Lasko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli liittyy lääketieteeseen. Senkka on myös terästeollisuudessa käytetty valusanko.
Laskon mittaamista Westergren-telineessä.

Senkka tai oikeammin kokoveren lasko (laskoarvo, lyhenne: LA[1] tai B -La) on verestä tehtävä kliinisen kemian ja hematologian alaan kuuluva laboratoriotutkimus, jossa mitataan veren solujen laskeutumisnopeutta mittausputkessa yhden tunnin aikana. Mittayksikkö on mm/h.

Tutkimuksella on merkitystä diagnosoitaessa tulehdustauteja, kollagenoosia, monia maksasairauksia ja kudosvaurioita (esimerkiksi sydäninfarktia) sekä fysiologisesti raskauden aikana. Terveellä henkilöllä arvo on yleensä alle 15 mm/h, mutta arvo voi vaihdella jonkin verran iän ja sukupuolen mukaan. Raskauden aikana muutokset voivat olla suuria.

Laskon määrittäminen on veren viskositeetin eli sakeuden mittaamista. Mitä suurempi viskositeetti eli mitä sakeampaa veri on, sitä hitaammin veren solut painuvat näytteen pohjalle eli sedimentoituivat. Merkittävin veren viskositeettiin vaikuttava tekijä on veressä olevien proteiinien määrä ja laatu. Kun se muuttuu erilaisissa tautitiloissa, muutos havaitaan laskon arvossa.

Lasko saadaan laskettua kaavasta

 v= \frac {2(\delta - \delta_0)gr^2}{9 \mu}

jossa \delta = punasolun tiheys, \delta_0 = plasman tiheys, r = punasolun säde ja \mu = plasman viskositeetti

Lasko suurenee iän myötä. Mittausta saattaa häiritä anemia, joka joskus johtaa todellista suuremman arvon saamiseen.[2] CRP-mittaus on äkillisten tulehdustilojen yhteydessä luotettavampi, sillä se reagoi nopeasti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.