Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1924
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuoden 1924 kesäolympialaisissa Pariisissa järjestettiin yleisurheilussa 27 kilpailutapahtumaa, kaikki miehille.
Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 100 m |
|
Harold Abrahams Yhdistynyt kuningaskunta
|
10,6 | Harold Abrahamsin olympiavoitto oli aiheena vuonna 1981 valmistuneessa elokuvassa Tulivaunut.[1][2] | ||
|
Jackson Scholz Yhdysvallat
|
10,7 | ||||
|
Arthur Porritt Uusi-Seelanti
|
10,8 | ||||
| 200 m |
|
Jackson Scholz Yhdysvallat
|
21,6 | |||
|
|
Charles Paddock Yhdysvallat
|
21,7 | ||||
|
|
Eric Liddell Yhdistynyt kuningaskunta
|
21,9 | ||||
| 400 m |
|
Eric Liddell Yhdistynyt kuningaskunta
|
47,6 | Eric Liddellin olympiavoitto oli aiheena vuonna 1981 valmistuneessa elokuvassa Tulivaunut. Liddell jätti kristillisen vakaumuksensa vuoksi osallistumatta 100 metrin juoksuun ja viestijuoksuun, koska niissä kilpailtiin pyhäpäivinä.[1][3] | ||
|
|
Horatio Fitch Yhdysvallat
|
48,4 | ||||
|
|
Guy Butler Yhdistynyt kuningaskunta
|
48,6 | ||||
| 800 m |
|
Douglas Lowe Yhdistynyt kuningaskunta
|
1.52,4 | Kahdeksanneksi sijoittui norjalainen Charles Hoff, joka piti hallussaan seiväshypyn maailmanennätystä mutta ei osallistunut siihen lajiin riitaannuttuaan maansa urheilujohdon kanssa.[1][4] | ||
|
|
Paul Martin Sveitsi
|
1.52,6 | ||||
|
|
Schuyler Enck Yhdysvallat
|
1.53,0 | ||||
| 1 500 m 10.7.1924 |
|
Paavo Nurmi Suomi
|
3.53,6 | Paavo Nurmen voittoaika oli tasan sekunnin heikompi kuin hänen omissa nimissään ollut maailmanennätys.[5][6] | ||
|
|
Willy Schärer Sveitsi
|
3.55,0 | ||||
|
|
Henry Stallard Yhdistynyt kuningaskunta
|
3.55,6 | ||||
| 3 000 m joukkue 13.7.1924 |
|
Suomi Paavo Nurmi Ville Ritola Elias Katz |
8 | Nurmi voitti finaalin, Ritola oli toinen ja Katz viides. Sameli Tala oli 13:s, mutta virallisiin tuloksiin lasketaan vain joukkueen kolme parasta juoksijaa. | ||
|
|
Yhdistynyt kuningaskunta Harry Johnston Bernhard McDonald George Webber |
14 | ||||
|
|
Yhdysvallat Edward Kirby William Cox Willard Tibbets |
25 | ||||
| 5 000 m 10.7.1924 |
|
Paavo Nurmi Suomi
|
14.31,2 | Paavo Nurmi voitti toisen kultamitalin samana iltana; hän oli voittanut 1 500 metrin loppukilpailun noin tuntia aiemmin.[5][7] | ||
|
|
Ville Ritola Suomi
|
14.31,4 | ||||
|
|
Edvin Wide Ruotsi
|
15.01,8 | ||||
| 10 000 m |
|
Ville Ritola Suomi
|
30.23,2 | Ville Ritolan voittoaika oli uusi maailmanennätys. Edellisen maailmanennätyksen 30.35,4 hän oli juossut saman vuoden toukokuussa.[8][9] Hopeamitalisti Edvin Wide oli syntyjään suomalainen ja muuttanut 22-vuotiaana Ruotsiin.[8] | ||
|
|
Edvin Wide Ruotsi
|
30.55,2 | ||||
|
|
Eero Berg Suomi
|
31.43,0 | ||||
| Maraton |
|
Albin Stenroos Suomi
|
2.41.22,6 | Mitalisteista Albin Stenroos oli 35-, Romeo Bertini 31- ja Clarence DeMar 36-vuotias. Stenroos nousi kilpailun johtoon noin 20 kilometrin kohdalla.[8][10] | ||
|
|
Romeo Bertini Italia
|
2.47.19,6 | ||||
|
|
Clarence DeMar Yhdysvallat
|
2.48.14,0 | ||||
| 110 m aitajuoksu |
|
Daniel Kinsey Yhdysvallat
|
15,0 | Kolmantena maaliin tullut yhdysvaltalainen George Guthrie hylättiin, koska hän kaatoi kolme aitaa.[11] | ||
|
|
Sydney Atkinson Etelä-Afrikka
|
15,0 | ||||
|
|
Sten Pettersson Ruotsi
|
15,4 | ||||
| 400 m aitajuoksu |
|
Morgan Taylor Yhdysvallat
|
52,6 | Maailmanennätys oli 54,0 s, mutta Taylorin aikaa ei hyväksytty uudeksi ennätykseksi, koska hän kaatoi kaksi aitaa. Toisena maaliin tullut yhdysvaltalainen Charles Brookins hylättiin, koska hän vei jalkansa aidan yli sen sivulta, ja britti F. Blackett hänen kaadettuaan kolme aitaa.[12][13][14] | ||
|
|
Erik Wilén Suomi
|
53,8 | ||||
|
|
Ivan Riley Yhdysvallat
|
54,2 | ||||
| 3 000 m estejuoksu |
|
Ville Ritola Suomi
|
9.33,6 | |||
|
|
Elias Katz Suomi
|
9.44,0 | ||||
|
|
Paul Bontemps Ranska
|
9.45,2 | ||||
| Maastojuoksu 12.7.1924 |
|
Paavo Nurmi Suomi
|
32.54,8 | |||
|
|
Ville Ritola Suomi
|
34.19,4 | ||||
|
|
Earl Johnson Yhdysvallat
|
35.21,0 | ||||
| Maastojuoksun joukkuekilpailu 12.7.1924 |
|
Suomi Paavo Nurmi Ville Ritola Heikki Liimatainen |
11 | Maastojuoksu juostiin kovassa helteessä. Liimatainen oli 12:s. | ||
|
|
Yhdysvallat Earl Johnson Arthur Studenroth August Fager |
14 | ||||
|
|
Ranska Henri Lauvaux Gaston Heuet Maurice Norland |
20 | ||||
| 4 × 100 m |
|
Yhdysvallat Louis Clarke Francis Hussey Jeremiah Leconey Loren Murchison |
41,0 | Ennen olympialaisia maailmanennätys oli 42,2 s. Alkuerissä Iso-Britannia ja Alankomaat juoksivat ajan 42,0 s sekä Yhdysvallat ajan 41,2 s. Välierissä Yhdysvallat paransi ennätystä aikaan 41,0 s ja sivusi sitä loppukilpailussa.[15] | ||
|
|
Yhdistynyt kuningaskunta Harold Abrahams William Nichol Walter Rangeley Lancelot Royle |
41,2 | ||||
|
|
 AlankomaatJacob Boot Harry Broos Jan de Vries Marinus van den Berge |
41,8 | ||||
| 4 × 400 m |
|
Yhdysvallat Commodore Cochran William Stevenson Oliver MacDonald Alan Helffrich |
3.16,0 | Yhdysvaltain voittoaika oli uusi maailmanennätys. Saman maan juoksijoiden nimissä ollut vanha ennätys oli 3.16,4.[16] | ||
|
|
Ruotsi Erik Byléhn Nils Engdahl Arthur Svensson Gustaf Weijnarth |
3.17,0 | ||||
|
|
Yhdistynyt kuningaskunta Guy Butler George Renwick Richard Ripley Edward Toms |
3.17,4 | ||||
| 10 km kävely |
|
Ugo Frigerio Italia
|
47.49,0 | |||
|
|
Gordon Goodwin Yhdistynyt kuningaskunta
|
|||||
|
|
Cecil McMaster Etelä-Afrikka
|
|||||
| Korkeushyppy |
|
Harold Osborn Yhdysvallat
|
198 | Harold Osborn oli aiemmin samana vuonna hypännyt maailmanennätyksen 203 cm.[17][18] | ||
|
|
Leroy Brown Yhdysvallat
|
195 | ||||
|
|
Pierre Lewden Ranska
|
192 | ||||
| Seiväshyppy |
|
Lee Barnes Yhdysvallat
|
395 | Lee Barnes oli voittaessaan muutaman päivän vaille 18-vuotias.[17][19] | ||
|
|
Glenn Graham Yhdysvallat
|
395 | ||||
|
|
James Brooker Yhdysvallat
|
390 | ||||
| Pituushyppy |
|
William DeHart Hubbard Yhdysvallat
|
744,5 | Ennen olympialaisia maailmanennätys oli 769 cm mutta viisiottelussa yhdysvaltalainen Robert Le Gendre, joka ei päässyt maansa pituushyppyedustajaksi, oli hypännyt uuden maailmanennätyksen 776,5 cm.[17][20] | ||
|
|
Edward Gourdin Yhdysvallat
|
727,5 | ||||
|
|
Sverre Hansen Norja
|
726 | ||||
| Kolmiloikka |
|
Nick Winter Australia
|
15,525 | Nick Winter hyppäsi voittotuloksen viimeisellä hypyllään ja paransi maailmanennätystä puolella senttimetrillä.[17][21][22] | ||
|
|
Luis Brunetto Argentiina
|
15,425 | ||||
|
|
Vilho Tuulos Suomi
|
15,37 | ||||
| Kuulantyöntö |
|
Clarence Houser Yhdysvallat
|
14,995 | |||
|
|
Glenn Hartranft Yhdysvallat
|
14,895 | ||||
|
|
Ralph Hills Yhdysvallat
|
14,64 | ||||
| Kiekonheitto |
|
Clarence Houser Yhdysvallat
|
46,155 | |||
|
|
Vilho Niittymaa Suomi
|
44,95 | ||||
|
|
Thomas Lieb Yhdysvallat
|
44,83 | ||||
| Moukarinheitto |
|
Fred Tootell Yhdysvallat
|
53,295 | |||
|
|
Matt McGrath Yhdysvallat
|
50,84 | ||||
|
|
Malcolm Nokes Yhdistynyt kuningaskunta
|
48,875 | ||||
| Keihäänheitto |
|
Jonni Myyrä Suomi
|
62,96 | |||
|
|
Gunnar Lindström Ruotsi
|
60,92 | ||||
|
|
Eugene Oberst Yhdysvallat
|
58,35 | ||||
| Viisiottelu |
|
Eero Lehtonen Suomi
|
14 | |||
|
|
Elemér Somfay Unkari
|
16 | ||||
|
|
Robert LeGendre Yhdysvallat
|
18 | ||||
| Kymmenottelu |
|
Harold Osborn Yhdysvallat
|
7710,775 | Harold Osborn oli viisi päivää aiemmin voittanut kultaa korkeushypyssä. Ottelussa hänen korkeushyppytuloksensa oli 197 cm.[23] | ||
|
|
Emerson Norton Yhdysvallat
|
7350,895 | ||||
|
|
Aleksander Klumberg Viro
|
7329,360 | ||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics. Penguin, 1988. ISBN 0-14-010771-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Arponen, s. 83
- ↑ Wallechinsky, s. 5
- ↑ Wallechinsky, s. 19
- ↑ Wallechinsky, s. 25
- ↑ a b Arponen, s. 83–84
- ↑ Wallechinsky, s. 30–31
- ↑ Wallechinsky, s. 30–31, 37
- ↑ a b c Arponen, s. 84
- ↑ Wallechinsky, s. 42
- ↑ Wallechinsky, s. 52
- ↑ Wallechinsky, s. 58
- ↑ Arponen, s. 84–85
- ↑ Wallechinsky, s. 61
- ↑ Pihkala, Lauri & Jukola, Martti (toim.): Olympialaiskisat ennen ja Pariisissa 1924 – II osa, s. 211–213. Porvoo: WSOY, 1924.
- ↑ Wallechinsky, s. 68
- ↑ Wallechinsky, s. 72
- ↑ a b c d Arponen, s. 85
- ↑ Wallechinsky, s. 80
- ↑ Wallechinsky, s. 85
- ↑ Wallechinsky, s. 91
- ↑ Wallechinsky, s. 96
- ↑ Pihkala, Lauri & Jukola, Martti (toim.): Olympialaiskisat ennen ja Pariisissa 1924 – II osa, s. 267. Porvoo: WSOY, 1924.
- ↑ Wallechinsky, s. 118
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1924 Wikimedia Commonsissa
Kesäolympialaisten 1924 lajit ja kilpailutapahtumat
Ammunta | Jalkapallo | Jeu de paume (Näytöslaji) | Melonta (Näytöslaji) | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Pallopelit (Näytöslaji) | Pelota (Näytöslaji) | Poolo | Purjehdus | Pyöräily | Ranskalaiset taistelulajit (Näytöslaji) | Ratsastus | Rugby | Soutu | Taidelajit | Tennis | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu