahdollisuudet luominen yhteiskunnan palveluihin ja toimintaan
• näkövammaisen riippumattomuuden ja omatoimisuuden edistäminen
• esteettömän ympäristön tukeminen ja fyysisten rajoitusten poistaminen
• yhdenvertaisuuden edistäminen toimeentulossa ja sosiaaliturvassa
• näkövammaisten työllistymisen ja elinikäisen oppimisen tukeminen

Osana toimivaa yhteiskuntaa

• lähtökohtana on toimiva ja osallistuva näkövammainen ihminen
• yhteiskunta ei saa olla eristävää eikä eriyttävää
• yhdistystoiminnalla sisältöä elämään
• tasavertainen mahdollisuus kulttuuri- ja harrastustoimintaan

Yhteisvastuullisuus

• näkövammaisjäsen auttaa ja ohjaa toista näkövammaista elämän eri tilanteissa
• näkövammaisjärjestöt edistävät kaikkien näkövammaisten oikeuksia
• näkövammaisjärjestöt tuottavat palveluja kaikille näkövammaisille

Toiminta

Kuntoutus

Kuntoutus auttaa näkövammaisia suoriutumaan työstä, opiskelusta, harrastuksista ja muista jokapäivisen elämän toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti. Palveluja suunnataan myös omaisille, näkövammaisten henkilöiden kanssa läheisesti työskenteleville ja muille yleisten palvelujen työntekijöille.

Oikeuksienvalvonta

Näkövammaisten Keskusliitto tekee esityksiä, antaa lausuntoja ja pitää yhteyksiä eri viranomais- ja päättäjätahoihin näkövammaisia koskevissa asioissa.

Ohjaus ja erityispalvelut

Näkövammaisten Keskusliiton valtakunnalliset ja alueelliset työntekijät antavat neuvoja ja ohjausta sosiaaliturvaan, kuntoutukseen, apuvälineisiin, koulutukseen, työllisyyteen ym. näkövammaistoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Liiton hoidettavana on monet yhteiskunnan peruspalveluihin verrattavat näkövamaisten palvelut

• kuntoutuspalvelut lapsista vanhuksiin
• apuvälineiden maahantuomnti, myynti ja lainaus
• näkövammaisten työllisyyden tukeminen avoimille työmarkkinoille ja oma näkövammaisia työllistävä toiminta
• pistekirjoitus-, isokirjoitus- ja äänitemateriaalituontato ja lehtien ym. painotuotteiden välittäminen tietotekniikkaa hyväksi käyttäen
• atk-koulutus ja -ohjaus
• opaskoirakoulutus

Yhdessäolo- ja harrastuspalvelut

Näkövammaisten Keskusliitto ja sen jäsenyhdistykset ylläpitävät eri puolilla Suomea kahdeksaa loma- ja kurssikeskusta, jotka tarjoavat näkövammaisille mahdollisuuksia sekä kuntouttavaan että tavalliseen lomanviettoon. Liitto organisoi näkövammaisten nuoriso- ja liikuntatoimintaa sekä järjestää mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen. Alueelliset ja paikalliset yhdistykset pitävät kerhotilaisuuksia, järjestävät retkiä ja matkoja ja tuottavat äänilehtiä.

Kansainväliset yhteydet ja kehitysyhteistyö

Näkövammaisten Keskusliiton kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on hankkia tietoa eri maiden näkövammaistyöstä oman maan näkövammaisten palvelujen parantamiseksi. Toisaalta yhteistyön tavoitteena on antaa muiden maiden näkövammaistyössä oleville tietoa suomalaisesta näkövammaistyöstä. Kehitysyhteistyössä pyritään soveltamaan omia kokemuksia ja osaamista näkövammaisten olosuhteiden parantamiseksi.

Näkövammaisten Keskusliitto on jäsenenä Maailman Sokeain Unionissaa (engl. World Blind Union) ja Euroopan Sokeain Unionossa (engl. European Blind Union). Pohjoismainen yhteistyö koordinoituu Pohjoismaisen yhteistyökomitean (ruots. Nordiska Samarbetskommitten) ja sen alaisten toimikuntien kautta.

Kehitysyhteistyötä on tehty 1960-luvulta lähtien. Kohdemaita ovat Sambia, Namibia ja Ecuador.

Näkövammaisten Keskusliiton historiaa

Suomen ensimmäinen näkövammaisten hyväksi toimiva yhdistys perustettiin Helsingissä 29.1.1887. Se oli nimeltään Sokeain Ystävät ja jäsenet olivat toisaalta hyväntekeväisyydestä kiinnostuneita ruotsinkielisiä rouvia, toisaalta sokeainkoulujen opettajia. Ensimmäinen näkövammaisten itsensä muodostama yhdistys syntyi Helsingissä v. 1907 ja oli nimeltään Suomen Sokeain Liitto.

Sokeain Keskusliitto perustettiin 17 yhdistyksen yhteistyökokouksessa niiden kattojärjestöksi Säätytalolla Helsingissä 28.-29.1.1928. Yhdistysrekisteriin keskusliitto merkittiin 15.10.1928. Ensimmäinen johtokunta valitsi puheenjohtajakseen viipurilaisen Einar Juvosen. Muut ensimmäisen johtokunnan jäsenet olivat käsityöntekijä Lauri Koskinen, kauppias U. A. Mattsson, sokeainkoulun johtaja Juho Mustakallio ja varatuomari Einar Rotkirch.

Nimensä liitto muutti Näkövammaisten Keskusliitoksi 27.5.1980.

Puheenjohtajat

• 1928–1948: Einar Juvonen
• 1949: Oskari Lehtivaara
• 1950–1952: Vilho Ahre
• 1952–1961: Einar Juvonen
• 1961–1976: Eero Häkkinen
• 1976–1983: Pekka Mäkelä
• 1983–1985: Urpo Kuotola
• 1985–1995: Arvo Rintaluoma
• 1995–2004: Pentti Kivelä
• 2004–: Esko Jantunen

Aiheesta muualla

• Näkövammaisten Keskusliiton sivusto
• Näkövammaisten Airuen verkkolehti