Palpa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Palpa

Palpa logo.png

Yritysmuoto osakeyhtiö
Toimitusjohtaja Pasi Nurminen
Kotipaikka Helsinki
Toimiala lajiteltujen materiaalien kierrätys
Omistaja seitsemän panimo- ja kauppayritystä
Kotisivu palpa.fi

Palpa eli Suomen Palautuspakkaus Oy on suomalainen yritys, joka hoitaa pullonpalautusta. Palpan kierrätysjärjestelmään kuuluu sekä lasisia että muovisia juomapulloja ja alumiinisia juomatölkkejä. Osa pulloista uusiokäytetään, osan materiaali kierrätetään. Tölkkien materiaali kierrätetään. Palpan kierrätysjärjestelmään kuuluvista juomapakkauksista saa palautettaessa pantin ja yli 90 prosenttia näistä pakkauksista palautetaan.

Pantillisten juomapakkauksien historiasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kesäolympialaisten myötä Coca-Cola rantautui Suomeen, ja maahan luotiin lasisten juomapullojen palautusjärjestelmä. Siitä alkoi pantillisten juomapakkausten kehitystaival.

1980-luvulla juomapakkausjärjestelmään tuli uusi pantillinen, uudelleentäytettävä muovipullo, jota kutsutaan nykyisin myös ekopulloksi ja jota Ekopulloyhdistys ry hallinnoi samoin kuin uudelleentäytettäviä lasipullojakin.

Tölkit tulivat Palpan panttijärjestelmän piirin vuonna 1996 ja kierrätysmuovipullot vuonna 2008. Kierrätyslasipullot liitettiin osaksi Palpan kierrätysjärjestelmää vuonna 2012.[1] Ne olivat aiemmin kuuluneet Alkon omaan kierrätysjärjestelmään.

Palpan järjestelmään kuuluvat juomapakkaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palpan panttijärjestelmä on erittäin kattava: siihen kuuluu suurin osa Suomessa myytävistä virvoitusjuoma-, vesi-, kivennäisvesi-, olut-, siideri-, lonkero- ja urheilujuomapulloista ja -tölkeistä. Kierrätysmuovipullon tulon myötä pantillisiksi ovat tulleet myös muun muassa lähdevesi, sima, jäätee ja uusimpana tulokkaana viini. Alkon tuotteista myös moni ”taskumatti”-kokoinen muovipullo on pantillinen. Pantilliset kierrätysmuovipullot tunnistaa panttimerkinnästä. Lidl-kauppaketjun muovisilla juomapakkauksilla on oma kierrätysjärjestelmänsä Lidl-kaupoissa, Lidlin lasipullot ja tölkit kuuluvat nykyään Palpa-järjestelmään.

Palpan kierrätysjärjestelmään voivat liittyä yritykset, jotka valmistavat juomia Suomessa tai mahantuovat juomia Suomeen. Palpa tarkistaa uudet juomapakkaukset, testaa ja tarkistaa ne ja päättää, mitkä se hyväksyy järjestelmään. Palpan pitää myös hyväksyä kaikki pakkauksiin tehdyt muutokset.[2]

Tämänhetkisten elinkaaritutkimusten perusteella erilaisia juomapakkausvaihtoehtoja ei voida yksiselitteisesti asettaa paremmuusjärjestykseen, vaan tärkeintä on, että pantilliset juomapakkaukset palautetaan riippumatta siitä, onko kyseessä pullo tai tölkki.

Lasipullo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudelleentäytettävät lasipullot ovat kuuluneet panttijärjestelmään vuodesta 1951 lähtien. Lasipullojen palautusaste on noin 100 % (2013).[1] Pullon on palautettaessa oltava tyhjä ja ehjä, sillä automaatti tunnistaa pantillisuuden pullon muodosta. Palauttamisen jälkeen lasipullot kuljetetaan takaisin panimoon, jossa ne pestään ja täytetään uudelleen. Yksi lasipullo kiertää keskimäärin 33 kertaa. Tämän jälkeen lasi murskataan ja lasimassa uusiokäytetään.

Tölkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tölkit ovat kuuluneet panttijärjestelmään vuodesta 1996 lähtien.[1]

Tölkeissä kiertää raaka-aine, alumiini. Palautetut tölkit sulatetaan ja materiaalista tehdään uusia juomatölkkejä. Yksi tölkki voi kiertää ikuisesti, sillä raaka-aineena alumiini ei kulu eikä hajoa. Lisäksi alumiinin kierrätys on erittäin kannattavaa, sillä tölkin valmistus uusiokäyttöön vie vain 5 % ensivalmistusprosessin energiasta: käytännössä esimerkiksi yhden alumiinitölkin kierrätyksestä säästyneellä energialla voi polttaa hehkulamppua neljän tunnin ajan. Tölkkien palautusaste on 95 % (2013)[1], ja tölkki on kasvattanut suosiotaan juomapakkauksena keveytensä ja kestävyytensä ansiosta.

Palautettaessa tölkin on oltava ehjä, sillä automaatti tunnistaa pantillisuuden viivakoodista. Pantittomatkin tölkit voi palauttaa palautusautomaatteihin, sillä Palpa kierrättää myös pantittomat tölkit.

Vuonna 2009 Suomessa täytettiin yhteensä 899 miljoonaa juomatölkkiä, ja kierrätettiin 936 miljoonaa tölkkiä. Alumiinisia juomatölkkejä tuotiin 1990- ja 2000-luvuilla Suomeen muun muassa Puolasta, Ruotsista, Saksasta ja Britanniasta, kunnes vuonna 2013 valmistus aloitettiin Suomessa monikansallisen Rexamin tehtaalla Mäntsälässä ja puolalaisomisteisen Can-Packin tehtaalla Hämeenlinnassa.[3]

Kierrätysmuovipullo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierrätysmuovipullot ovat kuuluneet panttijärjestelmään vuodesta 2008 lähtien.[1]

Kierrätysmuovipullot ovat polyetyleenitereftalaattia. Palautetut pullot rouhitaan ja käsitellystä materiaalista voidaan valmistaa erilaisia lopputuotteita. Värittömistä pulloista tehdään uusien pullojen lisäksi muun muassa sadetakkeja. Värilliset taas päätyvät esimerkiksi fleece-puseroiksi, solmioiksi, repuiksi, laukuiksi, lenkkitossuiksi ja ekopuhelimiksi.

Vuoden 2010 aikana pantillisia kierrätysmuovipulloja palautettiin yli 15 000 tonnia. Vuonna 2013 kierrätysmuovipullojen palautusaste oli 92 %.[1]

Pantin saa vain ehjistä pulloista, joiden etiketti on tallella ja vahingoittumaton. Automaatti tunnistaa pantillisuuden etiketin viivakoodista. Tyhjät muovipullot palautetaan korkillisina, jotta myös korkit saadaan kierrätykseen.

Kierrätyslasipullo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierrätyslasipullot liitettiin osaksi Palpan kierrätysjärjestelmää vuonna 2012.[1] Aikaisemmin kierrätyslasipullot kuuluivat Alkon hallinnoimaan kierrätysjärjestelmään. Uudistuksen myötä kierrätyslasipullot voi palauttaa samaan automaattiin kuin muutkin Palpan hallinnoimat pantilliset juomapakkaukset.

Pantin saa kierrätysjärjestelmään kuuluvista kierrätyslasipulloista, jotka ovat palautettaessa ehjiä, tyhjiä ja joiden etiketti on vahingoittumaton. Pantillisuuden tunnistaa Alkon hyllymerkinnästä ja ostokuitin tiedoista. Kaikissa pantillisissa lasipulloissa ei välttämättä ole panttimerkintää. Kierrätyslasipullot kannattaa palauttaa korkillisina, jolloin myös korkit saadaan kierrätykseen.

Kierrätyslasista valmistetaan joko uusia lasipulloja tai teollisuudelle mm. vaahtolasia, jota käytetään vaikka routaeristeissä, harkoissa tai kevytbetonissa. Kierrätyslasin uusiovalmistus on energiatehokasta: jokainen kierrätyslasista valmistettu tonni uusiolasia kuluttaa noin 30 % vähemmän energiaa kuin sen valmistus neitseellisistä raaka-aineista.

Pantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kuluttaja ostaa juoman, jonka pakkaus kuuluu Palpan kierrätyjärjestelmään, hän maksaa pakkauksesta pantin. Palauttaessaan tyhjän juomapakkauksen kaupan palautusautomaattiin hän saa kuitin, jolla kassa maksaa pantin takaisin kuluttajalle. Pantin suuruus riippuu juomapakkauksesta.

Lasipullot
Alle 1,0 l 0,10 €
1,0 l 0,40 €
Tölkit
Tölkit 0,15 €
Muovipullot
0,35 l tai alle 0,10 €
Yli 0,35 l alle 1,0 l 0,20 €
1,0 l tai yli 0,40 €
Korit Tyhjä Täysi
0,33 l 2,20 € 4,60 €
0,35 l 3,20 € 5,60 €
0,5 l 4,20 € 6,20 €
1,0 l 4,20 € 9,00 €

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palpa on osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki.[4][5] Yhtiön toimitusjohtaja on Pasi Nurminen.[6] Yrityksen päätoimialaksi on Verohallinnolle ilmoitettu lajiteltujen materiaalien kierrätys.[7]

Palpan omistavat seitsemän panimoa ja kaupan alan yritystä: Hartwall, Olvi, Sinebrychoff, Alko, Inex Partners, Ruokakesko ja Tuko Logistics.[4][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Palautusasteet Palpa. Viitattu 6.8.2014.
  2. Juomateollisuus Palpa. Viitattu 6.8.2014.
  3. Nivaro, Heikki: Tölkki syntyy taas Suomessa. Talouselämä, 15.3.2013, nro 11/2013, s. 12. Talentum.
  4. a b Palpa yrityksenä Palpa. Viitattu 7.8.2014.
  5. Yhteystiedot Palpa. Viitattu 7.8.2014.
  6. Henkilöstö Palpa. Viitattu 7.8.2014.
  7. Y-tunnus: 0864894-4 Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Viitattu 7.8.2014.
  8. Omistajat Palpa. Viitattu 7.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]