Lon Nol

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lon Nol (13. marraskuuta 191317. marraskuuta 1985) oli kambodžalainen kenraali ja poliitikko, joka toimi maansa puolustusministerinä ja kahdesti pääministerinä.

Prey Vengin provinssissa syntynyt Lon Nol kävi ranskalaisten siirtomaaisäntien koulua virkamiestutkintoon asti. Hänestä tuli provinssin kuvernööri 1946 ja myöhemmin maan ensimmäinen poliisin päällikkö sotilasvirkojen lisäksi. Hänestä tuli asevoimien esikuntapäällikkö 1955 ja vuodesta 1960 komentaja ja puolustusministeri. Vuosina 1966–1967 hän oli pääministeri. Kun 1969 Kambodžan kommunistit menivät maan alle, hänestä tuli toisen kerran pääministeri.

Kun prinssi Norodom Sihanouk vieraili Moskovassa ja Pekingissa hoitamassa syöpäänsä, kenraali Lon Nol otti uuden khmer-tasavallan (République khmère) johtoaseman ja kokosi kansalliskokouksen, joka 18. maaliskuuta 1970 äänesti yksimielisesti Norodom Sihanoukin pois valtionpäämiehen asemasta. Pääministerinä toiminut Lon Nol sai hätätilavaltuudet. Prinssi Sisowath Sirik Matak, joka oli jätetty 1941 syrjään kuninkaanvaalissa, sai pitää asemansa varapääministerinä. Uusi hallitus korosti vallansiirron olleen perustuslain mukainen ja se sai useimpien ulkomaiden tunnustuksen. Monarkian päättäminen ja maan julistaminen tasavallaksi heikensi Nolin kannatusta maaseudulla, jossa Sihanouk oli suosittu. Pian vallansiirron jälkeen 40 000 talonpoikaa marssi pääkaupunkiin vaatimaan Sihanoukin paluuta, mutta heidät kukistettiin asevoimin.

Lon Nol otti amerikkalaismyönteisen ja antikommunistisen linjan ja vaati salaisella sopimuksella vuodesta 1965 Kambodžan alueita käyttänyttä Pohjois-Vietnamin armeijaa ja Vietkongia lähtemään maasta. Hän sulki myös satamat vietnamilaisten kuljetuksilta. Vuonna 1968 Lon Nol solmi salaisen sopimuksen amerikkalaisten kanssa sallien Itä-Kambodžan pommitukset ja salli Yhdysvaltain ja Etelä-Vietnamin armeijan ylittää rajat Kambodžaan. Pommitusten tarkoituksena oli tuhota pohjoisvietnamilaiset ja Vietkongin tukikohdat Kambodžassa.

Pohjois-Vietnam ja Kiina lisäsivät pian sotilaallista tukeaan hallitusta vastaan vuodesta 1968 taistelleille punaisille khmereille. Kiinassa oleskellut Sihanouk liittoutui punakhmerien kanssa Kuninkaalliseksi kansallisen yhtenäisyyden rintamaksi (Gouvernement Royal d'Union Nationale du Kampuchéa) ja asettui pakolaishallituksen keulakuvaksi. Sisällissotaa käytiin hallituksen kansallisten joukkojen (Forces Armées Nationales Khmères, FANK) ja täysin punakhmerien hallinnassa olleen Kambodžan kansan kansallisen vapautusarmeijan välillä.

Sisällissodan laajetessa Nol kääntyi Yhdysvaltain puoleen ja presidentti Richard Nixon pyysi 18. marraskuuta 1970 kongressia hyväksymään 155 miljoonan dollarin avun Kambodžalle. Huolimatta USA:n avusta Nol ei kyennyt lyömään vihollisiaan. Puolueettomuuspolitiikan nimissä ja vallankaappauksen pelossa Sihanouk oli pitänyt armeijan pienenä, eikä se pärjännyt raskaasti aseistetuilla ja vuosien taistelukokemuksen keränneille vastustajilleen.

Lol Nol luotti vahvasti magiikkaan ja astrologiaan vihollisen lyömisessä. Pian vallankaappauksensa jälkeen hän kutsui salatieteilijät avukseen. Armeijan sotilaiden piti leikata ihoaan "päästääkseen Buddhan sisään." Vanhat munkit värvättiin amulettien ja taikapuseroiden valmistukseen. Lisäksi Lol Nol muistetaan siitä, että hän määräsi helikopterista ripoteltavaksi siunattua hiekkaa Phnom Penhin ympärille kaupunkia suojellakseen.[1]

Lol Nol kärsi sairaskohtauksen alkuvuodesta 1971, eikä enää voinut hallita täysipainoisesti. Lisäksi havaittiin että hänen oikea kätensä, jolla hän oli allekirjoittanut määräyksen Sihanoukin syrjäyttämisestä, halvaantui.[1]

Vuonna 1975 Lon Nolin hallitus piti hallussaan vain pientä aluetta Phnom Penhin ympärillä. 1. huhtikuuta 1975 hän erosi ja lähti maanpakoon. Syynä lienee punakhmerien julkistama tappolista, jossa hänen nimensä oli ensimmäisellä sijalla. Hänen veljensä Lon Non ja Sisowath Sirik Matak, joiden nimiä ei ollut listalla päättivät jäädä maahan toivoen punakhmerien osoittautuvan maltillisiksi voittonsa jälkeen. Heidät molemmat kuitenkin teloitettiin.

Lon Nol pakeni Indonesiaan ja asettui myöhemmin Havaijille ja muutti 1979 Kaliforniaan, jossa kuoli 1985.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ian Harris, Cambodian Buddhism: History and Practice, sivu 168 [1]