Isomorsiusyökkönen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isomorsiusyökkönen
Noctua pronuba.o1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Maayökköset Noctuinae
Suku: Morsiusyökköset Noctua
Laji: pronuba
Kaksiosainen nimi
Noctua pronuba
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Isomorsiusyökkönen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Isomorsiusyökkönen Commonsissa

Isomorsiusyökkönen (Noctua pronuba) on kookas ja eteläisessä Suomessa yleinen yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

vihreä toukka
ruskea toukka

Isomorsiusyökkönen on huomiotaherättävän isokokoinen ja helposti tunnistettava perhoslaji, jonka siipiväli vaihtelee 50–60 mm. Etusiivet vaihtelevat väritykseltään vaaleanruskeasta tummanruskeaan. Rengastäplä on muuta siipeä vaaleamman ruskea, mutta saattaa myös erottua huonosti, etenkin vaaleilla yksilöillä. Sen sijaan munuaistäplä on hyvin tumma ja sitä ympäröi vaaleampi reunus. Takasiivet ovat räikeän kirkkaankeltaiset ja niissä on terävärajainen tumma reuna. Siiven keskiosassa ei ole tummaa väriä ja takasiipien keltainen väri erottuu lentävällä perhosella hyvin. Lepäävä perhonen pitää siipiään vaakatasossa takaruumiin päällä, jolloin toinen etusiivistä peittää toista.[1][2][3][4]

Toukka on ruskea ja sen selkäpuolella on lyhyitä, vinoja, mustia viiruja. Kyljissä kulkee pitkittäissuuntainen kellertävä raita.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajalle levinnyt perhoslaji, jota tavataan Euroopan lisäksi Pohjois-Afrikassa, Aasiassa Intiaan asti sekä Pohjois-Amerikassa. Euroopassa levinneisyys kattaa myös Islannin.[4] Suomessa isomorsiusyökkönen esiintyy ainakin Etelä-Lapin korkeudelle. Perhoset lentävät pääasiassa heinä-elokuussa, joskin ensimmäisiä yksilöitä tavataan jo kesäkuussa ja viimeisiä syys-lokakuun vaihteessa.[5]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isomorsiusyökkönen on yöaktiivinen perhoslaji, joka lepää päivisin puunrungoilla ja rakennusten seinillä suojavärinsä naamioimana. Se viihtyy erityisesti puistoissa, puutarhoissa ja metsien laitamilla, mutta käytännössä perhosia voi tavata jokseenkin kaikenlaisissa ympäristöissä. Pimeällä morsiusyökköset lentävät helposti kirkkaiden valojen luokse ja erityisen hyvin syötille. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana ja täyskasvuiset toukat koteloituvat maaperään. Toukat voivat esiintyä joskus hyötykasvien tuholaisina.[4]

Aikuisilla perhosilla näyttää ilmenevän niin kutsuttu aestivaatio eli kesälepo, jonka aiheuttavat valoisat kesäyöt. Perhoset kuorituvat koteloistaan jo aikaisemmin, mutta vaipuvat aluksi horrokseen ja vasta iltojen pimeneminen saa aikuisten perhosten lisääntymiselimistön kypsymään ja ajaa perhoset liikkeelle.[4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää monilla ruohovartisilla kasveilla kuten piharatamolla, voikukilla, kaaleilla, pinaatilla ja tomaatilla[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  2. UK Moths (englanniksi)
  3. Harri Puranen
  4. a b c d Mikkola K. & Jalas I.: Suomen perhoset. Yökköset 1.. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, 1977. ISBN 951-1-04296-3. s. 62–63
  5. Perhoswiki
  6. Markku Savela

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]