Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2000

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sydneyn olympiastadion.

Vuoden 2000 kesäolympialaisissa Sydneyssä järjestettiin yleisurheilussa 46 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 22.

Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Sijoitukset Selostus
100 m
Kultaa Maurice Greene
 Yhdysvallat
9,87
Hopeaa Ato Boldon
 Trinidad ja Tobago
9,99
Pronssia Obadele Thompson
 Barbados
10,04
 
200 m
Kultaa Konstantinos Kenteris
 Kreikka
20,09 Kauden tilastoykkönen John Capel myöhästyi pahasti loppukilpailun lähdössä eikä saanut muita enää kiinni.[1]
Hopeaa Darren Campbell
 Yhdistynyt kuningaskunta
20,14
Pronssia Ato Boldon
 Trinidad ja Tobago
20,20
 
400 m
Kultaa Michael Johnson
 Yhdysvallat
43,84
Hopeaa Alvin Harrison
 Yhdysvallat
44,40
Pronssia Greg Haughton
 Jamaika
44,70
 
800 m
Kultaa Nils Schumann
 Saksa
1.45,08
Hopeaa Wilson Kipketer
 Tanska
1.45,14
Pronssia Djabir Saïd Guerni
 Algeria
1.45,16
 
1 500 m
Kultaa Noah Ngeny
 Kenia
3.32,07
(OR)
Hopeaa Hicham El Guerrouj
 Marokko
3.32.32
Pronssia Bernard Lagat
 Kenia
3.32,44
 
5 000 m
Kultaa Millon Wolde
 Etiopia
13.35,49
Hopeaa Ali Saidi-Sief
 Algeria
13.36,20
Pronssia Brahim Lahlafi
 Marokko
13.36,47
 
10 000 m
Kultaa Haile Gebrselassie
 Etiopia
27.18,20
Hopeaa Paul Tergat
 Kenia
27.18,29
Pronssia Assefa Mezgebu
 Etiopia
27.19,75
 
Maraton
Kultaa Gezahgne Abera
 Etiopia
2.10.11
Hopeaa Erick Wainaina
 Kenia
2.10.31
Pronssia Tesfaye Tola
 Etiopia
2.11.10
 
110 m aitajuoksu
Kultaa Anier García
 Kuuba
13,00
Hopeaa Terrence Trammell
 Yhdysvallat
13,16
Pronssia Mark Crear
 Yhdysvallat
13,22
 
400 m aitajuoksu
Kultaa Angelo Taylor
 Yhdysvallat
47,50
Hopeaa Hadi Al Somayli
 Saudi-Arabia
47,53
Pronssia Llewellyn Herbert
 Etelä-Afrikka
47,81
 
3 000 m estejuoksu
Kultaa Reuben Kosgei
 Kenia
8.21,43
Hopeaa Wilson Boit Kipketer
 Kenia
8.21,77
Pronssia Ali Ezzine
 Marokko
8.22,15
 
4 × 100 m
Kultaa  Yhdysvallat
Kenny Brokenburr*
Tim Montgomery*
Jon Drummond
Bernard Williams
Brian Lewis
Maurice Greene
37,61 * Juoksivat alkuerissä[2]
Hopeaa  Brasilia
Cláudio Roberto de Souza*
Vicente de Lima
Edson Ribeiro
André da Silva
Claudinei da Silva
37,90
Pronssia  Kuuba
Luis Alberto Pérez-Rionda
Iván Garcia
Freddy Mayola
José Ángel César
38,04
 
4 × 400 m
Kultaa  Nigeria
Nduka Awazie*
Fidelis Gadzama*
Clement Chukwu
Jude Monye
Sunday Bada
Enefiok Udo-Obong
2.58,68

Loppukilpailun voitti alun perin Yhdysvaltain joukkue (Alvin Harrison, Antonio Pettigrew, Calvin Harrison ja Michael Johnson) ajalla 2.56,35. Alku- ja välierissä Yhdysvaltain joukkueessa juoksivat myös Jerome Young ja Angelo Taylor. Joukkue menetti voittonsa vuonna 2008 Pettigrew'n tunnustettua dopingin käytön. Young oli menettänyt mitalinsa jo aikaisemmin oman dopingkärynsä vuoksi.[3] KOK jakoi mitalit uudestaan vuonna 2012 vähän ennen Lontoon olympialaisia.[4]

*Juoksivat alkuerissä[2]

Hopeaa  Jamaika
Michael McDonald*
Sanjay Ayre*
Michael Blackwood
Greg Haughton
Christopher Williams
Danny McFarlane
2.58,78
Pronssia  Bahama
Timothy Munnings*
Avard Moncur
Troy McIntosh
Carl Oliver
Christopher Brown
2.59,23
 
20 km kävely
Kultaa Robert Korzeniowski
 Puola
1.18.59
(OR)
Meksikon Bernardo Segura tuli ensimmäisenä maaliin ja ehti jonkin aikaa juhlia voittoa ennen kuin hänen suorituksensa hylättiin.[5]
Hopeaa Noé Hernández
 Meksiko
1.19.03
Pronssia Vladimir Andrejev
 Venäjä
1.19.27
 
50 km kävely
Kultaa Robert Korzeniowski
 Puola
3.42.22
Hopeaa Aigars Fadejevs
 Latvia
3.43.40
Pronssia Joel Sánchez Guerrero
 Meksiko
3.44.36
 
Korkeushyppy
Kultaa Sergei Kljugin
 Venäjä
235 Rankka vesisade häiritsi kilpailun loppuvaiheita.[6]
Hopeaa Javier Sotomayor
 Kuuba
232
Pronssia Abderrahmane Hammad
 Algeria
232
 
Seiväshyppy
Kultaa Nick Hysong
 Yhdysvallat
590
Hopeaa Lawrence Johnson
 Yhdysvallat
590
Pronssia Maksim Tarasov
 Venäjä
590
 
Pituushyppy
Kultaa Iván Pedroso
 Kuuba
855 Jai Taurima hyppäsi viidennellä kierroksella Oseanian ennätyksen 849 cm ja nousi kilpailun johtoon mutta Iván Pedroso nousi viimeisellä hypyllään voittoon.[7]
Hopeaa Jai Taurima
 Australia
849
Pronssia Roman Štšurenko
 Ukraina
831
 
Kolmiloikka
Kultaa Jonathan Edwards
 Yhdistynyt kuningaskunta
17,71
Hopeaa Yoel Garcia
 Kuuba
17,47
Pronssia Denis Kapustin
 Venäjä
17,46
 
Kuulantyöntö
Kultaa Arsi Harju
 Suomi
21,29 Arsi Harju oli karsinnan paras tuloksella 21,39 m. Loppukilpailussa hän työnsi ensimmäisellä kierroksella tuloksen 21,20 m ja toisella voittotuloksen 21,29 m.[8]
Hopeaa Adam Nelson
 Yhdysvallat
21,21
Pronssia John Godina
 Yhdysvallat
21,20
 
Kiekonheitto
Kultaa Virgilijus Alekna
 Liettua
69,30
Hopeaa Lars Riedel
 Saksa
68,50
Pronssia Frantz Kruger
 Etelä-Afrikka
68,19
 
Moukarinheitto
Kultaa Szymon Ziólkowski
 Puola
80,02
Hopeaa Nicola Vizzoni
 Italia
79,64
Pronssia Ihar Astapkovitš
 Valko-Venäjä
79,17
 
Keihäänheitto
Kultaa Jan Železný
 Tšekki
90,17
(OR)
Hopeaa Steve Backley
 Yhdistynyt kuningaskunta
89,85
Pronssia Sergey Makarov
 Venäjä
88,67
 
Kymmenottelu
Kultaa Erki Nool
 Viro
8641 Kiekonheitossa Erki Nool ei saanut kahdella ensimmäisellä heitollaan tulosta, ja hänen kolmas heittonsa tuomittiin aluksi yliastutuksi mutta Viron tekemän vastalauseen ja videotarkastelun jälkeen kolmas heitto, joka oli varmuuden vuoksi mitattu, hyväksyttiin.[9][10]
Hopeaa Roman Šebrle
 Tšekki
8606
Pronssia Chris Huffins
 Yhdysvallat
8595
 

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Sijoitukset Selostus
100 m
Kultaa Ei voittajaa Alun perin Marion Jones voitti, mutta mitali otettiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitalit jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä. Kultaa ei kuitenkaan annettu Thanulle tämän myöhemmän dopingepäselvyyksien vuoksi vaan se päätettiin jättää jakamatta.[11]
Hopeaa Ekaterini Thanu
 Kreikka
Tayna Lawrence
 Jamaika
11,12

11,18
Pronssia Merlene Ottey
 Jamaika
11,19
 
200 m
Kultaa Pauline Davis-Thompson
 Bahama
22,27 Alun perin Marion Jones voitti, mutta mitali otettiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitalit jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä.[11]
Hopeaa Susanthika Jayasinghe
 Sri Lanka
22,28
Pronssia Beverly McDonald
 Jamaika
22,35
 
400 m
Kultaa Cathy Freeman
 Australia
49,11
Hopeaa Lorraine Graham
 Jamaika
49,58
Pronssia Katharine Merry
 Yhdistynyt kuningaskunta
49,72
 
800 m
Kultaa Maria De Lurdes Mutola
 Mosambik
1.56,15
Hopeaa Stephanie Graf
 Itävalta
1.56,64
Pronssia Kelly Holmes
 Yhdistynyt kuningaskunta
1.56,80
 
1 500 m
Kultaa Nouria Mérah-Benida
 Algeria
4.05,10 Ennakkosuosikkeihin kuulunut Gabriela Szabo kompuroi loppukilpailun alkupuolella edessään kaatuneeseen Hayley Tullettiin ja jäi muista jälkeen. Loppusuoralla hän kiri useiden kilpailijoiden ohi mutta ylsi vain kolmanneksi. Yhdysvaltalaisen Suzy Favor Hamiltonin voimat loppuivat loppusuoralla ja hän kaatui itsekseen ollessaan vielä mitalitaistelussa mukana; hän jäi lopputuloksissa viimeiseksi ja kilpailun päätyttyä hänet vietiin stadionilta pyörätuolissa.[12][13][14][15]
Hopeaa Violeta Beclea
 Romania
4.05,15
Pronssia Gabriela Szabo
 Romania
4.05,27
 
5 000 m
Kultaa Gabriela Szabo
 Romania
14.40,79
(OR)
Hopeaa Sonia O’Sullivan
 Irlanti
14.41,02
Pronssia Gete Wami
 Etiopia
14.42,23
 
10 000 m
Kultaa Derartu Tulu
 Etiopia
30.17,49
(OR)
Hopeaa Gete Wami
 Etiopia
30.22,48
Pronssia Fernanda Ribeiro
 Portugali
30.22,88
 
Maraton
Kultaa Naoko Takahashi
 Japani
2.23.14
(OR)
Hopeaa Lidia Simon
 Romania
2.23.22
Pronssia Joyce Chepchumba
 Kenia
2.24.45
 
100 m aitajuoksu
Kultaa Olga Šišigina
 Kazakstan
12,65 Kauden tilastoykkönen ja hallitseva maailmanmestari Gail Devers keskeytti välierässä.[16]
Hopeaa Glory Alozie
 Nigeria
12,68
Pronssia Melissa Morrison
 Yhdysvallat
12,76
 
400 m aitajuoksu
Kultaa Irina Privalova
 Venäjä
53,02
Hopeaa Deon Hemmings
 Jamaika
53,45
Pronssia Nezha Bidouane
 Marokko
53,57
 
4 × 100 m
Kultaa  Bahama
Eldece Clarke-Lewis*
Savatheda Fynes
Chandra Sturrup
Pauline Davis-Thompson
Debbie Ferguson
41,95 Marion Jonesin tunnustettua vuonna 2007 dopingin käyttönsä kansainvälinen olympiakomitea KOK hylkäsi hänen suorituksensa ja vuonna 2008 KOK hylkäsi koko joukkueen suorituksen. Vuonna 2010 urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin kumosi KOK:n päätöksen ja palautti joukkueen muille jäsenille mitalit.[17][18]

* Juoksivat joukkueessa alku- ja välierissä.[2]
Hopeaa  Jamaika
Merlene Frazer*
Tayna Lawrence
Veronica Campbell
Beverly McDonald
Merlene Ottey
42,13
Pronssia  Yhdysvallat
Passion Richardson*
Chryste Gaines
Torri Edwards
Nanceen Perry
Marion Jones
42,20
4.  Ranska
Linda Ferga
Muriel Hurtis
Fabe Dia
Christine Arron
42,42
 
4 × 400 m
Kultaa  Yhdysvallat
Andrea Anderson*
Jearl Miles-Clark
Monique Hennagan
Marion Jones
LaTasha Colander-Richardson
3.22,62 Marion Jonesin tunnustettua vuonna 2007 dopingin käyttönsä kansainvälinen olympiakomitea (KOK) hylkäsi hänen suorituksensa ja vuonna 2008 KOK hylkäsi koko joukkueen suorituksen. Vuonna 2010 urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin kumosi KOK:n päätöksen ja palautti joukkueen muille jäsenille mitalit.[17][18]

* juoksivat alkuerissä[2]
Hopeaa  Jamaika
Charmaine Howell*
Michelle Burgher*
Sandie Richards
Catherine Scott
Deon Hemmings
Lorraine Graham
3.23,25
Pronssia  Venäjä
Olesja Zykina*
Natalja Nazarova*
Julija Sotnikova
Svetlana Gontšarenko
Olga Kotljarova
Irina Privalova
3.23,46
4.  Nigeria
Doris Jacob*
Olabisi Afolabi
Opara Charity
Rosemary Okafor
Falilat Ogunkoya-Osheku
3.23,80
 
20 km kävely
Kultaa Wang Liping
 Kiina
1.29.05
(OR)
Australian Jane Saville hylättiin johtoasemasta juuri ennen stadionille saapumista.[19]
Hopeaa Kjersti Tysse Plätzer
 Norja
1.29.33
Pronssia María Vasco
 Espanja
1.30.23
 
Korkeushyppy
Kultaa Jelena Jelesina
 Venäjä
201
Hopeaa Hestrie Cloete
 Etelä-Afrikka
201
Pronssia Kajsa Bergqvist
 Ruotsi
199
 
Seiväshyppy
Kultaa Stacy Dragila
 Yhdysvallat
460
(OR)
Naisten seiväshyppy oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa.[20]
Hopeaa Tatiana Grigorieva
 Australia
455
Pronssia Vala Flosadóttir
 Islanti
450
 
Pituushyppy
Kultaa Heike Drechsler
 Saksa
699 Alun perin Marion Jones voitti pronssia, mutta mitali ottiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitali jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä.[11]
Hopeaa Fiona May
 Italia
692
Pronssia Tatjana Kotova
 Venäjä
683
 
Kolmiloikka
Kultaa Tereza Marinova
 Bulgaria
15,20
Hopeaa Tatjana Lebedeva
 Venäjä
15,00
Pronssia Olena Hovorova
 Ukraina
14,96
 
Kuulantyöntö
Kultaa Janina Karoltšyk
 Valko-Venäjä
20,56
Hopeaa Larisa Pelešenko
 Venäjä
19,92
Pronssia Astrid Kumbernuss
 Saksa
19,62
 
Kiekonheitto
Kultaa Elina Zverjova
 Valko-Venäjä
68,40
Hopeaa Anastasia Kelesidu
 Kreikka
65,71
Pronssia Irina Jattšenko
 Valko-Venäjä
65,20
 
Moukarinheitto
Kultaa Kamila Skolimowska
 Puola
71,16 Naisten moukarinheitto oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa.[21]
Hopeaa Olga Kuzenkova
 Venäjä
69,77
Pronssia Kirsten Münchow
 Saksa
69,28
 
Keihäänheitto
Kultaa Trine Hattestad
 Norja
68,91
(OR)
Hopeaa Mirela Maniani-Tzelili
 Kreikka
67,51
Pronssia Osleidys Menéndez
 Kuuba
66,18
 
Seitsenottelu
Kultaa Denise Lewis
 Yhdistynyt kuningaskunta
6584
Hopeaa Jelena Prohorova
 Venäjä
6531
Pronssia Natallja Sazanovitš
 Valko-Venäjä
6527
 

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 210–211. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  2. a b c d Sydney 2000 – tulokset IAAF. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  3. USA:n viestijoukkue menetti Sydneyn olympiakullan 2.8.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.8.2008. [vanhentunut linkki]
  4. IOC Executive Board meets ahead of London Games 21.7.2012. olympic.org: KOK. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)
  5. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 220–221. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  6. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 223. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  7. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 225. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  8. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 227–230. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  9. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 234. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  10. Nool kymmenottelun voittaja 29.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2020.
  11. a b c Marion Jonesin kultaa ei anneta toiselle dopingsekoilijalle. Helsingin Sanomat, 10.12.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.12.2009.
  12. Algerian Merah-Benida yllätysvoittoon 29.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2020.
  13. Majasaari, Matti: [https://www.ts.fi/urheilu/1073798316/Nouria+MerahBenida+juoksee+kaikkien+arabinaisten+puolesta Nouria Merah-Benida juoksee kaikkien arabinaisten puolesta] Turun Sanomat. 30.9.2000. Viitattu 9.5.2020.
  14. Longman, Jere: Sydney 2000: Women's 1,500; A Mysterious Fall by Favor Hamilton The New York Times. 1.10.2000. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)
  15. Currie, Alan & Currie, Brenda: Hayley Tullett Welsh Athletics Ltd. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)
  16. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 240. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  17. a b Marion Jonesin joukkuekavereille palautettiin olympiamitalit hs.fi. 16.7.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.7.2010. Viitattu 18.7.2010.
  18. a b Athletics – Women's 4x100m and 4x400m relay of the 2000 Sydney Olympic Games – The appeal of the US athletes is upheld (PDF) (lehdistötiedote) 16.7.2010. CAS. Arkistoitu 2.1.2011. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  19. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 242. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  20. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 243. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  21. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 246. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]