Minä, Claudius
Minä, Claudius | |
---|---|
I, Claudius | |
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Robert Graves |
Kieli | englanti |
Genre | historiallinen romaani |
Kustantaja | Arthur Barker |
Julkaistu | 1934 |
Suomennos | |
Suomentaja | Frithiof J. Pennanen |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 1936 |
ISBN | 951-0-01589-X (3. painos 1978) |
Seuraava | Claudius jumala ja hänen vaimonsa Messalina |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Minä, Claudius : Rooman keisarin Tiberius Claudiuksen, joka syntyi vuonna 10 eKr., murhattiin ja julistettiin jumalaksi AD. 54 oman elämäkerran mukaan (engl. I, Claudius : From the Autobiography of Tiberius Claudius Born 10 B.C. Murdered and Deified A.D. 54) on Robert Gravesin vuonna 1934 ilmestynyt historiallinen romaani. Teoksessa kuvataan omaeläkerralliseen tyyliin Rooman keisarin Claudiuksen elämää.
Minä, Claudius on Gravesin tunnetuimpia teoksia.[1][2] Se ilmestyi Frithiof J. Pennasen suomennoksena vuonna 1936.[3] Claudiuksen fiktiivinen omaelämäkerta jatkuu vuonna 1934 ilmestyneessä jatko-osassa Claudius jumala ja hänen vaimonsa Messalina. Jatko-osa kertoo Claudiuksen vaiheista keisarina sekä hänen avioliitoistaan Messalinaan ja Agrippinaan. BBC on tuottanut molempiin teoksiin pohjautuvan menestyksekkään televisiosarjan Minä, Claudius.[4]
Kirjan tarina ja henkilöhahmot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjan tarina sijoittuu Rooman keisarikunnan aikaan ja kuvaa erityisesti Juliusten-Claudiusten hallitsijasuvun vaiheita ulottuen Julius Caesarin kuolemasta vuonna 44 eaa. aina vuoteen 41, jolloin keisari Caligula murhattiin ja Claudius nousi valtaan. Änkyttävä ja kömpelö Claudius oli hyvin epätodennäköinen keisarikandidaatti, joka selvisi romaanin tarinan mukaan Caligulan hirmuhallinnosta hengissä lähinnä hupia herättävän hahmonsa ja harmittoman asemansa vuoksi. Keskeisiä henkilöhahmoja teoksessa ovat muun muassa keisaripari Augustus ja Livia, Claudiuksen veli Germanicus, keisari Tiberius ja hänen uskottunsa Sejanus sekä Caligula.
Vaikutus Mika Waltariin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Panu Rajala on todennut Mika Waltarin elämäkerrassaan Unio mystica, että Waltari on ominut Gravesilta ”historiallisen minä-kertojan mahdollisuudet”. Waltari oli tutustunut Minä, Claudius -teokseen ennen ensimmäisen historiallisen romaaninsa Sinuhe egyptiläisen ilmestymistä. Rajalan mukaan Gravesin kirjoitustyyli miellytti Waltaria enemmän kuin Tatu Vaaskiven koristeellinen ja luettelomainen tyyli romaanissa Yksinvaltias, joka myös käsitteli keisari Tiberiuksen aikakautta.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Robert Graves Britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 22.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Robert Graves Resources robertgraves.org. St John’s College Robert Graves Trust. Arkistoitu 28.11.2015. Viitattu 22.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Minä, Claudius Kirjasampo. Viitattu 22.9.2015.
- ↑ Minä, Claudius IMDb. Viitattu 22.9.2015.
- ↑ Rajala, Panu: Unio Mystica. Mika Waltarin elämä ja teokset, s. 439–440. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-31137-0