Aikuistyypin diabetes

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aikuistyypin diabetes (ICD-10 E11) on yleensä aikuisiällä alkanut aineenvaihduntasairaus, jossa veren glukoosipitoisuus on suurentunut. Usein puhutaan myös pelkästä sokeritaudista tai diabeteksestä, sillä aikuistyypin diabetes on yleisin diabeteksen muodoista. Muita termejä ovat tyypin 2 diabetes sekä insuliinista riippumaton diabetes. WHO:n suosituksesta jälkimmäisestä termistä pyritään luopumaan. Ominaisia piirteitä sairaudelle ovat maksan kiihtynyt glukoosin tuotanto, veren kasvanut glukoosipitoisuus, glukoosin erittyminen virtsaan, jotka aiheutuvat insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta soluihin sekä insuliinin erittymisen häiriöstä.

Aikuisiällä alkava diabetes mellitus (="makean läpivirtaus") voi olla tyypiltään myös esimerkiksi gestaatio- eli raskausdiabetes, aikuisten latentti autoimmuunidiabetes LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) tai mitokondrion diabetes. Nuorena alkavaa tyypin 2 sokeritautia kutsutaan nuoruusiässä alkavaksi aikuistyypin diabetekseksi MODY:ksi (Maturity-Onset Diabetes of the Young). Nuoruustyypin ja aikuistyypin sokeritaudit voivat esiintyä samanaikaisestikin. Diabetes mellitusta ei pidä sekoittaa ns. vesitystautiin, diabetes insipidukseen, jolla ei ole juuri muuta yhteistä sokeritaudin kanssa, kuin latinankielinen nimi.

Syyt ja kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuistyypin diabeteksessä insuliinin eritys haiman endokriinisesta osasta on heikentynyt pitkittyneen insuliinin ylituotannon seurauksena. Lisäksi insuliinin vaikutus soluihin on heikentynyt (insuliiniresistenssi), minkä takia haimassa sijaitsevien Langerhansin saarekkeiden betasolut alkavat aluksi tuottaa liikaa insuliinia. Solut kuitenkin väsyvät, jolloin tuotanto vähenee. Tällöin glukoosin otto soluihin heikkenee ja veren glukoosipitoisuus kasvaa.

Sairauden tärkeimpinä riskitekijöinä ovat ylipaino ja erityisesti keskivartalolihavuus. Tämän lisäksi riskitekijöitä ovat liikunnan puute, diabetes suvussa, korkea ikä, tupakointi sekä ruokavalio, joka sisältää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa. Esimerkiksi Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan päivittäinen punaisen lihan syönti voi altistaa aikuistyypin diabetekselle.[1] Tutkijat laskivat, että sadan gramman päivittäinen annos punaista lihaa lisäisi diabetesriskiä lähes viidenneksellä. Prosessoidut lihavalmisteet, kuten makkarat, leikkeleet ja pekoni, ovat tätäkin suurempi riski. Tutkijat kehottavat korvaamaan lihan esimerkiksi kalalla, pavuilla, täysjyväviljoilla ja pähkinöillä.

Sairaus on selvästi tyypin 1 diabetesta yleisempi. Heikentynyt glukoosinsieto ja raskaudenaikainen diabetes saattavat ennakoida aikuistyypin diabeteksen puhkeamista, mikäli elämäntapoja ei muuteta. Tyypin 2 diabetes esiintyy usein osana metabolista oireyhtymää.

Vuonna 2011 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetes ja ympäristömyrkyt on yhteydessä toisiinsa[2][3].

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oireet voivat olla lievät tai puuttua kokonaan, jolloin tauti yleensä todetaan yleisen terveystarkastuksen yhteydessä. Tyypillisimpiä oireita ovat suun kuivuminen, lisääntynyt virtsan eritys ja siitä johtuva janon tunne, jatkuva väsymys ja tahaton laihtuminen. Joskus aikuistyypin diabetes voidaan todeta siihen liittyvän lisäsairauden kuten normaalia hitaammin parantuvan infektion (jalkahaavauma, sieni-infektio) takia suoritetuissa tutkimuksissa. Silmänpohjan muutokset voi tuntua heikentyneenä näkökykynä. Raajoissa ilmenee tunnottomuutta. Jalkapohjien päkiöissä voi tuntua nesteen aiheuttamaa turvotusta, joka on tyypillinen diabeteksen oire ja johtunee laskimoverenkierron häiriöistä jaloissa.

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuistyypin diabeteksen yleisin ja vakavin seuraus on kohonnut riski sydän- ja verisuonitauteihin. Mikroalbuminuria eli albumiini-proteiinin normaalia suurempi erittyminen virtsaan on diabeteksessa merkki kehittymässä olevasta sokeritautiin liittyvästä munuaisvauriosta (diabeettisestä nefropatiasta), jonka eteneminen voidaan ehkäistä hoitamalla sokeritautia tehokkaammin.

Tärkeimpiä muita mahdollisesti kehittyviä seurauksia ovat silmänpohjamuutokset (diabeettinen retinopatia), Pitkään jatkuvana diabetes tuhoaa silmänpohjista näkökyvyn, jolloin ihminen sokeutuu.

Aikuisiän diabetes aiheuttaa myös tunto- ja autonomisen hermoston vaurioita (diabeettinen neuropatia) varsinkin raajoissa. Raajoissa alkaa tuntua tunnottomuutta. Pitkään jatkuvana ja hoidoista piittaamattomona se voi johtaa raajan kuolioon. Raaja on amputoitava.

Diabetes voi vaikuttaa myös aivojen toimintaan varsinkin vanhuksilla. Se voi aiheuttaa myös Alzheimerin tautia ja dementiaa. [4] Diabeetikoilla esiintyy aivoverenkierron häiriöitä 2–3 kertaa enemmän kuin muilla.[5]

Tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuin diabeteksen diagnostisointiin käytettävä tutkimus on oraalinen glukoosirasitustesti eli suun kautta otettava sokeripitoinen liuos ja sen jälkeen veren sokeritason mittaus muutaman tunnin välein. Koska tutkimus voi rasittaa kehoa ja oireet voivat olla raskaita potilaalle, diagnostiikassa on pyritty siirtymään paastoglukoosimäärityksiin eli sokeritason mittaamiseen vähintään kahdeksan tunnin ravinnottomuuden jälkeen. Aikuisen normaali paastoglukoosi on plasmasta mitattuna (fP-gluk) on 4-6,1 mmol/l, ja diabeteksen diagnostinen raja-arvo on yli 7 mmol/l. Tälle välille jää heikentynyt glukoosin sieto. Odottaville äideille on käytössä omat viitearvot. HUSLAB: paastoglukoosi

Lisäksi diabeteksen diagnostisointiin ja hoidon seurantaan käytetään ns. pitkäaikaistasapainotutkimusta (hemoglobiini-A1C, glykoloitunut), C-peptidimääritystä ja glukagonikoetta.

Ruokavaliohoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavaliolla on suuri merkitys diabeetikon terveyteen. American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä 2013 julkaistun meta-analyysin mukaan mukaan kakkostyypin diabeetikkojen sokeriaineenvaihduntaa parantavat merkittävästi ainakin Välimeren ruokavalio, vähähiilihydraattinen ruokavalio, runsasproteiininen ruokavalio sekä alhaisen glykeemisen indeksin ruokavalio. Heikompia tuloksia tutkimuksessa antoivat vähärasvainen, vähäproteiininen tai yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten diabetesyhdistysten suosittelemat ruokavaliot. Vähähiilihydraattinen ja välimerellinen ruokavalio vähensivät myös diabeetikkojen sydän- ja verisuonitautiriskiä parantamalla heidän kolesteroliarvojaan ja auttamalla heitä laihtumaan.[6][7]

Lääketieteellinen hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diabetestä hoidettaessa on tärkeä erottaa diabeteksen tyyppi, sillä hoidot ovat erilaiset. Aikuistyypin diabeteksen ensisijaisena ja parhaimpana hoitona ovat ruokailutottumusten muutokset sekä laihdutus. Lisäksi suun kautta otettavat tabletit ovat usein tarpeen. Hoidon alussa käytetään useimmiten metformiinia ja tarvittaessa lisäksi esimerkiksi sulfonyyliurea-ryhmän lääkkeitä. Nykyään käytetään myös yleisesti uusia gliptiini ryhmän lääkkeitä.

Mikäli oraalinen lääkehoito ja elämäntapamuutokset eivät riitä saamaan diabetesoireita kuriin, hoidetaan potilasta insuliinipistoksilla. Ensimmäisessä vaiheessa insuliinipistokset aloitetaan ottamalla pistoksia ilta-annoksena. Jos tulosta ei saada, on vuorossa yksilöllinen monipistosinsuliinihoito. On myös potilaita, joille kehittyy ajan myötä insuliinin puute, jolloin diagnoosi muuttuu aikuistyypin diabeteksesta nuoruustyypin suuntaan. Hoidossa nyrkkisääntönä onkin, että jos potilaalle kehittyy hyperglykemia ilman ketoosia tai ketoasidoosia, hänellä on vielä insuliinineritystä jäljellä ja siten aikuistyypin diabetes. Käypä hoito-suositus [8] ilmestyi toukokuussa 2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. YLE:n radiouutiset, 12. elokuuta 2011 klo 6. Toim. Heta Lievonen.
  2. http://care.diabetesjournals.org/content/34/9/1972.abstract
  3. Helsingin Sanomat
  4. Diabeteksella luultuakin rajummat vaikutukset 28.6.2012. Sanoma Oy. Viitattu 9.7.2012.
  5. Aivoverenkiertohäiriöt ja diabetes Duodecim. Viitattu 9.7.2012.
  6. Monet ruokavaliot hoitavat diabetesta 4.3.2013. Uutispalvelu Duodecim. Viitattu 4.3.2013.
  7. Olubukola Ajala,Patrick English,Jonathan Pinkney: Systematic review and meta-analysis of different dietary approaches to the management of type 2 diabetes 4.3.2013. American Society for Nutrition. Viitattu 4.3.2013.
  8. Diabeteksen käypä -hoitosuositus [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]