Tupakoinnin terveysvaikutukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tupakoinnin terveysvaikutukset ovat merkittäviä kansanterveydelle. Erään arvion mukaan joka toinen koko aikuisikänsä tupakoinut kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin[1]. Yleisimpiä tupakoinnin aiheuttamia sairauksia ovat erilaiset syövät, sydänsairaudet, verenkiertohäiriöt ja -sairaudet, näön heikkeneminen, krooniset keuhkosairaudet, kuten astma sekä krooninen keuhkoputkentulehdus ja siihen liittyvä keuhkoahtauma. Lisäksi tupakointi aiheuttaa impotenssia ja suurentaa mahahaavan riskiä. Tupakointi on merkittävin sepelvaltimotaudin, aivoinfarktin ja katkokävelyn aiheuttaja. Tupakointi aiheuttaa keuhkosyövistä 90 %,[2] haimasyövistä 30 %[3] ja huomattavan osan myös muista syöpäsairauksista. Tupakointi tiedetään muun muassa keskeiseksi munuaissyövän riskitekijäksi[4]. Tupakointi myös nostaa virtsarakon syövän riskin suunnilleen nelinkertaiseksi ja aiheuttaa enemmistön sairastumisista.[5] Tupakointi heikentää lisäksi hedelmällisyyttä molemmilla sukupuolilla[6].

Tupakointi aamulla on muuta tupakointia epäterveellisempää. Jos tupakoitsija polttaa puolen tunnin sisällä heräämisestä, kasvaa jo muutoinkin kohonnut keuhkosyöpäriski lähes kaksinkertaiseksi, kertoo Cancer-lehdessä raportoitu amerikkalaistutkimus. Tutkimukseen osallistui yli 7 000 tupakoitsijaa. Syöpäriskin kasvu selitetään sillä, että heräämisen jälkeen tupakoivat vetävät henkeensä tavallista enemmän savua ja näin ollen enemmän syöpää aiheuttavia kemikaaleja.[7]

Verenkierron häiriöt selittyvät muun muassa sillä, että nikotiini supistaa verisuonia, jolloin verenkierto heikkenee ja veritulppa syntyy herkemmin.[8] Verisuonten supistuminen saa aikaan verenpaineen kohoamisen, joka aiheuttaa sydämelle enemmän työtä, kasvattaen erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä.

Savukkeina poltetun tupakan käyttö uhkaa keuhkojen toimintaa, lisää sairastumisen riskiä ja heikentää ääreisverenkiertoa, joka ilmenee raajojen kylmyytenä. Tuorein tutkimus on myös osoittanut, että pitkäaikainen tupakointi aiheuttaa usein keuhkoahtaumatautia.[9] Jopa puolet naistupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtaumatautiin. [10]

Suurina annoksina tupakointi voi aiheuttaa pahoinvointia ja muita myrkytysoireita. Ihon pintaverenkierto heikkenee, mikä heikentää kylmän sietoa. Tupakan hiilimonoksidi eli häkä heikentää veren hapenkuljetuskapasiteettia ja siten fyysistä suorituskykyä.

Tupakoinnin haittoihin lukeutuvat myös savun sivullisille aiheuttamat haitat, joita kutsutaan passiiviseksi tupakoinniksi. Monissa maissa on rajoitettu tupakointia julkisilla paikoilla, millä pyritään vähentämään tupakoinnin haittavaikutuksia kansanterveydelle. Esimerkiksi Euroopan unionin komission mukaan Euroopassa kuolee joka vuosi yli puoli miljoonaa ihmistä tupakan aiheuttamiin sairauksiin.[11] Tupakointia rajoittavaa lainsäädäntöä on ainakin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Irlannissa, Virossa, Alankomaissa, Italiassa, Kreikassa ja Turkissa.[12]

Lannoitteilla kasvatettu tupakka sisältää merkittäviä määriä poloniumin isotooppia 210, joka kerääntyy tupakoitsijoiden keuhkoihin ja aiheuttaa syöpää.[13]

Tupakan myynnistä kertyy valtiolle verotuloja noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikaan tupakoinnin aiheuttamat kustannukset ovat 1,5–2 miljardia euroa vuodessa. Kustannuksia syntyy menetetyistä elinvuosista, sairauksien hoidosta, sairauspoissaoloista, sairauskorvauksista, tupakkataukojen aikana tekemättömästä työstä, tulipaloista, roskaamisesta ja tupakansavun rajaamisesta tupakointitiloihin.[14]

Vaikutukset hedelmällisyyteen ja lisääntymiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakointi heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Naisten tupakointi viivästyttää raskaaksi tulemista ja lisää kohdunulkoisen raskauden riskin yli kaksinkertaiseksi.[15] Miehillä tupakointi laskee siittiöiden laatua, määrää ja liikkuvuutta ja saattaa heikentää potenssia.[16] Odottavan äidin tupakointi vahingoittaa myös sikiötä. Tupakansavusta verenkiertoon siirtyvät haitalliset aineet kulkeutuvat napanuoran kautta sikiön verenkiertoon.[17] Sikiön veren nikotiinipitoisuus nousee jopa äidin pitoisuutta korkeammaksi, sillä sikiön kyky poistaa nikotiinia verestä on aikuista heikompi.[18]

Sikiön kannalta tupakansavusta haitallisimpia ovat hiilimonoksidi, nikotiini ja raskasmetallit. Sikiön verenkiertoon kulkeutunut hiilimonoksidi heikentää veren punasolujen hapenkuljetuskapasiteettia, josta seuraa krooninenlähde? hapenpuute. Hapenpuute aiheuttaa ongelmiaselvennä solujen jakautumisessa ja kudosten kasvussa. Tämän lisäksi nikotiini supistaa kohdun, istukan ja napanuoran verisuonia, mikä edesauttaa sikiön hapenpuutetta. Yhdessä nikotiini ja häkä syanidin, kadmiumin ja lyijyn kanssa pienentävät tupakoivien äitien saamien lasten syntymäpainoa 200–400 grammaa. Lisäksi hapenpuute vaikuttaa heikentävästi hermoston kehitykseen.

Tupakointi lisää raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja kaksinkertaistaa keskenmenon riskin. Ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen savukkeiden määrään. Istukan vajaatoiminta, ennenaikainen irtoaminen, eteisistukan riski ja ennenaikainen lapsiveden meno ovat yleisempiä tupakoivilla äideillä. Raskauden aikainen tupakointi lisää huulilakihalkion, astman ja allergioiden riskiä lapsella..[19]

Vaikutukset syntyvään lapseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synnyttyään lapsi saattaa kärsiä nikotiinin vieroitusoireista, joka ilmenee esimerkiksi vastasyntyneen vapinana. Tupakoivan äidin rintamaidossa on nikotiinia viisi kertaa enemmän kuin hänen verenkierrossaan. Äidin tupakointi lyhentää imetyksen kestoa ja vähentää maidon määrää. Raskausajan tupakointi lisää kätkytkuoleman riskiä. Imeväiskuolleisuuden riski on noin puolet suurempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla äideillä.

Raskauden aikainen tupakointi lisää riskiä lapsen sormien ja varpaiden vikoihin. Varpaat tai sormet voivat puuttua, sormia tai varpaita voi olla ylimääräisiä tai niistä voi tulla räpylämäiset. Riski kasvaa päivässä poltettujen savukkeiden määrän myötä.[20]

Jos vanhemmat tupakoivat sisätiloissa, he altistavat lapsensa passiiviselle tupakoinnille. Palavasta savukkeesta leviää huoneilmaan palamistuotteita. Ilmaan tulee kolme ja puoli kertaa enemmän tervaa ja lähes seitsemän kertaa enemmän hiilimonoksidia kuin tupakoitsijan keuhkoihin. Huoneilman savu altistaa lapsen äkilliselle välikorvantulehdukselle sekä hengitystietulehduksille.

Tupakan haittavaikutuksille altistuminen heijastuu myös lapsen kehitykseen. Keskittymis- ja käytöshäiriöt ovat tupakoivien lapsilla yleisempiä. Tupakoinnin uskotaan vaikuttavan lapsen kehitykseen ja terveydentilaan ainakin kymmeneen ikävuoteen saakka.[21]

Hyötyvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakoivilla on havaittu pienentynyttä riskiä sairastua haavaiseen paksusuolen tulehdukseen. Tupakointi vaikuttaa myös hieman vähentävän rintasyövän, Kaposin sarkooman, raskausmyrkytyksen ja atooppisten häiriöiden riskiä.[22][23][24][25][26][27][28]

Tupakoimattoman riski sairastua Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin on jopa kaksinkertainen. Vaikutus johtuu mahdollisesti siitä, että nikotiini vähentää aivojen asetyylikoliinin määrää, nostaen samalla dopamiinin määrää.[29]

Skitsofreniaa potevat potilaat tupakoivat yleisesti ja onkin epäilyjä tupakan positiivisista vaikutuksista skitsofreniapotilailla.[30][31][32][33]

Philip Morrisin ja Cato-instituutin selvitykset kertovat tupakoijan tulevan yhteiskunnalle halvemmaksi kuin tupakoimattoman. Tämä selittyisi tupakoijien lyhyemmällä elinajalla, jolloin terveyskustannukset olisivat pienemmät.[34][35][36]

Tupakansavu on luonnollinen, epäselektiivinen ja palautuva monoamiinioksidaasin estäjä sen sisältämien beetakarboliinien vuoksi. Positroniemissiotomografialla tehty tutkimus osoittaa tupakoitsijoiden MAO-A aktiivisuuden olevan 30 % ja MAO-B aktiivisuuden 40 %.[37][38][39]

Nikotiini ja muut kolinergistä järjestelmää aktivoivat yhdisteet edesauttavat muistijäljen syntymistä ja parantavat keskittymiskykyä[40].

Tupakoinnin on osoitettu lyhentävän merkittävästi reaktioaikaa ja parantavan havainnointinopeutta. Älykkyysosamäärän korrelaatio oli negatiivinen. Tutkimus kuitenkin antoi viitteitä tupakoinnin positiivisesta vaikutuksesta henkiseen suorituskykyyn.[41][42]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylilääkäri Matti Rautalahti: Tupakoivista aikuisista suurin osa on huolissaan terveydestään. HS Mielipide 29.1.2010, C8
  2. http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/keuhkosyopa/
  3. http://www.who.int/tobacco/research/cancer/en/
  4. Kidney Cancer: Who's at Risk?
  5. Virtsarakon syöpä
  6. Haikaraa kannattaa joskus kiirehtiä. HS 23.3.2009, D1. Annakaisa Pirilä-Mänttäri
  7. YLE:n radiouutiset, 8. elokuuta 2011 klo 20.
  8. http://www.keminmaa.fi/kunta/vapaa/tietoa.htm
  9. http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/keuhkoahtaumatauti_ja_krooninen_keuhkoputkentulehdus/
  10. Mtv3.fi, Uutiset
  11. http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article34133.ece
  12. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/01/601851
  13. Brianna Rego: Radioactive Smoke: A Dangerous Isotope Lurks in Cigarettes (html) Scientific American. January 5, 2011. Scientific American, a Division of Nature America, Inc.. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  14. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pet00008
  15. http://www.pkssk.fi/syn/Raskaus%20ja%20p%C3%A4ihteet.htm
  16. http://metku.net/~pesu/hedelmallisyydenmaksimointi.php
  17. http://www.coronaria.fi/terveklubi/show.php?mode=mtv3_diseaseinfos&letterid=5188295&idname=id&id=1304747
  18. http://www.stumppi.fi/attachments/lastentaudit.pdf
  19. http://www.nettineuvo.fi
  20. Chang ja kumppanit 2001–2002, Yhdysvallat
  21. http://www.nettineuvo.fi
  22. http://www.forces.org/evidence/files/brea.htm
  23. http://www.data-yard.net/30/asthma.htm
  24. Cohen, David J; Michel Doucet, Donald E. Cutlip, Kalon K.L. Ho, Jeffrey J. Popma, Richard E. Kuntz (2001). "Impact of Smoking on Clinical and Angiographic Restenosis After Percutaneous Coronary Intervention". Circulation 104: 773.
  25. Recer Paul (May 19, 1998). "Cigarettes May Have an Up Side", AP. Retrieved on 2006-11-06.
  26. Longmore, M., Wilkinson, I., Torok, E. Oxford Handbook of Clinical Medicine (Fifth Edition) p. 232
  27. Lain Kristine Y, Powers Robert W, Krohn Marijane A, Ness Roberta B, Crombleholme William R, Roberts James M (November 1991). "Urinary cotinine concentration confirms the reduced risk of preeclampsia with tobacco exposure". American Journal of Obstetrics and Gynecology 181 (5): 908–914.
  28. Hjern A, Hedberg A, Haglund B, Rosen M (June 2001). "Does tobacco smoke prevent atopic disorders? A study of two generations of Swedish residents". Clin Exp Allergy 31 (6): 908–914. .
  29. Fratiglioni L, Wang HX (August 2000). "Smoking and Parkinson's and Alzheimer's disease: review of the epidemiological studies". Behav Brain
  30. Kumari, Veena; Peggy Postma (2006). "Nicotine use in schizophrenia: The self medication hypotheses". Neuroscience & Biobehavioral Reviews 29 (6): 1021–1034. doi:10.1016/j.neubiorev.2005.02.006
  31. Seeman MV (2007 January). "An outcome measure in schizophrenia: mortality.". Can J Psychiatry. 52 (1): 55–60.
  32. Compton, Michael T (2005). "Cigarette Smoking in Individuals with Schizophrenia". Medscape Psychiatry & Mental Health 10
  33. Ripoll N, Bronnec M, Bourin M (2004). "Nicotinic Receptors and Schizophrenia". Curr Med Res Opin 20 (7): 1057–1074.
  34. http://www.mindfully.org/Industry/Philip-Morris-Czech-Study.htm
  35. http://www.cato.org/pub_display.php?pub_id=5964
  36. http://www.ktl.fi/portal/suomi/esittely/ajankohtaista?bid=3079
  37. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006291X04025999
  38. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0161813X02001092
  39. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/0024320587904462
  40. Rusted J, Graupner L, O'Connell N, Nicholls C (August 1994). "Does nicotine improve cognitive function?". Psychopharmacology (Berl.) 115 (4): 547–9. DOI:10.1007/BF02245580. PMID 7871101.
  41. http://legacy.library.ucsf.edu/documentStore/l/j/n/ljn52e00/Sljn52e00.pdf
  42. http://www.springerlink.com/content/f43533n81707641r/fulltext.pdf