Vuoristorata (Linnanmäki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuoristorata

Linnanmäki roller coaster.jpg


Kesto 135 s Pituus 960 m
Nopeus ~60 km/t Korkeus 24 m
Sijainti Linnanmäki, Helsinki
Rakenne puu
Käytössä 1951–
Juna(t) 4 kpl, 22 matkustajaa/juna (junia käytetään asiakasmäärien mukaan, yleensä käytössä on kolme junaa)
Kapasiteetti 1500 henkilöä/tunti
Muualla
RCDB Roller Coaster Database

Koordinaatit: 60°11.33′N, 24°56.5′E

Vuoristorata on perinteinen vuoristorata Linnanmäen huvipuistossa Helsingissä. Vuoristorata on valmistettu puusta, kuten kaikki muutkin tuon aikakauden vuoristoradat. Vuoristorata esiintyi myös Linnanmäen edellisessä logossa. Logon kaareva muoto esitti Vuoristoradan pudotusta ja mäkeä. Kesässä Vuoristorata kierretään noin 47 000 kertaa.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnanmäen Vuoristoratan rakenteita

Vuoristoradan rakensi talvella 1950 Linnanmäen henkilökunta tanskalaisen Valdemar Lebeckin piirustusten pohjalta. Rakennustyötä johti tanskalainen tivolimies Svend Jarlström[2], joka tuohon aikaan omisti suurimman osan Linnanmäen laitteista. Lebeckin piirustusten pohjalta oli rakennettu myös lähes identtinen rata Bakkenin huvipuistoon Tanskan Dyrehavsbakkeniin. Vuoristorata avattiin 13. heinäkuuta 1951.[2] Avajaisissa tarjottiin pilsneriä ja voileipiä.lähde?

Alkujaan oletettiin, että rata kestäisi käytössä korkeintaan muutaman vuoden, mutta jatkuvalla kunnostuksella ja puuosien uudistamisella rata on toiminnassa tänäkin päivänä. Vuoristoradan kaikki puuosat on uusittu kaikkiaan viisi kertaa.[3] Vanhimpia puuosia vaihdetaan uusiin jatkuvasti. Vuoristoradan junissa on alkuperäiset tammirungot 50-luvulta.[4]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoristoradalla jarrutuksesta matkan aikana huolehtii jarrumies, joka seisoo junan takaosassa. Tällaisia jarrumiesten ohjaamia ratoja on ennen vanhaan ollut monia, mutta esimerkiksi samanlaiseen vuoristorataan Tanskassa on myöhemmin asennettu automaattiset jarrut. 1940- ja 1950-luvuilla samoilla piirustuksilla valmistettiin kahdeksan rataa eri puolille Eurooppaa.[4] Linnanmäen Vuoristorata on myös ns. sivukitkarata, eli radan käännöksissä ei ole lainkaan kallistuksia. Monissa nykyisissä radoissa on myös radan alla kulkevat apupyörät, jotka estävät junan hyppäämisen radalta. Vuoristoradassa ei näitä apupyöriä ole, joten periaatteessa Vuoristorata oli vanhentunutta tekniikkaa alusta asti.[5]

Etuna jarrumiehen käytössä on puolestaan se, että radalle voidaan lähettää useampia junia yhtä aikaa, koska vaunut voidaan pysäyttää koska tahansa. Se lisää tuntuvasti radan kapasiteettia ja lyhentää jonoja.[5] Vuoristoradalla on yhteensä 20 jarrumiestä.[6] Linnanmäen toimitusjohtaja Risto Räikkönen on myös yksi jarrumiehistä.[4] Hän suoritti jarrumiehen koulutuksen 50-vuotispäivänsä kunniaksi.

Heinäkuussa 2012 Linnanmäen jarrumies numero 1 Toivo "Topi" Lipponen jäi eläkkeelle 37 ajokesän jälkeen. Lipposen eläkkeelle jäämisen kunniaksi numero 1 jäädytettiin ja hänen paitansa sijoitettiin kunniatauluun vuoristoradan seinälle.[7]

Vuoristoradan juna saattaa jäädä jumiin mäkeen. Kyse on tällöin jarrumiehen jarrutusvirheestä, jolloin junalla ei riitä vauhtia että se pääsisi ylämäen huipulle.[8] Linnanmäen Vuoristoradalla on vuosikymmenien saatossa kuollut kaksi henkilöä. Vuonna 1953 sai surmansa kuljettaja, joka istui ensimmäiseen vaunuun päivän ensimmäisellä ajolla, eikä kiinnittänyt turvapuomia. Mies putosi ja jäi junan alle. Vuonna 1985 kuoli poika, joka istui niin ikään ensimmäisessä vaunussa. Poika avasi matkan aikana turvapuomin lukituksen, putosi junasta ja jäi sen alle.[9]

Yhdysvaltalainen vuoristoratakerho ACE (American Coaster Enthusiasts) on julistanut Vuoristoradan "klassikoksi". Vaatimukset täyttää vain kymmenen rataa Euroopassa ja alle 40 rataa maailmassa. Radan täytyy olla puurakenteinen, vaunujen turvapuomi on yksiosainen ja yhteinen molemmille matkustajille sekä vain yhteen asentoon lukittuva, kuppi-istuimia tai istuimien välisiä jakajia liukumisen estämiseksi ei saa olla ja matkustajien pitää saada vapaasti valita paikkansa vaunuissa.[5][10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuoristorata Linnanmäen huvipuisto. Viitattu 18.12.2011.
  2. a b Tieteen kuvalehti Historia 11/2014, s.74
  3. Kurki-Suonio, Ossi: Linnanmäen vuoristorata 60v. – Aina suosituin laite 13.7.2011. Uusi Suomi. Viitattu 18.12.2011.
  4. a b c Leppälä, Anni-Helena: Jarruttelu oli hävittäjälentäjien työtä Kansan Uutiset. 13.7.2011. Viitattu 18.12.2011.
  5. a b c Vuoristoradat 04.08.2001. huvipuisto.net. Viitattu 18.12.2011.
  6. Vuoristoradan jarrumiehet 2011. Vuoristoradan Jarrumiehet ry. Viitattu 18.12.2011.
  7. Jarrumies nro. 1 ajoi viimeisen kierroksensa Linnanmäen vuoristoradalla MTV3. Viitattu 13.7.2012.
  8. Määritä osoite! 31.7.2011. STT, Aamulehti. Viitattu 18.12.2011.
  9. Huvipuistojen onnettomuudet huvipuisto.net. Viitattu 18.12.2011.
  10. Coaster Awards aceonline.org. Viitattu 18.12.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]