Marlene Dietrich

Marlene Dietrich
Marlene Dietrich elokuvan Esirippu laskee trailerissa (Stage Fright, 1950)
Syntymäaika	27. joulukuuta 1901
Syntymäpaikka	Berliini, Saksa
Aktiivisena	1919 – 1984
Kuolinaika	6. toukokuuta 1992 (90 vuotta)
Kuolinpaikka	Pariisi, Ranska
Oikea nimi	Maria Magdalena Sieber
Merkittävät roolit	Lola Lola Sininen enkeli
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
Ehdokkuudet
Parhaan naispääosan Oscar-palkinto Marokko Parhaan draamaelokuvan naispääosan Golden Globe Todistaja

Marlene Dietrich (oikealta nimeltään Maria Magdalena Sieber os. Dietrich von Losch, 27. joulukuuta 1901, Schöneberg (nyk. osa Berliiniä), Saksa – 6. toukokuuta 1992, Pariisi, Ranska) oli saksalais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja, jonka tavaramerkki oli matala ja tunnelmallinen ääni. Dietrich tunnettiin suorasukaisten ja itsenäisten naisten esittäjänä. Hän pukeutui usein frakkiin ja silinterihattuun, ja seksuaali- ja sukupuoliroolirajojen rikkojana hänen sanottiin olleen aikaansa edellä.

Ura

Marlene Dietrich

Gary Cooper ja Marlene Dietrich elokuvan Marokko trailerissa (1930)

Dietrich aloitti uransa kabareelaulajana Berliinissä 1920-luvulla. Dietrich ehti näytellä monissa elokuvissa ennen läpimurtoaan Josef von Sternbergin ohjaamassa Sinisessä enkelissä (1930). Legendan mukaan Hollywoodiin emigroitunut von Sternberg, joka vieraili Saksassa ohjatakseen Sinisen enkelin, poimi Dietrichin naispääosaan nähtyään tämän kabareenäyttämöllä. Tosiasiassa Dietrich kuitenkin pyrki rooliin muiden näyttelijöiden joukossa, ja Sternberg joutui tekemään paljon töitä vakuuttaakseen tuotantoyhtiön ja miespääosanäyttelijän, Emil Janningsin, siitä, että Dietrich oli paras ehdokas Lola Lolan rooliin. Elokuvasta tehtiin versio sekä saksaksi että englanniksi, ja se nosti Dietrichin suureksi tähdeksi liki yhdessä yössä.

Josef von Sternbergin palatessa Yhdysvaltoihin Dietrich seurasi hieman myöhemmin hänen mukanaan. Kaksikko teki 1930-luvun alkupuoliskolla useita menestyselokuvia, joista tunnetuin on Marokko (1930). Kuuluisa kohtaus, jossa Dietrich laulaa valkoisessa frakissa, suutelee yleisössä olevaa naista ja heittää sitten ruusun Gary Cooperille, on peräisin juuri Marokosta. Dietrich sai elokuvasta uransa ainoan Oscar-ehdokkuuden.

Adolf Hitler olisi halunnut tehdä Dietrichistä Kolmannen valtakunnan loistavan tähden, mutta natsien kiihkeänä vastustajana hän kieltäytyi kunniasta ja otti vuonna 1937 Yhdysvaltojen kansalaisuuden. Toisen maailmansodan sytyttyä Dietrich lähti viihdytysjoukkoihin liittoutuneiden puolelle. Hän matkasi liittoutuneiden kanssa Saksaan asti ja levytti sodan aikana ehkä tunnetuimman laulunsa Lili Marleen, josta tuli hitti kummallakin puolella rintamaa. Vuonna 1947 Dietrichistä tuli ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin sota-ajan ansioistaan Yhdysvaltain "Medal of Freedom".

Sodan jälkeen Dietrich harvensi esiintymistään elokuvissa ja keskittyi laulu-uraansa. Hän konsertoi muun muassa Las Vegasissa, Moskovassa ja Israelissa. Saksassa tähteä vastassa oli mielenosoittajia, jotka eivät olleet antaneet anteeksi hänen osallistumistaan liittoutuneiden ponnisteluihin. Kylmän vastaanoton vuoksi Dietrich ei enää koskaan palannut Saksaan.

Nürnbergin tuomio (1961) ja pieni cameo-rooli elokuvassa Poreilua Pariisissa (1964) olivat Dietrichin viimeiset kuuluisat elokuvatyöt. 1970-luvun puolivälissä tähti loukkasi lavalla jalkansa esiintyessä Australiassa ja vetäytyi julkisuudesta. Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi Pariisissa vuonna 1979 kuvattu Just A Gigolo, jossa Dietrich esiintyi David Bowien kanssa. Vuonna 1984 Dietrich antoi syvällisen henkilöhaastattelun ystävälleen Maximilian Schellille, joka julkaisi haastattelunauhat dokumenttielokuvassaan Marlene. Elokuva oli Oscar-ehdokkaana, vaikka Dietrich ei ollut sallinut itseään enää kuvattavan sitä varten.

Yksityiselämä

Marlene Dietrich viihdyttää yhdysvaltalaisia rintamasotilaita vuonna 1944.

Hän meni naimisiin Rudolf Sieberin kanssa vuonna 1924, ja liitto kesti Sieberin vuonna 1976 sattuneeseen kuolemaan asti. Heille syntyi yksi lapsi, Maria (1927) (myöhemmin Maria Riva). Avioliitto perustui ystävyydelle, ja 1930-luvun jälkeen Sieber ja Dietrich eivät juuri asuneet samalla mantereella. Dietrichillä oli lukuisia kuuluisia mies- ja naisrakastajia.

Vaikka Dietrich pysytteli loppuelämänsä pariisilaiseen huoneistoonsa erakoituneena ja vietti 12 viimeistä vuottaan vuoteenomana, hän piti ahkerasti yhteyttä läheisiinsä puhelimella ja kirjeitse. Hän kirjoitti omaelämäkerran nimeltään Berliinitär.

Dietrich kuoli munuaisvaivoihin 90-vuotiaana Pariisissa. Hänet on haudattu Berliiniin Friedenaun hautuumaalle. Berliinin kaupunki osti näyttelijän jäämistöt, joista perustettiin Berliinin Filmimuseon yhteyteen "Marlene Dietrich Collection Berlin". Filmimuseossa on myös jatkuva näyttely, jossa esitellään Dietrichin elämää, hänen tavaroitaan ja vaatteitaan. Berliini on nimennyt Berliinin elokuvajuhlien keskeisen tapahtumapaikan, Potsdamer Platzin lähettyvillä olevan aukion Marlene-Dietrich-Platziksi.

Vuonna 1999 American Film Institute valitsi Dietrichin yhdeksi vuosisadan kymmenestä tärkeimmästä naisnäyttelijästä.

Dietrichin elämästä kertoo yksityiskohtaisesti ja kaunistelematta Maria Rivan vuonna 1992 kirjoittama kirja "Marlene Dietrich. By Her Daughter".

Filmografia

Mykkäelokuvat

Vuosi	Alkuperäinen nimi	Suomenkielinen nimi
1922	So sind die Männer (Der kleine Napoléon)	Sellaisia ovat miehet
1922	Tragödie der Liebe	Rakkauden murhenäytelmä
1923	Der Mensch am Wege
1923	Der Sprung ins Leben	Sirkusverta
1926	Eine Dubarry von heute
1926	Manon Lescaut
1926	Der Juxbaron
1926	Der Tänzer meiner Frau
1926	Kopf hoch, Charly!
1926	Madame wünscht keine Kinder
1927	Prinzessin Olala
1927	Sein größter Bluff
1927	Café Elektric
1929	Ich küsse Ihre Hand, Madame	Tangokavaljeeri
1929	Das Schiff der verlorenen Menschen	Kadotettujen miesten laiva
1929	Die Frau, nach der man sich sehnt	Arvoituksellinen nainen
1930	Gefahren der Brautzeit	Kielletty hedelmä

Äänielokuvat

Vuosi	Alkuperäinen nimi	Suomenkielinen nimi	Rooli	Ohjaaja	Huomioita
1930	Der blaue Engel	Sininen enkeli	Lola-Lola	Josef von Sternberg
1930	Morocco	Marokko	mademoiselle Amy Jolly	Josef von Sternberg
1931	Dishonored	Eri lippujen alla	Marie Kolverer	Josef von Sternberg
1932	Shanghai Express	Shanghain pikajuna	Shanghai Lily	Josef von Sternberg
1932	Blonde Venus	Vaalea Venus	Helen Faraday	Josef von Sternberg
1933	The Song of Songs	Korkea veisu	Lily Czepanek	Rouben Mamoulian
1934	The Scarlet Empress	Intohimojen keisarinna	prinsessa Sophia Frederica / Katariina II	Josef von Sternberg
1935	The Devil is a Woman		Concha Perez	Josef von Sternberg
1936	I Loved a Soldier		Anna Sedlak	Henry Hathaway	keskeneräinen
1936	Desire	Varastettu paratiisi	Madeleine de Aupre	Frank Borzage
1936	The Garden of Allah	Allahin puutarha	Domini Enfilden	Richard Boleslawski
1937	Knight Without Armor	Kaksoiskotkan sortuessa	kreivitär Alexandra Vladinoff	Jacques Feyder
1937	Angel	Enkeli	Maria Berker	Ernst Lubitsch
1939	Destry Rides Again	Ei mikään enkeli	Frenchy	George Marshall
1940	Seven Sinners	7 syntistä	Bijou Blanche	Tay Garnett
1941	The Flame of New Orleans	Vaarallinen nainen	kreivitär Claire Ledoux	Rene Clair
1941	Manpower	Hurmaajatar	Fay Duvall	Raoul Walsh
1942	The Lady is Willing		Elizabeth Madden	Mitchell Leisen
1942	The Spoilers	Kultaryöstö	Cherry Malotte	Ray Enright
1944	Kismet		Jamilla	William Dieterle
1944	Follow the Boys		omana itsenään	A. Edward Sutherland
1946	Martin Roumagnac		Blanche Ferrand	Georges Lacombe
1947	Golden Earrings	Kultaiset korvarenkaat	Lydia	Mitchell Leisen
1948	A Foreign Affair	Berliinin raunioitten keskellä	Erika Von Schlutow	Billy Wilder
1949	Jigsaw		omana itsenään (cameo)	Fletcher Markle
1950	Stage Fright	Esirippu laskee	Charlotte Inwood	Alfred Hitchcock
1951	No Highway in the Sky	Paluutie katkaistu	Monica Teasdale	Henry Koster
1952	Rancho Notorious	Villin lännen villikissa	Altar Keane	Fritz Lang
1956	Around the World in Eighty Days	Maailman ympäri 80 päivässä	cameo-rooli	Michael Anderson
1957	The Monte Carlo Story	Monte Carlo -seikkailu	Maria de Creveçoeur	Samuel A. Taylor
1957	Witness for the Prosecution	Todistaja	Christine Vole	Billy Wilder
1958	Touch of Evil	Pahan kosketus	Tanya	Orson Welles
1961	Judgement at Nuremberg	Nürnbergin tuomio	rouva Bertholt	Stanley Kramer
1962	Black Fox: The Rise and Fall of Adolf Hitler		juontaja (vain ääni)	Louis Clyde Stoumen
1964	Paris When It Sizzles	Poreilua Pariisissa	omana itsenään (cameo)	Richard Quine
1979	Schöner Gigolo, armer Gigolo	Vain gigolo	paronitar von Semering	David Hemmings
1984	Marlene		omana itsenään (vain ääni)	Maximilian Schell	Oscar-ehdokkus (paras dokumenttielokuva)

Konserttitaltioinnit

Vuosi	Alkuperäinen nimi
1963	Galakväll pa Berns
1968	Magic of Marlene
1973	An Evening With Marlene Dietrich

Lyhytelokuvat

Vuosi	Alkuperäinen nimi	Huomioita
1935	The Fashion Side of Hollywood	mainoselokuva Travis Bantonin suunnitelmista puvuista
1937	Screen Snapshots Series 16, No. 7
1943	Show Business at War
1944	Memo for Joe

Kirjallisuutta

• Miettinen, Sauli: Marlene Dietrich: Nainen ja tähti. Helsingissä: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24869-9.

Aiheesta muualla

• Virallinen sivusto
• Classic Movies (1939–1969): Marlene Dietrich
• Marlene Dietrich nndb:ssä
• Marlene Dietrich ibdb:ssä