Salman Rushdie
Sivulta puuttuu | Salman Rushdie | |
|---|---|
 Salman Rushdie Amos Ozin syntymäpäivillä. |
|
| Syntynyt | 19. kesäkuuta 1947 (ikä 64) Bombay, Brittiläinen Intia |
| Ammatit | kirjailija |
| Kansallisuus |  Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tyylilajit | maaginen realismi, satiiri, postkolonialismi |
| Aiheet | kritiikki, matkustaminen |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Tunnustukset | Booker-palkinto 1981 (Keskiyön lapset) |
 |
|
Ahmed Salman Rushdie (kashmiriksi:अहमद सलमान रुशदी (devanagari), احمد سلمان رشدی) , s. 19. kesäkuuta 1947 Bombay, Brittiläinen Intia), sir[1] on brittiläistynyt intialaissyntyinen kirjailija. Hän asuu Lontoossa ja New Yorkissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämänvaiheet
[muokkaa] Nuoruus
Rushdie syntyi keskiluokkaiseen muslimiperheeseen Bombayssa. 14-vuotiaana hän muutti Britanniaan, jossa hän opiskeli Rugbyn koulussa Warwickshiressä ja Cambridgen yliopiston King's Collegessa. Rushdien ollessa Englannissa hänen perheensä muutti Intiasta Pakistaniin.[2]
[muokkaa] Kansainvälinen läpimurto
Maailmanmaineeseen Salman Rushdie nousi Intiaan sijoittuvalla allegorisella romaanillaan Keskiyön lapset, joka ilmestyi 1981. Kirja aiheutti kiistelyä Intiassa kuvatessaan epäkunnioittavasti Indira Gandhia ja tämän poikaa Sanjayta, joka oli osallisena kiisteltyyn sterilointiohjelmaan. Rushdie sai romaanistaan Booker-palkinnon samana vuonna.[2] Romaani julistettiin vuonna 1993 Booker-palkinnon neljännesvuosisataisen historian parhaimmaksi romaaniksi. Seuraava romaani Häpeä (Shame) kuvasi ironisesti diktaattori Muhammad Zia ul-Haqin aikaista Pakistania.
[muokkaa] Kuolemantuomio
Rushdien tunnetuin teos lienee kuitenkin 1988 ilmestynyt Saatanalliset säkeet, joka on satiirinen kuvaus Intiasta, islamista ja maahanmuuttajien osasta Ison-Britannian välillä rasistisessa maailmassa. Kirja sisältää väitetysti islamia halventavia kohtia, vaikka ne ovat mukana vain sivujuonteena. Kirjan brutaaliudessaan huomiotaherättävin kohtaus esittää brittiläisten poliisien väkivaltaista hyökkäystä muslimisiirtolaisen kimppuun. Iranin uskonnollinen johtaja ajatolla Ruhollah Khomeini tulkitsi Rushdien syyllistyneen kirjassa jumalanpilkkaan ja antoi fatwan, jolla hän käytännössä tuomitsi kirjailijan kuolemaan.
[muokkaa] Kirjallinen toiminta poliittisen fatwan jälkeen
Rushdie on julkaissut romaaneja myös Khomeinin fatwan jälkeen, kuten Maurin viimeinen huokaus (The Moor's Last Sigh) ja Maa hänen jalkojensa alla (The Ground Beneath Her Feet). Rushdie joutui piileskelemään maan alla koko 1990-luvun eikä hän vieläkään ole täysin turvassa. Iranin valtio ei kuitenkaan enää ole valmis tukemaan mahdollisia murhaajia, ja 1999 kirjailija pääsi käymään synnyinmaassaan Intiassa yhdessä poikansa Zafarin kanssa, mistä hän kirjoitti esseekokoelmaan Step Across This Line sisältyvän artikkelin The Dream of Glorious Return (”Loistokkaan paluun unelma”).
V. S. Naipaulin osoittama tuki ja ymmärrys Intian muslimivihamielisiä hindunationalisteja kohtaan on saanut Rushdielta tuomion.
Rushdien oli tarkoitus tammikuussa 2012 osallistua Jaipurin kansainväliseen kirjallisuustapahtumaan, mutta perui osallistumisensa, kun paikalliset turvallisuusviranomaiset ilmoittivat tiedustelutietona, että muslimien äärijärjestöllä on suunnitelmat hänen murhaamisekseen. Hänen piti sitten osallstua tilaisuuteen videon kautta, mutta sekin estettiin. Myöhemmin paljastui, että kyse oli intialaisesta valtapolitiikasta, eikä Rushdieta kohtaan ollut todellisuudessa esitetty uhkauksia.[3]
[muokkaa] Kirjailijakuva
Rushdien kirjalliselle tuotannolle on ominaista maaginen realismi monenlaisine modernistisine muotokokeiluineen. Hänen teostensa keskeisiin teemoihin kuuluu kulttuurien kohtaaminen ja sekoittuminen, ja hän onkin monissa yhteyksissä äänekkäästi paheksunut kaikenlaisia puhtaus- ja eheysvaatimuksia fasismille ominaisina ilmauksina: ihmisen kuuluukin hänen mielestään olla sekarotuinen ja monikulttuurinen.
Romaanien lisäksi Rushdie on kirjoittanut esseitä ja kirjallisuusarvosteluja, jotka on koottu niteisiin Imaginary Homelands (1992) ja Step Across This Line (2002).
Rushdielta on vuonna 2012 ilmestymässä muistelmat, joista odotetaan kirjallista tapausta.[3]
[muokkaa] Huomionosoituksia
Keskiyön lapset Booker-palkinto (1981)
Kuningatar Elisabet II myönsi 2007 Rushdielle aatelisarvon tämän kirjallisista ansioista.[4]
[muokkaa] Tuotanto
[muokkaa] Romaanit
- Grimus (1975)
- Keskiyön lapset. (Midnight's Children, 1981.) Suom. Arto Häilä. WSOY, 1982. ISBN 951-0-11424-3.
- Häpeä. (Shame, 1983.) Suom. Arto Häilä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-12029-4.
- Jaguaarin hymy: matka Nicaraguaan (suom. 1987), The Jaguar Smile: A Nicaraguan Journey (1987)
- Saatanalliset säkeet. (The Satanic Verses, 1989.) Suom. Arto Häilä. WSOY, 1989. ISBN 951-0-15990-5.
- Harun ja tarinoiden meri. (Haroun and the Sea of Stories, 1990.) Suom. Arto Häilä. WSOY, 1991. ISBN 951-0-17193-X.
- Imaginary Homelands: Essays and Criticism, 1981–1991 (1992)
- The Wizard Of Oz (1992)
- Itä, länsi (suom. 1995), East, West (1994)
- Maurin viimeinen huokaus (suom. 1996), The Moor's Last Sigh (1995)
- Maa hänen jalkojensa alla (suom. 1999), The Ground Beneath Her Feet (1999)
- Vimma (suom. 2002), Fury (2001)
- Step Across This Line: Collected Nonfiction 1992–2002 (2002)
- The East is Blue (essee, 2004)
- Shalimar, ilveilijä (suom. 2006) (2005)
- Firenzen lumoojatar. (The Enchantress of Florence, 2008) Suom. Arto Häilä. WSOY, 2010. ISBN 978-951-035346-2.
- Luka ja Elämän tuli. (Luka and the Fire of Life, 2010.) Suom. Arto Häilä. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37539-6.
[muokkaa] Esseet
- Loistokkaan paluun unelma, The Dream of Glorious Return (1999)
Kaikki suomennetut Rushdien teokset ovat Arto Häilän kääntämiä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/6756149.stm
- ↑ a b Liukkonen, Petri: Salman Rushdie (1947-) 2008. Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 29.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Tommi Nieminen, Khomeinin fatwa seuraa yhä Salman Rushdieta, Helsingin Sanomat 30.1.2012 sivu C 1
- ↑ AP, Reuters, BBC, YLE Uutiset: Salman Rushdielle aatelisarvo 16. kesäkuuta 2007. YLE Uutiset. Viitattu 16. kesäkuuta 2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tapaus Salman Rushdie. Ylen Elävä arkisto.
- Tapani Lausti: Salman Rushdie, saatanalliset säkeet ja uskonto. Kotimaa 8.10.1991.
- Salman Rushdie: Uskonnon vaarat ovat haaste. Turun sanomat 15.5.2005.
- Rushdie vastustaa ”islamilaista totalitarismia”. Turun sanomat 2.3.2006.
- Jan Blomstedt: Maailma ilman piilopaikkoja. Helsingin sanomat 3.11.2006.
- Anssi Miettinen: Salman Rushdie suuttui henkivartijansa paljastuskirjasta. Helsingin sanomat 4.8.2008.
- Ex-henkivartija pyysi paljastuskirjaa anteeksi Salman Rushdielta. Helsingin sanomat 27.8.2008.
