Sven Hassel

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sven Hassel (synt. 19. huhtikuuta 1917) on tanskalaissyntyinen kirjailija, joka on kirjoittanut näennäisen omaelämäkerrallisia romaaneja väitetyistä kokemuksistaan toisessa maailmansodassa.

Hasselin elämäkerta on kiistelty. Kirjojensa mukaan hän värväytyi Saksan armeijaan ennen sotaa ja palveli kaikilla Saksan rintamilla lukuunottamatta Pohjois-Afrikkaa, jonne häntä ja ja hänen yksikköään vienyt joukkojenkuljetuslaiva olisi torpedoitu. Lisäksi hän olisi palvellut panssariyksikössä, jonka määritelmä vaihtuu vuorotellen koulutusyksiköstä rangaistusyksikköön. Tällaista rangaistus/koulutusyksikköä ei ollut Saksan armeijassa eikä yhtäkään yksikköä kierrätetty niin monella rintamalla ja sotatoimialueella kuin Hassel väittää. Hän on muun muassa väittänyt saaneensa Mannerheim-ristin Suomen rintamalla talvisodassa, jossa hän palveli osana Saksan armeijan epävirallisesti Suomeen lähettämää komennuskuntaa.

Tanskalainen Erik Haaest kirjoitti Sven Hasselista kirjan, jonka mukaan Hassel olisikin ollut Borge Pedersen-niminen pikkurikollinen, joka oli sodan aikana esiintynyt omatekoisessa uniformussa väittäen nimekseen Heinrich Himmler. Haaestin mukaan Sven Hasseliksi itseään kutsuva mies olisi viettänyt pari vuotta vankilassa sodan jälkeen ja tutustunut siellä oikeisiin veteraaneihin ja kirjoituttanut ensimmäisen, todenmukaisimmaksi esitetyn kirjansa Tuomittujen legioona haamukirjoittajalla. Loput hänen teoksistaan olisi kirjoittanut hänen vaimonsa. Myös Haaestin luotettavuutta on kritisoitu, sillä hänen toimittajanuransa perustui lähinnä keltaiselle lehdistölle kirjoitetuille skandaalinkäryisiin artikkeleihin. Niin ikään Haaestin esittämistä väitteistä on löydetty ristiriitaisuuksia.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elämäkerta

Hän väittää syntyneensä Sven Pedersen -nimisenä Frederiksborgissa, Själlannissa, Tanskassa. Myöhemmin hän otti sukunimekseen äitinsä tyttönimen Hassel. Neljäntoista ikäisenä hän liittyi kauppalaivastoon kajuuttapoikana ja työskenteli laivalla vuoteen 1936, jolloin hän liittyi armeijaan.

Vuoden 1990 haastattelussa hän sanoi, "Saksa sattui olemaan lähempänä kuin Englanti, menin Wehrmachtin värväystoimistoon pestautumaan, mutta se ei ollut niin helppoa kuin olin kuvitellut. Vain Saksan kansalaiset kelpasivat palvelukseen. Sen jälkeen kun olin kuuden kuukauden ajan yrittänyt mennä armeijaan, seitsemäs ratsuväkirykmentti lopulta hyväksyi minut sillä ehdolla, että minusta tulisi laillinen saksalainen". Myöhemmin hän palveli Eisenachiin sijoitetussa 2. panssaridivisioonassa ja vuonna 1939 hän toimi panssarivaunun kuljettajana Puolan valloituksessa.

Vuoden kuluttua hän yritti paeta. "... Olin vain yksinkertaisesti lopussa. Lyhyen loman jälkeen jätin palaamatta yksikkööni. Sitä sanottiin karkuruudeksi. Minut siirrettiin sonderabteilungiin, rikollisten ja toisinajattelijoiden muodostamiin rangaistusjoukkoihin."

Hän palveli 2. ratsuväkirykmentissä ja myöhemmin 11. sekä 27. panssarirykmentissä (6. panssaridivisioona). Hassel soti kaikilla rintamilla Pohjois-Afrikkaa lukuun ottamatta ja haavoittui useita kertoja. Hassel väittää myös palvelleensa yksikkönsä kanssa salaa talvisodassa Suomessa, jossa hänet olisi palkittu Mannerheim-ristillä.

Lopulta hän saavutti luutnantin arvon ja vastaanotti 1. ja 2. luokan rautaristit. Hän antautui neuvostojoukoille Berliinissä 1945 ja vietti seuraavat vuodet erilaisilla sotavankileireillä. Hän alkoi kirjoittaa ensimmäistä kirjaansa Tuomittujen legioonaa ollessaan pidätettynä.

1949 hänet vapautettiin ja hän oli suunnittelemassa liittyvänsä Ranskan muukalaislegioonaan kun tapasi Dorthe Jensenin, jonka kanssa hän meni naimisiin 1951. Hassel meni töihin autotehtaaseen, mutta hänen vaimonsa rohkaisi häntä kirjoittamaan kokemuksistaan. De Fordometes Legion (Tuomittujen Legioona) julkaistiin 1953.

Vuonna 1957 Sven Hassel kärsi sodan aikana hankitusta sairaudesta ja halvaantui melkein kahdeksi vuodeksi. Hän kiittääkin monien kirjojensa (esimerkiksi Gestapo, 1963) esipuheessa Hampurin kaupungin trooppisten tautien laitosta, jossa hän sai terveytensä takaisin.

Toipumisen jälkeen hän alkoi kirjoittaa lisää kirjoja. 1964 hän muutti Barcelonaan, Espanjaan, jossa hän asuu edelleen. Kokonaisuudessaan hän on julkaissut neljätoista romaania, jotka on käännetty kahdeksalletoista kielelle. 1987 hänen kirjastaan Kuolema telaketjuilla tehtiin elokuva nimellä Wheels of terror [1].

[muokkaa] Kirjat

Kirjoissaan Hassel kuvaa sotaa sekä päähenkilön että kertojan silmin. Kirjat kertovat rikollisista, sotaoikeuden tuomitsemista ja poliittisesti epäluotettavista sotilaista koostuvan 27. Rangaistusrykmentin urotöistä. Svenin lisäksi heihin kuuluu Legioonalainen (entinen Ranskan muukalaislegioonan sotilas , nimeltään Alfred Kalb), jättiläinen, jota kutsutaan ironisesti Pikkuveljeksi(Wolfgang Creutzfeld), kasarmidiileri Joseph Porta, vääpeli Vanha(Willie Beier), Barcelona Blom, Espanjan sisällissodan veteraani molemmilta rintamilta, supersotilas ja fanaatikko Julius Heide jota muut eivät aina siedä, rykmentinkomentaja Hinka, Suur-Saksan hallimestari Wolf, sekä ylioppilas Hugo Stege ja komppaniapäälliköt Ohlsen ja Löwe. He palvelevat useimmilla rintamilla aina Pohjois-Suomesta Venäjälle ja Normandiassa maihinnousun aikana. Lyhyt kronologinen arvio kirjoissa esiintyvistä tapahtumista osoittaa, että kirjoissa kuvailtu rykmentti taistelee satojen kilometrien etäisyydellä toisistaan olevissa paikoissa yhtaikaa. Hassel ilmoittaa hahmojen perustuvan todellisiin ihmisiin ja tapahtumien liittyvän historiallisiin tapahtumiin.

Hasselin näkökulma sotaan on julma: Sotilaat taistelevat vain selviytyäkseen ja Geneven sopimus on merkityksetön kaikille osapuolille. Ihmiset kuolevat sattumalta tai hyvin vähäisistä syistä. Ajoittaiset miellyttävät hetket ja rauhanomaiset kohtaamiset katkeavat brutaalisti. Pahantahtoiset preussilaiset upseerit uhkailevat miehiään sotaoikeudella ja teloittavat näitä vähäisistäkin syistä. Toisinaan tyytymättömät sotilaat ampuvat omat upseerinsa päästäkseen näistä eroon.

Hassel itse väittää olleensa niin pätevä käsikranaatin heittäjä että osui sadankin metrin päästä puolen metrin ympyrään, ja myös nakanneensa muutaman kranaatin tällä tavoin jonkun erityisen vihatun upseerin tai SS-miehen niskaan.

[muokkaa] Teosluettelo

  • Tuomittujen legioona (1953)
  • Kuolema telaketjuilla (1958)
  • Aseveljet (1960)
  • Rangaistuspataljoona (1962)
  • Gestapo (1963)
  • Monte Cassino (1965)
  • Tuhotkaa Pariisi! (1967)
  • SS-kenraali (1969)
  • Petetty armeija (1971)
  • Rumputuli (1973)
  • Herran hylkäämät (1976)
  • Sotaoikeus (1978)
  • G.P.U. (1981)
  • Komissaari (1984)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sven_Hassel
Henkilökohtaiset työkalut