Lassi ja Leevi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lassi ja Leevi (engl. Calvin and Hobbes) on Bill Wattersonin luoma sarjakuva, jossa seurataan kuusivuotiaan Lassin ja hänen lelutiikerinsä Leevin seikkailuja. Watterson piirsi ja käsikirjoitti kaikki stripit. Ensimmäinen Lassi ja Leevi -strippi julkaistiin 18. marraskuuta 1985. Enimmillään sarjakuvaa julkaistiin yli 2 400 lehdessä ympäri maailmaa, ja stripeistä koostettuja sarjakuvakirjoja on painettu maailmanlaajuisesti noin 30 miljoonaa kappaletta.[1] Watterson piti sarjan ilmestymisen aikana kaksi pitkää taukoa: Ensin toukokuusta 1991 helmikuuhun 1992, ja toisen kerran huhtikuusta joulukuuhun 1994. Monien kuukausien mittaiset tauot olivat vielä tuolloin ennenkuulumattomia päivittäistä sarjakuvaa tehtäessä. Yleensä sarjoja tehdään etukäteen valmiiksi enemmän, jotta piirtäjä saisi pitää lomaa. Viimeisen Lassi ja Leevi -sarjakuvan Watterson piirsi joulukuussa 1995 ja omistautui sen jälkeen "muille taiteenaloille". Yhteensä strippejä valmistui 3160.[1]

Lelutiikeri Hobbesin nimi tulee 1600-luvun brittiläiseltä filosofilta, Thomas Hobbesilta, jolla Wattersonin mukaan "oli aika synkkä ihmiskuva". Päähenkilön Calvinin nimi tulee puolestaan 1500-luvun teologilta Jean Calvinilta. Suomalaiset nimet tulevat oletetusti Lars Levi Laestadiukselta. Ilta-Sanomissa ja Kodin Kuvalehdessä sarjan hahmoista on käytetty myös nimiä Paavo ja Elvis.

Wattersonin mukaan Lassin ja Leevin syntyyn ja kehittymiseen vaikuttivat ennen kaikkea kolme sarjakuvaa: Charles M. Schulzin Tenavat, Walt Kellyn Pogo ja George Herrimanin Krazy Kat.

Watterson ei ole antanut lupaa Lassi ja Leevi -hahmojen kaupalliseen käyttöön lukuun ottamatta sarjakuva-albumeja. Siten Lassi ja Leevi -oheistuotteet, esimerkiksi T-paidat, rikkovat tekijänoikeutta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bill Watterson oli lukiosta lähtien piirtänyt työkseen lähinnä pilapiirroksia, mutta vapaa-ajallaan hän piirsi myös sarjakuvia ja yritti saada niitä myydyksi syndikaateille ja sitä kautta lehtiin.[2] Wattersonin viides yritys oli In the Dog House, jonka hän lähetti syndikaateille maaliskuussa 1982. Siinä seikkaili parikymppinen Sam ja hänen ystävänsä Fester, jonka Watterson oli tuonut vanhasta Mewkis and Fester -sarjakuvastaan. Samin pikkuveli oli nimeltään Marvin, jolla oli täytetty tiikeri Hobbes, joka näyttäytyi ajoittain elävänä. Syndikaatit torjuivat tämänkin sarjakuvan Wattersonin edellisten tapaan, mutta United Features -syndikaatti piti sitä lupaavana, ja myös Wattersonin arvostamat piirtäjäkollegat pitivät siitä. Watterson otti neuvoista vaarin ja karsi ahtaaksi moititusta sarjakuvastaan kaiken ylimääräisen. Sarjakuvan uusi versio oli nimeltään Fernbusterville. United Featuresin sarjakuvajohtajan Sarah Gillespien mielestä yhä liian sekavan sarjakuvan tähdet olivat Marvin ja Hobbes, joten Watterson keskittyi heihin.[3] Watterson huomasi nopeasti, että Marviniin ja Hobbesiin keskittyminen helpotti kirjoittamista, sillä hahmojen persoonallisuuden ansiosta Watterson saattoi sijoittaa heidät luontevasti mihin tahansa tilanteeseen. Watterson muutti Marvinin nimen Calviniksi vuonna 1983, sillä edellisenä vuonna oli alkanut ilmestyä Tom Armstrongin sarjakuva Marvin. Watterson kertoi vuonna 1987 nimien Calvin ja Hobbes olevan vitsikäs kunnianosoitus Kenyon Collegen valtio-opin yksikölle: Calvin sai nimensä 1500-luvun protestanttisesta teologista ja Hobbes 1600-luvun filosofista. Calvinilla oli alun perin silmät peittävä otsatukka, mutta Watterson poisti sen juuri ennen sarjakuvan julkaisua vuonna 1985.[4]

Watterson sai United Features -syndikaatilta yhden kuukauden harjoittelusopimuksen vuonna 1983. Calvin and Hobbes ei saanut koeyleisöltä kuitenkaan riittävän hyvää palautetta, joten United ei julkaissut sitä. Wattersonille tarjottiin sen sijaan Robotman-nimisen leluhahmon sijoittamista sarjakuvaansa, mutta Watterson kieltäytyi.[5] Vuonna 1984 Watterson lähetti sarjakuvansa Universal Press -syndikaatille. Syndikaatin editori Lee Salem ihastui sarjakuvaan ja Watterson allekirjoitti sopimuksen syndikaatin kanssa maaliskuussa 1985.[6]

Lassi ja Leevi (1985–1995)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Calvin and Hobbes (suom. Lassi ja Leevi), pikkupojasta ja hänen lelutiikeristään kertova sarjakuvastrippi, alkoi ilmestyä 35 yhdysvaltalaisessa lehdessä 18. marraskuuta 1985.[7] Pian Watterson jätti työnsä taittajana ja pilapiirtäjänä pystyäkseen keskittymään sarjakuvaansa. Hän kertoi seuraavana vuonna olleensa aluksi huolissaan vain siitä, saavuttaisiko sarjakuva riittävästi suosiota pysyäkseen lehdissä.[8] Lassi ja Leevi menestyi kuitenkin hyvin heti alusta lähtien, ja sitä alettiin nopeasti julkaista yhä useammassa lehdessä.[9]

Lassi ja Leevi oli sikäli vallankumouksellinen sarjakuva, että subjektiivisen todellisuuden teema on siinä niin näkyvä ja oleellinen: Leevi on elävä tiikeri Lassin silmin, mutta täytetty lelutiikeri muiden silmissä. Watterson on itse kertonut, että hän ei näe Leeviä eläväksi muuttuvana nukkena tai mielikuvitusolentona, vaan että hän on vain halunnut esittää kaksi järkeenkäypää versiota todellisuudesta, joista lukija voi valita mielestään todellisemman.[10]

Watterson on kertonut olevansa asioista usein eri mieltä kuin Lassi, mikä on tehnyt hahmosta hänelle hauskemman kirjoittaa. Lassi heijastaa Wattersonille enemmän tämän aikuisuutta kuin lapsuutta, ja moni asia Lassissa on metafora Wattersonin omasta elämästä aikuisena. Lassin luonnetta tai mielikuvitusmaailmaa Watterson ei lapsenakaan mielestään jakanut, ja viittaukset Wattersonin omaan lapsuuteen ovat löyhiä. Leevin hahmon luonne sai kuitenkin vaikutteita Wattersonin Sprite-kissasta, Susanna (Susie Derkins) hänen Melissa-vaimostaan, ja Lassin isä Wattersonin omasta isästä ulkonäköä myöten.[11]

Frazz-sarjakuvan luoja Jef Mallett on ylistänyt Wattersonin piirrosjälkeä sen luonnollisuudesta:

»Lassi ja Leevi on aitoa. Se ei vaikuta tuotetulta; se on hyvin elävää. Tapa jolla Watterson sai hahmonsa liikkumaan oli nerokas. Hahmot ovat lihaa ja verta, ja ne reagoivat painovoimaan, tuuleen, tasapainonvaihteluun sekä kaikkiin luonnonvoimiin ja fysiikan lakeihin. Hänen hahmonsa eivät näytä puhalletuilta paraatinukeilta; ne ovat todenmukaisia hahmoja.»
(Jef Mallett[12])

Palattuaan muutaman kuukauden mittaiselta tauolta vuoden 1992 helmikuussa Watterson alkoi hyödyntää saamaansa lisätilaa visuaalisesti näyttävillä sunnuntaistripeillä, jotka rikkoivat sarjakuvan perinteisen muodon. Vuosina 1994–1995 Watterson piti toisen pitkän tauon. Vuoden 1995 lopulla Watterson kirjoitti lukijoilleen avoimen kirjeen, joka julkaistiin Lassia ja Leeviä julkaisevissa lehdissä 9. marraskuuta 1995:[13]

»Lopetan Lassin ja Leevin tekemisen vuoden lopussa. Tämä päätös ei ole tuore eikä helppo, ja lähden surullisin mielin. Mielenkiintoni on kuitenkin siirtynyt toisaalle, ja uskon että olen tehnyt voitavani päivittäisten määräaikojen ja pienten ruutujen parissa. Odotan pääseväni työskentelemään hitaammassa tahdissa ja vähempien taiteellisten kompromissien alla. En ole vielä päättänyt tulevista projekteistani, mutta suhteeni Universal Press -syndikaatin kanssa jatkuu. Se että niin moni lehti julkaisi Lassia ja Leeviä on minulle kunniaksi pitkäksi aikaa, ja arvostan suuresti tukeanne ja omistautumistanne viimeisen vuosikymmenen aikana. Stripin piirtäminen on ollut kunnia ja ilo, ja kiitän teitä tästä tilaisuudesta.»
(Bill Watterson 1995[14])

Vuoden 1995 lopussa Lassia ja Leeviä julkaistiin yli 2400 lehdessä ja kokoelmakirjat olivat myyneet 23 miljoonaa kappaletta. Watterson piirsi yhteensä 3160 strippiä.[15]

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lassi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lassi (Lassi ja Leevi)

Lassi on 6-vuotias koululainen, joka pohdiskelee monenlaisia asioita. Lassin vauhdikas käytös hermostuttaa usein hänen vanhempiaan, joille riittääkin töitä Lassin kylpyyn, kouluun tai nukkumaan saamisessa. Lassi on utelias ja kyselee paljon. Toisinaan kysymyksissä ei ole mitään järkeä: ”Mitä jos ihmiset olisivat kannibaaleja? Olisivatko lapset silloin kuin broileria?” Joskus hän kysyy isältään järkeviäkin, mutta vastaukset saattavat olla omituisia. Lassi ei menesty koulussa, ja yksinkertaiset matikantehtävätkin tuottavat hänelle hankaluuksia, koska hän ei jaksa opiskella. Lassilla on vilkas mielikuvitus, niin vilkas, että hän saattaa kesken matikankokeenkin vaipua ajatuksiinsa. Hän on leikkinyt olevansa Ällistysmies, avaruusmies Spiff, dinosaurus, tai etsivä Tracer Bullet.

Leevi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Leevi onkin tiikeri, se usein käyttäytyy kuin ihminen – se kävelee kahdella jalalla ja puhuu. Leevin käytöksessä ja luonteessa on kuitenkin eläimellisetkin puolensa. Leevi ei missään nimessä haluaisi olla ihminen vaan se on ylpeä ollessaan tiikeri. Yksi sarjan arvoituksia on se, mikä Leevi on; Lassi näkee sen tiikerinä, joka puhuu, syö ja leikkii hänen kanssaan. Kaikki muut hahmot taas näkevät Leevin pehmoleluna. Watterson itse sanoo Leevin olevan enemmän oikea tiikeri kuin lelu tai mielikuvitushahmo, mutta on myös kertonut, ettei hän koe tehtäväkseen selvittää tätä asiaa lukijalle, vaan antaa kaikkien muodostaa oman mielipiteensä ja lukea sarjakuvaa sen mukaan.

Leevin hahmon luonne sarjakuvassa on hyvin arvokas ja järkevä, ja Leevi joutuu siksi usein henkisesti kamppailemaan Lassin päätöntä innokkuutta ja kokeilunhalua vastaan.

Leevin mallina ja esikuvana toimi piirtäjän oma kissa nimeltä Sprite.

Lassin vanhemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Watterson ei antanut Lassin vanhemmille nimiä, koska he ovat tärkeitä vain Lassin vanhempina. Vain isä käy töissä, joten lastenkasvatus on jäänyt äidin harteille. Se ei olekaan ihan helppoa, sillä Lassi on hyvin eloisa poika.

Useimmiten Lassin vanhemmat esiintyvät stripeissä, kun Lassi on tehnyt jotakin pahaa, ja antavat siksi lukijalle varsin ärtyisän kuvan itsestään. Watterson itse tiedostaa tämän ja onkin paitsi pahoitellut tätä piirrettä, myös sarjoissaan näyttänyt vanhemmat hyväntuulisena heidän puuhastellessaan harrastustensa parissa, ennen kuin Lassi kirmaa paikalle.

  • Lassin äiti on persoonaltaan vähemmän värikäs kuin Lassin isä. Se johtunee siitä, että Lassin kasvatus on jäänyt äidin harteille ja siten hänestä nähdäänkin se huonompi puoli. Äiti on sarjassa tärkeä, tasapainottava hahmo Lassin isälle.
  • Lassin isä muistuttaa ulkonäöltään Wattersonia, mutta tekemisiltään hänen isäänsä. Hänellä on omalaatuisia ajatuksia ja hänen mielestään kärsimykset ja tylsyys kasvattavat luonnetta. Leirielämästä kertovat stripit perustuvat tosielämään: Wattersonin isän mielestä leirielämään kuului olennaisesti paleleminen, eksyksissä ja nälässä oleminen.

Susanna Pääkkönen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lassin naapurissa asuva Susanna Pääkkönen (engl. Susie Derkins) on yksi niistä hänen harvoista luokkatovereistaan, jotka esiintyvät stripeissä säännöllisesti. He tulevat huonosti toimeen keskenään, ja Lassi heittelee häntä lumi- ja vesi-ilmapalloilla koulumatkoilla ja välitunneilla. Toisinaan Leevi kiusoittelee Lassia hänen ja Susannan väitetyllä ihastumisella, mikä saa Lassin aina suunniltaan raivosta. Leevi itse taas nauttii Susannan huomiosta.

Nipa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nipa (engl. Moe) on Lassin kanssa suunnilleen samanikäinen, mutta vaikuttaa huomattavasti vanhemmalta kokonsa, voimakkuutensa ja väkivaltaisen käytöksensä vuoksi. Hän on myös hyvin kömpelö ja hidasälyinen. Lassi ei pidä hänestä, mikä on ymmärrettävää, sillä Nipa tuuppii ja vie hänen taskurahansa välitunneilla.

Opettaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lassin opettaja (engl. Miss Wormwood) yrittää alituiseen pitää Lassin keskittyneenä tunneilla. Se on kuitenkin hankalaa, sillä tylsät aineet saavat mielikuvituksen valtaamaan Lassin ajatukset helposti. Opettajan englanninkielinen nimi Miss Wormwood on peräisin C. S. Lewisin kirjasta Paholaisen kirjeopisto.

Lassin koulusta on esitelty opettajan lisäksi myös rehtori, jonka puhutteluun Lassi satunnaisesti joutuu.

Riitta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lassin lapsenvahti Riitta (engl. Rosalyn). Toisinaan Lassin vanhemmat käyvät ulkona, ja silloin kutsutaan lapsenvahti katsomaan Lassin perään. Riitta esiintyy yleensä vain jatkosarjoissa. Riitta on yksi niistä harvoista jotka pystyvät saamaan Lassin pelkäämään häntä.

Sarjakuvassa esiintyviä käsitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muodonmuutoskone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hienosti sarjan henkeä ilmentää Lassin keksimä muodonmuutoskone. Tavallinen pahvilaatikko, joka 6-vuotiaan mielikuvituksella voi muuttaa hänet miksi tahansa. Kun Lassi esitteli ensi kerran koneen, muutti hän samassa sarjassa itsensä muun muassa tiikeriksi Leevin rinnalle. Myöhemmissä jaksoissa Lassi muutteli muodonmuutoskonetta tarpeen mukaan myös monistuskoneeksi ja aikakoneeksi. Lassi on tehnyt myös muunnelman muodonmuutoskoneesta, muodonmuutospistoolin.

Lassipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peli, jota Lassi ja Leevi pelaavat. Lassi on usein todennut inhoavansa urheilua ja joukkuelajeja muun muassa lukuisten sääntöjen takia. Tästä syystä Lassin lempilajiksi onkin muodostunut hänen itse keksimänsä laji, Lassipallo. Pelin erikoisuus on ettei siinä ole valmiita sääntöjä, vaan niitä keksitään samalla kun peliä pelataan. Samoja sääntöjä ei myöskään koskaan käytetä kahdesti. Yleensä kaikki urheilulajit, joita Lassi ja Leevi harrastavat muuttuvat ennen pitkää Lassipalloksi. Leevin lisäksi myös lapsenvahti Riitta on ottanut osaa peliin sarjan loppupuolella, ja pärjäsikin oikein hyvin sisäistettyään pelin tärkeimmän ajatuksen, "pudottuaan viisauden lähteeseen".

HIT[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HIT (Häipykää Inhottavat Tytöt) on Lassin ja Leevin puumajassa pitämä kerho, jonka tarkoitus on laatia sotasuunnitelmia tyttöjä (yleensä Susannaa) vastaan. Lassi on kerhon elinikäinen diktaattori ja Leevi ykköstiikeri. Päähineenä heillä on sanomalehdistä taitellut hatut.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kahdeksan juhlakirjaa
  • Albumit
    1. Lassi ja Leevi, 1988
    2. Hillittömän menon mestarit, 1989
    3. Kerran kesäaikaan, 1990
    4. Matkalla maineeseen, 1990
    5. Lunta ja hirviöitä, 1991
    6. Täydellä teholla, 1990
    7. Hymyä huuleen, 1991
    8. Tiikeri on irti, 1991
    9. Tykkään sinusta, 1991
    10. Täysosuma, 1992
    11. Ikuiset ystävykset, 1992
    12. Pilan päiten, 1992
    13. Huipulla tuulee, 1993
    14. Valon nopeudella, 1993
    15. Hyviä yrityksiä, 1993
    16. Ystävien kesken, 1994
    17. Kosto elää, 1994
    18. Täältä pesee, 1995
    19. Viimeinen valssi, 1996
  • Neljä sunnuntaisarjaa
  • Minialbumit (sunnuntaisarjoja)
    1. Voihan sunnuntai!, 1994
    2. Kaikin keinoin, 1994
    3. Kovaa ja korkealta, 1995
    4. Ystävää kaivaten, 1995
    5. Kissanpäiviä, 1996
  • Lassi ja Leevi sunnuntaisivut 1985–1995, 2002
  • Hirviö sängyn alla ja muita kertomuksia, 1991
  • Lassi ja Leevi (mainossarjakuva Semicin asiakkaille), 1991

Kaikki Lassi ja Leevi-stripit sisältyvät englanninkielisinä The Complete Calvin and Hobbes -julkaisussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martell, Nevin: Looking for Calvin and Hobbes : The Unconventional Story of Bill Watterson and His Revolutionary Comic Strip. Continuum International Publishing, 2010. ISBN 9781441193667.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b NPR: The Complete Calvin and Hobbes
  2. Martell 2010, s. 47–49.
  3. Martell 2010, s. 49–53.
  4. Martell 2010, s. 53–54.
  5. Martell 2010, s. 61–64.
  6. Martell 2010, s. 65–66.
  7. Martell 2010, s. 83.
  8. Martell 2010, s. 85–86.
  9. Martell 2010, s. 87.
  10. Martell 2010, s. 55.
  11. Martell 2010, s. 56–59.
  12. Martell 2010, s. 45.
  13. Martell 2010, s. 149–153
  14. Martell 2010, s. 152–153
  15. Martell 2010, s. 157.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]