Anna Liisa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Minna Canthin näytelmää. Muista merkityksistä katso täsmennyssivu Anna-Liisa.
Anna Liisa
Kirjoittaja Minna Canth
Kirjoitettu 1895
Tyylilaji tragedia
Aihe Anna Liisa tunnustaa surmanneensa aviottoman lapsensa.
Kantaesitys 2. lokakuuta 1895.[1]
Kantaesityspaikka Suomalainen Teatteri, Helsinki[2]
Henkilöt
Henkilöt
  • Anna-Liisa, Kortesuon tytär
  • Husso
  • Kivimaan Johannes, Anna-Liisan sulhanen
  • Kortesuon isäntä
  • Kortesuon emäntä
  • Pirkko, Kortesuon tytär
  • Rovasti
  • Matti, kirjeentuojapoika
  • Mikko, Husson poika

Anna Liisa on Minna Canthin näytelmä vuodelta 1895. Se sai ensi-iltansa Suomalaisessa Teatterissa ja sitä on sen jälkeen esitetty toistuvasti eri teattereissa.

Canthin toinen murhenäytelmä käsittelee lapsenmurhaa, jonka Anna Liisa on tehnyt tunnekuohuissa synnytettyään talon rengin Mikon aviottoman lapsen. Tapaus on salattu, ja Anna Liisa on aikeissa mennä talollisen Johanneksen kanssa naimisiin, kun Mikko palaakin takaisin ja vaatii Anna Liisaa vaimokseen uhaten paljastaa lapsenmurhan. Anna Liisa päätyy lopulta jyrkkään ratkaisuun ja kuuliaisjuhlassaan paljastaa tekonsa julkisesti valmistautuneena kärsimään rangaistuksensa. Anna Liisa on Canthin viimeinen näytelmä.

Syyllisyystematiikan osalta Anna Liisassa tuntuu olevan dostojevskiläistä sovitustematiikkaa. Anna Liisan, lapsenmurhaan syyllistynyt naisen, arvo nousee, kun hän paljastaa kaiken ja hyväksyy murhan sovittamisen vankeudella mieluummin kuin menisi naimisiin miehen kanssa, jota ei rakasta. Teoksen lopussa pappi saarnaa hänelle siitä hyvästä anteeksiantoa. Kuitenkin lukija huomaa, että Mikko, lapsen isä, pääsee kaikesta kuin koira veräjästä. Syyllisyys jää yksin naisen kannettavaksi.

Näytelmästä on tehty myös useita elokuvia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.