Sergei Iljušin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sergei Iljušin 1940-luvulla.

Sergei Vladimirovitš Iljušin (ven. Сергей Владимирович Ильюшин, 30. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1894 Diljalevo9. helmikuuta 1977 Moskova) oli neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija.

Sergei Iljušin syntyi Keski-Venäjän maaseudulla köyhään perheeseen. Siksi Sergei joutui aloittamaan työnteon jo lapsena. 16-vuotiaana hän joutui Pietarissa lentokentän puhdistus- ja korjaustyöhön. Siellä hän sai ensikosketuksen ilmailuun, lisäksi kentällä järjestettiin Venäjän ensimmäinen ilmailuviikko-tapahtuma, jossa Sergei näki Venäjän kuuluisimmat lentäjät ja heidän koneensa.

Sergei ilmoittautui lentokouluun, joten hänen oma taloutensa oli ilmeisesti kohentunut. Kun bolševikkien vallankumoukselliset olivat ottaneet Venäjällä vallan, Sergei Iljušin liittyi Puna-armeijaan ja taisteli sisällissodassa. Kerran hänen piti purkaa englantilainen sotasaaliskone ja viedä se Moskovaan. Sergei haaveili tässä vaiheessa joskus itsekin suunnittelevansa lentokoneita.

Sergei Iljušin pääsi opiskelemaan ilmavoimien akatemiaan ja valmistui noin 30-vuotiaana. Tällöin hänet komennettiin lentokoneiden valmistuksen tarkastajaksi, joka esti omien suunnitelmien teon. Pian toinen maailmansota muodostui todelliseksi uhkaksi ja Iljušin katsoi velvollisuudekseen alkaa itse suunnitella lentokoneita. Hän lähetti esimiehilleen toistuvia pyyntöjä saada siirto suunnittelutehtäviin ja lopulta siihen myönnyttiin. Hän sai suunnittelutoimiston johtajuuden.

Iljušinin ensimmäinen lentokone oli pitkän kantaman pommikone, jonka prototyyppi sai kutsumanimen Moskva. Moskva saavutti matkalennon maailmanennätyksen vuonna 1938 lennollaan Moskovasta Vladivostokiin. Seuraavana vuonna se lensi Atlantin yli Pohjois-Amerikkaan. Sodassa Iljušin Il-4 pommikone oli käytössä pitkän kantaman, muun muassa Berliinin, pommituksissa.

Tämän jälkeen Iljušin suunnitteli Iljušin Il-2 rynnäkkökoneen eli Sturmovikin. Puna-armeijassa se tunnettiin Lentävänä panssarivaununa ja saksalaiset kutsuivat sitä Mustaksi kuolemaksi. Kone oli voimakkaasti panssaroitu ja hankala tuhota IT-konekivääreillä. Koneita valmistettiin yli 40 000 kappaletta.

Sodan loputtua Iljušin suunnitteli Il-12, Il-14 ja Il-18-matkustajakoneet. Vuonna 1962 Iljušin toi Aeroflotin käyttöön Il-62 matkustajakoneen, joka oli nelimoottorinen 200-paikkainen suihkukone mannertenvälisille etäisyyksille. Esimerkiksi Douglas DC-8 tuli käyttöön vasta muutamaa vuotta myöhemmin.

Sergei Iljušin voitti monia palkintoja, muun muassa Sosialistisen työn sankari -mitalin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]