Piharatamo
| Piharatamo | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Plantago major L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Piharatamo (Plantago major) on ratamokasveihin (Plantaginaceae) kuuluva monivuotinen ruoho. Sen soikeat lehdet kasvavat ruusukkeena maata vasten, ja jäykkä kukka- ja siemenvarsi nousee pystynä noin 20 cm:n korkeuteen. Tahmeat siemenet kulkevat eläinten tai ihmisten jaloissa uusille kasvupaikoille.[1]
Piharatamo on yleinen nurmikoiden rikkaruoho, joka kestää tallaamista, mutta vaatii paljon valoa menestyäkseen. Se on alun perin kotoisin Etelä-Euroopasta, mutta on levinnyt eurooppalaisten asutuksen mukana kaikille mantereille. Kansanlääkinnässä kevyesti murskattuja ratamonlehtiä käytetään ihottumien, hyönteisen pistojen, nokkosen polttaman ja finnien hoitoon.[2][3]
Piharatamon alalajeja ovat kyläpiharatamo (Plantago major ssp. major), jota esiintyy koko Suomessa sekä rantapiharatamo (Plantago major ssp. intermedia), jota esiintyy Etelä- ja Länsi-Suomessa.[4]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 12.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Raassina, Palmgren, Hujala: Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä, Osara. Viitattu 12.6.2009.
- ↑ Takapihan yrttikasvit -tietopaketti
- ↑ Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Piharatamo (Plantago major)