Tšeka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tšeka [1] Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan (lyh. Vetšeka tai Tšeka) oli bolševikkijohtaja Vladimir Leninin aloitteesta joulukuussa 1917 perustettu neuvosto-Venäjän salainen poliisi. Leninin mukaan bolševikkipuolue tarvitsi "rautaisen käsivarren", jolla voi suojella "nuorta vallankumousta" ja taistella "vastavallankumouksellisia" voimia vastaan sekä pitää kurissa poliittisen opposition.

Erityiskomission johtoon valittiin puolalaissyntyinen Feliks Dzeržinski. Hän laati puolueelle esityksen, miltä pohjalla uusi komissio toimisi. Oleellista esityksessä oli se, että Tšeka nousisi lain ja valvonnan yläpuolelle ja sillä olisi rajattomat pidätys-, kuulustelu- ja rankaisuoikeudet. Puolueen sisällä se herätti suurta hämminkiä ja eripuraa sekä vastustusta, mutta Lenin tukahdutti vastarinnan ja antoi vallankumoussankarina pitämälleen Dzeržinskille tämän vaatimat oikeudet[2]lähde tarkemmin?.

Venäjän sisällissodan aikana Tšeka toimi kovaotteisesti. Dzeržinski haali komissioon henkilöitä, jotka ryhtyivät päättäväisesti ankariin rankaisutoimiin, joihin puna-armeija ei halunnut osallistua.

Sisällissodan päätyttyä 1920 Tšekan surmaamien ihmisten määrän saattoi laskea kymmenissä tuhansissalähde?. Tšeka käytti teloittajina pääasiassa unkarilaisia ja bulgarialaisia sotavankeja; näiden kansojen edustajia pidettiin tuolloin Venäjällä sivistymättöminä barbaareina, jotka sopivat tuollaisiin vastenmielisiin tehtäviinlähde?. Henkensä puolesta pelkäävät sotavangit pyrkivät äärimmäisellä julmuudella osoittamaan kelpoisuutensa teloittajinalähde? - ja säästämään henkensä, mikä ei aina onnistunut, koska surmaajat saatettiin mahdollisina myöhempinä todistajina tappaa myrkyttämällä tai ampumalla, kuten tsaariperheen surmaajat[3]lähde tarkemmin?.

Tšeka loi ne kovat mallit, joiden mukaan Neuvostoliiton salainen poliisi hyvin pitkälle toimi samassa perustarkoituksessa: tukahduttaa ja estää poliittinen oppositiolähde?. Salainen poliisi määritteli pääasiassa itse, kuka edusti oppositiotalähde?.

Helmikuussa 1922 Tšeka liitettiin osaksi Venäjän sisäasiainkansankomissariaattia (lyh. NKVD, käytännössä sisäasiainministeriö) nimellä Valtion poliittinen hallinto, lyh. GPU. Seuraavana vuonna siitä tuli koko Neuvostoliiton kattava Valtion yhdistynyt poliittinen hallinto, lyh. OGPU. Džerzinski johti salaista poliisia kuolemaansa 1926 asti.

Vanhaa nimikettä käytettiin puhekielessä vielä Espanjan sisällissodassa (1936–1939). Vielä nykyisinkin venäläiset saattavat käyttää puhekielessä sanaa tšekisti tarkoittaessaan salaisen poliisin miestä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

  • Massie, Robert K.: Nikolai ja Aleksandra. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6733-5.
  • Tuominen, Arvo: Sirpin ja vasaran tie: muistelmia. Helsinki: Tammi, 1956.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. (ven. Всероссийская чрезвычайная комиссия по борьбе с контрреволюцией и саботажем, Vserossijskaja tšezvytšainaja komissija po borbe s kontrrevoljutsei i sabotažem, lyh. ВЧК, VTšK tai ЧК, TšK eli laus. ven. [ve: tše ka:], [tše ka:])
  2. Arvo Tuominen: Sirpin ja vasaran tie
  3. Robert K Massie: Nikolai ja Aleksandra