Palpa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
PALPAn logo.

Palpa on Suomen Palautuspakkaus Oy. Palpan tehtävänä on huolehtia pantillisten juomapakkausten kierrätyksestä eli pullonpalautuksesta ja sen edistämisestä. Palpan kierrätysjärjestelmään kuuluvia pantillisia juomapakkauksia ovat uudelleentäytettävät lasipullot, tölkit ja kierrätysmuovipullot. Kierrätysjärjestelmän tavoitteena on pitää nämä materiaalit kierrossa ja säästää näin luontoa.

Suomessa juomapakkauksista palautuu kierrätykseen tai uudelleentäytettäväksi suurin osa, yli 90 %. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että niistä saa palautettaessa pantin.

Pantillisten juomapakkauksien historiasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kesäolympialaisten myötä Coca Cola rantautui Suomeen, ja maahan luotiin lasisten juomapullojen palautusjärjestelmä. Siitä alkoi pantillisten juomapakkausten kehitystaival.

1980-luvulla juomapakkausjärjestelmään tuli uusi pantillinen, uudelleentäytettävä muovipullo, jota kutsutaan nykyisin myös ekopulloksi ja jota Ekopulloyhdistys ry hallinnoi (toimii PALPAn yhteydessä) samoin kuin uudelleentäytettäviä lasipullojakin.

1990-luvulla juomatölkit tulivat pantillisiksi. Vuonna 2008 kierrätysmuovipullot tulivat pantillisiksi ja hyvin nopeasti korvasivat lasipullot lähes kokonaan. Myös uudestaantäytettävien muovipullojen käyttö on vähentynyt.

Pantilliset juomapakkaukset kierrätyksen edelläkävijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöarvojen voimistuminen ja kierrättämisen tehostamistarpeet ovat vauhdittaneet pantillisten juomapakkausten kehitystä ja palautusasteita. Raaka-aineiden kulutuksen vähentäminen ja energiansäästö ovat kierrätyksen avainkysymyksiä, ja niillä on suora yhteys ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Pantilliset juomapakkaukset ovat kierrätyksen edelläkävijöitä mihin tahansa muihin tuotteisiin ja pakkauksiin verrattuna. Toisaalta missään muussa pakkauslajissa tai tuotteessa ei ole Palpan järjestelmän kaltaista pantti- ja palautusjärjestelmää: yli 90 % juomapakkauksista pysyy kierrossa ja näin poissa luonnosta ja kaatopaikoilta. Myöskään missään muussa maassa ei ole vastaavaa kierrätysjärjestelmää käytössä.

Pantilliset juomapakkaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuluttaja maksaa juomaa ostaessaan tuotteesta voimassaolevan hinnaston mukaisen pantin. Palauttaessaan tyhjän juomapakkauksen kaupan palautusautomaattiin hän saa kuitin, jolla kassa maksaa pantin takaisin kuluttajalle. Pantin suuruus riippuu juomapakkauksesta.

Tämänhetkisten elinkaaritutkimusten perusteella erilaisia juomapakkausvaihtoehtoja ei voida yksiselitteisesti asettaa paremmuusjärjestykseen, vaan tärkeintä on, että pantilliset juomapakkaukset palautetaan riippumatta siitä, onko kyseessä pullo tai tölkki.

Lasipullo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudelleentäytettävät lasipullot ovat ensimmäisiä pantillisia juomapakkauksia. Lasipullojen palautusaste on noin 100 % (2011).[1] Pullon on palautettaessa oltava tyhjä ja ehjä, sillä automaatti tunnistaa pantillisuuden pullon muodosta. Palauttamisen jälkeen lasipullot kuljetetaan takaisin panimoon, jossa ne pestään ja täytetään uudelleen. Yksi lasipullo kiertää keskimäärin 33 kertaa. Tämän jälkeen lasi murskataan ja lasimassa uusiokäytetään.


Tölkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pantilliset juomatölkit ilmestyivät kauppojen hyllyille vuonna 1996.

Tölkeissä kiertää raaka-aine, alumiini. Palautetut tölkit sulatetaan ja materiaalista tehdään uusia juomatölkkejä. Yksi tölkki voi kiertää ikuisesti, sillä raaka-aineena alumiini ei kulu eikä hajoa. Lisäksi alumiinin kierrätys on erittäin kannattavaa, sillä tölkin valmistus uusiokäyttöön vie vain 5 % ensivalmistusprosessin energiasta: käytännössä esimerkiksi yhden alumiinitölkin kierrätyksestä säästyneellä energialla voi polttaa hehkulamppua neljän tunnin ajan. Tölkkien palautusaste on 96 % (2011)[1], ja tölkki on kasvattanut suosiotaan juomapakkauksena keveytensä ja kestävyytensä ansiosta.

Palautettaessa tölkin on oltava ehjä, sillä automaatti tunnistaa pantillisuuden viivakoodista. Myös pantittomat tölkit kannattaa palauttaa palautusautomaatteihin, jotta niidenkin raaka-aine saadaan kiertoon ja pois roskaamasta luontoa.

Vuonna 2009 Suomessa täytettiin yhteensä 899 miljoonaa juomatölkkiä, ja kierrätettiin 936 miljoonaa tölkkiä. Alumiinisia juomatölkkejä tuotiin 1990- ja 2000-luvuilla Suomeen muun muassa Puolasta, Ruotsista, Saksasta ja Isosta-Britanniasta, kunnes vuonna 2013 valmistus aloitettiin Suomessa monikansallisen Rexamin tehtaalla Mäntsälässä ja puolalaisomisteisen Can-Packin tehtaalla Hämeenlinnassa.[2]

Kierrätysmuovipullo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevyet PET-pullot eli kierrätysmuovipullot tulivat pantillisiksi 1. tammikuuta 2008. Lyhenne PET tulee sanasta polyetyleeniereftalaatti. Palautuksen jälkeen pulloerästä tehdään rouhetta, ja käsitellystä materiaalista voidaan valmistaa erilaisia lopputuotteita.

Värittömistä pulloista tehdään uusien pullojen lisäksi muun muassa sadetakkeja. Värilliset taas päätyvät esimerkiksi fleece-puseroiksi, solmioiksi, repuiksi, laukuiksi, lenkkitossuiksi ja ekopuhelimiksi.

Vuoden 2010 aikana pantillisia kierrätysmuovipulloja palautettiin yli 15 000 tonnia ja kierrätysmuovipullojen palautusaste oli 94 % (2011).[1]

Pantin saa vain ehjistä pulloista, joiden etiketti on tallella ja vahingoittumaton. Automaatti tunnistaa pantillisuuden etiketin viivakoodista. Tyhjät muovipullot palautetaan korkillisina, jotta myös korkit saadaan kierrätykseen.

Kierrätyslasipullo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierrätyslasipullot liitettiin osaksi Palpan hallinnoimia kierrätysjärjestelmiä keväällä 2012. Aikaisemmin kierrätyslasipullot kuuluivat Alkon hallinnoimaan kierrätysjärjestelmään. Uudistuksen myötä kierrätyslasipullot voi palauttaa samaan automaattiin kuin muutkin Palpan hallinnoimat pantilliset juomapakkaukset.

Pantin saa kierrätysjärjestelmään kuuluvista kierrätyslasipulloista, jotka ovat palautettaessa ehjiä, tyhjiä ja joiden etiketti on vahingoittumaton. Pantillisuuden tunnistaa Alkon hyllymerkinnästä ja ostokuitin tiedoista. Kaikissa pantillisissa lasipulloissa ei välttämättä ole panttimerkintää. Kierrätyslasipullot kannattaa palauttaa korkillisina, jolloin myös korkit saadaan kierrätykseen.

Kierrätyslasista valmistetaan joko uusia lasipulloja tai teollisuudelle mm. vaahtolasia, jota käytetään vaikka routaeristeissä, harkoissa tai kevytbetonissa. Kierrätyslasin uusiovalmistus on energiatehokasta: jokainen kierrätyslasista valmistettu tonni uusiolasia kuluttaa noin 30 % vähemmän energiaa kuin sen valmistus neitseellisistä raaka-aineista.

Panttiarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasipullot
Lasi, alle 1,0 l 0,10 €
Lasi, 1,0 l 0,40 €
Lasipullot
Tölkki 0,15 €
Muovipullot
Muovi, 0,35 l tai alle 0,10 €
Muovi, yli 0,35 l alle 1,0 l 0,20 €
Muovi, 1,0 l tai yli 0,40 €
Korit Tyhjä Täysi
0,33 l 2,20 € 4,60 €
0,35 l 3,20 € 5,60 €
0,5 l 4,20 € 6,20 €
1,0 l 4,20 € 9,00 €

Palautusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panttijärjestelmä on erittäin kattava: pantillisia juomapakkauksia ovat oikeastaan kaikki virvoitusjuoma-, vesi-, kivennäisvesi-, olut-, siideri-, lonkero- ja urheilujuomapullot ja -tölkit. Kierrätysmuovipullon tulon myötä pantillisiksi ovat tulleet myös muun muassa lähdevesi, sima, jäätee ja uusimpana tulokkaana viini. Alkon tuotteista myös moni ”taskumatti”-kokoinen muovipullo on pantillinen. Pantilliset kierrätysmuovipullot tunnistaa panttimerkinnästä. Lidl-kauppaketjun muovisilla juomapakkauksilla on oma kierrätysjärjestelmänsä Lidl-kaupoissa, Lidlin lasipullot ja tölkit kuuluvat nykyään PALPA-järjestelmään.

Liittyminen pantillisten juomapakkausten piiriin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juomien valmistajat ja maahantuojat voivat liittyä pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmään. Jokainen juomapakkaus, tölkki tai kierrätysmuovipullo, on rekisteröitävä vielä erikseen järjestelmään. PALPA tarkastaa tuotteen tiedot ja merkinnät rekisteröinnin yhteydessä ja tekee hyväksymispäätöksen mallitölkkien tai -pullojen testaamisen jälkeen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c http://www.palpa.fi/viestinta/palautusasteet
  2. Heikki Nivaro: Tölkki syntyy taas Suomessa. Talouselämä, 11/2013, 15.3.2013, s. 12. Talentum Oyj.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]