Ub Iwerks

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ub Iwerks (oik. Ubbe Ert Iwwerks, 24. maaliskuuta 1901 Kansas City, Missouri7. heinäkuuta 1971 Burbank, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen animaattori, joka tunnetaan parhaiten Disneyn animaatiostudion perustajajäsenenä ja Mikki Hiiren luojana yhdessä Walt Disneyn kanssa. Lisäksi muun muassa Minni Hiiri, Jopi Jalkapuoli (Musta Pekka), Polle Koninkaulus ja Heluna Ammu ovat kaikki alkujaan hänen kehittämiään hahmoja. Iwerks oli myös animaatioelokuvan teknisen puolen ja erikoistehosteiden merkittävä kehittäjä.

Hän sai kaksi Oscar-palkintoa: 1960 Technical Achievement Award monitasokameran kehittämisestä ja 1965 Academy Award of Merit teknisistä saavutuksista elokuvassa Maija Poppanen. Lisäksi 1964 hän oli ehdokkaana parhaista erikoistehosteista Alfred Hitchcockin Linnut- elokuvasta.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iwwerksin suku on lähtöisin Saksasta Uttumin kylästä, joka nykyisin on osa Krummhörniä. Hänen isänsä, Eert Ubbe Iwwerks, oli muuttanut Yhdysvaltoihin vuonna 1869.

Iwwerks aloitti työnsä 18-vuotiaana mainostoimisto Pesman-Rubin Commercial Art Studiossa, jossa myös Walt Disney työskenteli. Yhtiö valmisti mainoksia pala-animaatiotekniikalla. Iwerks oli erikoistunut typografiaan eli tekstien ulkoasun suunnitteluun. 1920 he perustivat uuden yhtiön nimeltä Iwwerks-Disney Commercial Artists. Yhtiö ei kuitenkaan menestynyt toivotulla tavalla, ja Disney jätti sen lähteäkseen Kansas City Film Ad Companyyn. Walt Disneyn kehotuksesta myös Ubbe Iwwerks palkattiin. Molemmat olivat kiinnostuneita animaatiosta. Ensimmäiset animaatiokokeilut, kuten Winsor McCayn Gertie the Dinosaur inspiroivat heitä kehittämään sitä.

Vuonna 1922 he perustivatkin oman animaatiostudion nimeltä Laugh-O-gram Films. Studion ensimmäinen menestys oli Alice's Wonderland, jossa pääosan Alicea esittänyt nelivuotias Virginia Davis seikkaili piirroshahmojen kanssa. Davisia kuvattiin kotonaan valkoista taustaa vasten, jolloin animaatio oli helppo lisätä jälkeenpäin. Menetelmä oli uraauurtava ja suuret tuotantokustannukset ajoivat Laugh-O-gram Filmsin konkurssiin. Näihin aikoihin Ubbe Iwwerks muutti nimensä virallisesti muotoon Ub Iwerks.[2]

Vuonna 1927 Disney ja Iwerks aloittivat Oswald the Lucky Rabbit -animaatioelokuvien tuottamisen. Elokuvien levittäjä Charles B. Mintz vei hahmon tekijänoikeudet kuitenkin pian sopimushuijauksella.

Mikki Hiiri ja Hassunkuriset sinfoniat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimuksen mukaan heidän tuli tehdä vielä kolme Oswald-elokuvaa Minzille. Näiden lisäksi Iwerks teki kuitenkin salassa elokuvaa Lentokonehullu (Planecrazy), jossa Mikki Hiiri esiintyy ensimmäisen kerran. Iwerks animoi elokuvan kokonaan itse ennätyksellisellä piirrosnopeudella, 700 kuvan päivävauhdilla alle kahdessa viikossa.[3] Nopean valmistumisen ansiosta animaation aihe pystyi olla ajankohtainen: Charles Lindberghin yksinlento Atlantin valtameren yli.

Mikki Hiiren kolmas elokuva ja maailman ensimmäinen äänipiirretty, Höyrylaiva Ville (Steamboat Willie), oli kuitenkin ensimmäinen joka esitettiin yleisölle. Se äänitettiin amerikanirlantilaisen liikemiehen Pat Powersin kehittämällä Cinephone -tekniikalla. Kahden seuraavan vuoden ajan Powersin yhtiö Celebrity Pictures myös tuotti ja julkaisi kaikki Disneyn tuotannot.

Mikki Hiiren suosion myötä he aloittivat toisen piirrossarjan, jonka pääosassa oli musiikki. Ensimmäinen Hassunkurinen sinfonia oli Iwerksin ohjaama Luurankotanssi (The Skeleton Dance) vuonna 1929.

Samana vuonna Iwerks sai kirjeen King Features -sanomalehtisyndikaatilta. King Features tiedusteli, olisiko heillä halua Mikki Hiiri -sarjakuvan aloittamiseen.[4] Tammikuussa 1930 Iwerksistä tuli näin myös ensimmäinen Disney-sarjakuvien piirtäjä, kun muutamat yhdysvaltalaiset sanomalehdet ryhtyivät julkaisemaan uutta sarjakuvaa. Alku pohjautui Lentokonehulluun. Walt Disney toimi käsikirjoittajana, Iwerks piirtäjänä ja Win Smith tussaajana. [5] Ub Iwerksin lähdettyä Disneyltä Smith teki sarjaa yksin. Hän lähti studiosta pian Iwerksin jälkeen, jolloin Floyd Gottfredson jatkoi sarjaa.[6]

Eroaminen Disneystä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pat Powers houkutteli Ub Iwerksin allekirjoittamaan sopimuksen, jossa Powers toimisi rahoittajana Iwerksin omassa studiossa. Hän nimittäin ajatteli, että juuri Ub Iwerks oli Disney-yhtiön kantava voima eikä Walt Disney pärjäisi ilman häntä. Ub Iwerks taas oli kyllästynyt olemaan vaitonaisena Waltin käskyläisenä. Iwerks olisi muun muassa halunnut tehdä kaikki kohtauksensa itse, mutta Disney antoi ne välianimaattoreiden viimeisteltäviksi. Hän ei myöskään kokenut saavansa animaatioista ansaitsemaansa tunnustusta, kun vain Walt Disneyn nimi näkyi kaikkialla.

Oma animaatiostudio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Ub Iwerks Studion ensimmäinen elokuva oli nimeltään Fiddlesticks. Flip the Frogin ensiesiintyminen oli kaikkien aikojen ensimmäinen animaatioelokuva, jossa oli sekä ääni että värit, joten se sai osakseen paljon huomiota. Väritys tehtiin Technicolorin 2-komponenttisella järjestelmällä. Flip the Frogin hahmon Iwerks oli alun perin suunnitellut jo Disneylle. Sarjaa tuotettiin 38 kappaletta vuosina 19301933. Seuraavan piirroselokuvasarjan päähenkilö oli Willie Whopper. Näitä elokuvia tuotettiin 13 vuosina 1933–1934. Iwerks teki 1933–1936 oman versionsa Hassunkurisista sinfonioista, ComiColor Cartoonsit, jotka väritettiin Cinecolor-menetelmällä. Osia Willie Whoppereista ja Comicolor Cartoonseista kuvattiin Iwerksin kehittämällä, maailman ensimmäisellä varsinaisella monitasokameralla. Kamera oli rakennettu pääosin vanhoista Chevrolet-auton osista. Sen käyttö oli teknisesti kuitenkin niin haastavaa, että sitä käytettiin vain harvoin.[7]

Studiolla työskenteli monia tulevia animaattoreita, kenties kuuluisimpana Chuck Jones. Studion elokuvat eivät kuitenkaan menestyneet odotetulla tavalla eikä se pärjännyt varsinkaan Disneytä vastaan. 1936 The Ub Iwerks Studion rahoittajina toimineet Metro-Goldwyn-Mayer ja Pat Powersin Celebrity Pictures vetäytyivät ja studio myytiin. Tämän jälkeen Iwerks työskenteli alihankkijana ensin Warner Brosille ja sitten Columbia Picturesille.[8]

Paluu Disneylle ja myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1940 Iwerks opetti animaatiota ammattikoulussa ja lähetti kirjeen Walt Disneylle kysyäkseen mahdollisuudesta oman koulun perustamisesta Disney-animaattoreille. Walt toimitti kirjeen henkilöstöosastolle, joka hylkäsi tarjouksen. Eräs Disneyn työntekijöistä, Ben Sharpsteen, kuuli tästä ja tarjosi Iwerksille laaduntarkastustöitä animaatiopuolelta. Kun hän sanoi Walt Disneylle palkanneensa Ub Iwerksin, Disney vastasi, että Sharpsteenilla oli oikeus palkata kenet halusi.[9] Pian Iwerksin ja Disneyn välit paranivat ja Iwerks oli mukana teknisellä puolella monissa elokuvissa, kuten 1959 Prinsessa Ruususessa ja 1964 Maija Poppasessa.

Iwerks oli mukana myös Disneylandin rakentamisessa ollen esimerkiksi huvipuistolaite Pirates of the Caribbeanin pääsuunnittelija.

Ub Iwerks menehtyi sydänkohtaukseen vuonna 1971. 1989 hänelle myönnettiin postuumisti ensimmäisten joukossa The Walt Disney Companyn myöntämä "Disney Legend" -arvonimi erittäin ansiokkaasta työstä Disneyn alaisena.[10] Yksi arvostetuista Annie-palkinnoista on nimetty Ub Iwerks -palkinnoksi.[11] Hänelle itselleen myönnettiin postuumisti vuonna 1978 Winsor McCay -palkinto.[12]

Ub Iwerksin pojat Don ja Dave Iwerks ovat työskennelleet Disneyllä muun muassa vuoden 1982 elokuvassa Tron. Don Iwerks on myös yksi SimEx-Iwerksin perustajista. 1985 perustettu yhtiö on 4-ulotteisen elokuvan edelläkävijöitä.[13] Don Iwerksin tytär Leslie Iwerks ohjasi vuonna 1999 dokumentin The Hand Behind the Mouse: The Ub Iwerks Story, joka on julkaistu Suomessa lisämateriaalina Walt Disney Treasures -sarjaan kuuluvalla DVD:llä The Adventures of Oswald - the lucky rabbit. 2001 Leslie Iwerks kirjoitti lisäksi samannimisen kirjan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gabler, Neal: Walt Disney – amerikkalaisuuden ikoni. Suom. Tero Valkonen. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN ISBN 978-951-0-33778-3.
  • Tieman, Robert: Disney-aarteet. Suom. Inka Parpola. Helmi Kustannus, 2003. ISBN 951-556-014-4.
  • Mikki Hiiren wanhat sarjat (liite). Aku Ankka, 30.10.1996, 58. vsk, nro 44.. Helsinki Media Company Oy. ISSN 0355-2101.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. IMDb (englanniksi)
  2. Neal Gabler: Walt Disney - amerikkalaisuuden ikoni, s. 105. {{{Julkaisija}}}.
  3. Robert Tieman: Disney aarteet, s. 8. .
  4. Neal Gabler: Walt Disney - amerikkalaisuuden ikoni, s. 160. .
  5. Mikki Hiiren wanhat sarjat (liite). Aku Ankka, , s. 1.
  6. Robert Tieman: Disney aarteet, s. 18. .
  7. Neal Gabler: Walt Disney - amerikkalaisuuden ikoni, s. 280. .
  8. Neal Gabler: Walt Disney - amerikkalaisuuden ikoni, s. 375. .
  9. Neal Gabler: Walt Disney - amerikkalaisuuden ikoni, s. 375-376. .
  10. Disney Legends - Ub Iwerks englanti
  11. Ub Iwerks Award englanti
  12. IMDb englanti
  13. SimEx-Iwerks englanti

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]