Arthur Porritt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Pariisi 1924 100 metrin juoksu
Universiadit
Kultaa Kultaa Varsova 1924 100 metrin juoksu
Kultaa Kultaa Varsova 1924 200 metrin juoksu
Hopeaa Hopeaa Varsova 1924 110 metrin aitajuoksu

Arthur Espie Porritt Bt, GCMG, GCVO, CBE, Wanganuin ja Hampsteadin ensimmäinen paroni (10. elokuuta 1900 Wanganui – 1. tammikuuta 1994 St. John's Wood), oli yleisurheilija, kirurgi[1] ja Uuden-Seelannin ensimmäinen siellä syntynyt kenraalikuvernööri.[2]

Porritt opiskeli Wanganui Collegiate Schoolissa ja Otagon yliopistolla. Hän voitti kansallisen tittelin sadan jaardin juoksussa vuonna 1923 ja pelasi myös rugbyä yliopistolla. Hän sai Rhodes-stipendin.[1]

Vuoden 1924 kesäolympialaisissa Pariisissa Porritt sai sadan metrin juoksusta pronssia. Hänen edelleen nousivat hänen ystävänsä Harold Abrahams ja yhdysvaltalainen Jackson Scholtz. Hän kilpaili myös 200 metrin juoksussa. Porritt tuli valituksi Amsterdamin olympialaisiin, mutta loukkaantui eikä voinut itse juosta, vaikkakin toimi joukkueen kapteenina. Hän oli lisäksi Uuden-Seelannin joukkueen johtajana Brittiläisen imperiumin kisoissa vuonna 1934 ja vuoden 1936 kesäolympialaisissa Berliinissä, jossa hän neuvoi Jack Lovelockia osallistumaan 1500 metrin juoksuun 5000 metrin sijasta.[1]

Porritt oli prikaatikenraali, joka palveli toisessa maailmansodassa Britannian armeijan lääkintäjoukoissa.[1]

Porritt pääsi Commonwealth Games Federationin puheenjohtajaksi ja oli Kansainvälisen olympiakomitean jäsen. Hän työskenteli lääkärinä St Mary's Hospitalissa Lontoossa ja palveli myös brittiläistä kuningasperhettä vuodesta 1935 alkaen.[1] Hän oli sekä British Medical Associationin että Royal College of Surgeons of Englandin puheenjohtaja.[2] Uuden-Seelannin kenraalikuvernöörinä hän toimi vuosina 19671972.[3]

Porrittista tuli ritari vuonna 1950 ja baronetti vuonna 1963. Hän nousi vuonna 1973 pääriksi, ja hänestä tehtiin Wanganuin ja Hampsteadin paroni. Hän kuoli Lontoossa 93-vuotiaana. Ympäristöaktivisti Jonathon Porritt on hänen poikansa.

Porritt on kuulunut New Zealand Sports Hall of Fameen vuodesta 1990.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]