Toora
Wikipedia
|
Toora (hepreaksi תורה, Torah eli laki, opetukset tai ohjeet) eli humaš on heprealaisen Raamatun Tanakhin ensimmäinen osa, joka sisältää pentateukin eli viisi Mooseksen kirjaa:
- Ensimmäinen Mooseksen kirja
- Toinen Mooseksen kirja
- Kolmas Mooseksen kirja
- Neljäs Mooseksen kirja
- Viides Mooseksen kirja
Mooseksen kirjat ovat myös kristillisen Raamatun Vanhan testamentin viisi ensimmäistä kirjaa. Ne sisältävät esityksen vanhimman osan maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan. Lisäksi ne sisältävät juutalaisten uskonnollisen lain, Mooseksen lain.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Juutalaisen tradition mukaan Mooses on kirjojen tekijä. Nykyään yleisin kanta on, että Mooses ei ole itse kirjoittanut kirjoja, esimerkiksi sillä perusteella, että hän kuolee viimeisessä kirjassa. Lisäksi kirjoissa esiintyy ilmauksia, kuten "Raakelin hautapatsas on olemassa vielä tänäkin päivänä" (1. moos. 35:20), jotka viittaavat siihen, että tapahtumahetken ja kirjoitushetken välillä on ollut paljon aikaa. Modernin eksegetiikan mukaan kirjoitukset ovat peräisin useista lähteistä. Vanhin niistä on ns. Jahvisti n. vuosilta 900-850 eaa. Elohisti on viimeistään 700-luvulta eaa. Viides Mooseksen kirja on lakikirja, joka on peräisin ajalta ennen 621 eaa. Nuorin lähteistä on Pappiskirja, joka on peräisin n. vuosilta 550-500 eaa. Lähteiden yhteensulattaminen lienee tapahtunut n. vuonna 400 eaa. Kirjojen kirjoittajia ei ole pystytty eksegetiikassa nimeämään. Lähdeteoria perustuu kirjojen tyylillisiin ja sanastollisiin ominaisuuksiin.
[muokkaa] Toora-käärö
Sefer tora [ספר תורה] eli "Toora-kirja" kirjoitetaan pergamentille erityisellä musteella, jonka on oltava kosher eli kelvollinen. Työ on erittäin tarkkaa; jos yksikin merkki puuttuu tai on väärin kirjoitettu, Toora ei ole kosher eikä siitä ei voida lukea julkisessa jumalanpalveluksessa. Tooran voikin kirjoittaa vain tehtävään erikoistunut sofer eli kirjuri, joka suorittaa työnsä erityisen tarkkojen lakien mukaan. Monet soferit kastautuvat mikveen (rituaalikylpyyn) ennen Jumalan nimen eli tetragrammin (jud-he-vav-he) kirjoittamista.
Toora-käärön ulkomuoto määräytyy juutalaisen rituaalin mukaan. Aškenasien Toora-kääröä luetaan vaaka-asennossa pöydällä. Luvun jälkeen sen rullat suljetaan yhteen, sidotaan kangasvyöllä ja peitetään samettisella, kirjaillulla hupulla. Sefardien Tooraa taas luetaan pystyasennossa. Käärö on kiinnitetty kahtia avautuvan pyöreän tai kuusikulmaisen koristeellisen kotelon sisälle. Toora-käärö säilytetään synagogan etuosassa sijatsevassa kaapissa, jonka nimi on Aron ha'kodeš [ארון הקודש], eli pyhä kaappi.
[muokkaa] Parasha
Juutalaisessa synagogassa Tooran luvun vuotuinen sykli alkaa simhat Tora-juhlan aikana, jolloin luetaan 5. Mooseksen kirjan loppu ja aloitetaan heti uudelleen luomiskertomuksesta. Tooran teksti jakautuu 54 viikkojaksoon eli parashaan [פרשה]:
Berešit (Genesis)
- Berešit, 1.Moos. 1:1-6:8
- Noah, 6:9-11:32
- Lech-Lecha, 12:1-17:27
- Vajera, 18:1-22:24
- Chajei Sarah, 23:1-25:18
- Toledot, 25:19-28:9
- Vajetse, 28:10-32:3
- Vajišlah, 32:4-36:43
- Vaješev, 37:1-40:23
- Mikets, 41:1-44:17
- Vajigaš, 44:18-47:27
- Vajekhi, 47:28-50:26
Šemot (Exodus)
- Šemot, 2.Moos. 1:1-6:1
- Va'era, 6:2-9:35
- Bo, 10:1-13:16
- Bešalakh, 13:17-17:16
- Jitro, 18:1-20:23
- Mišpatim, 21:1-24:18
- Terumah, 25:1-27:19
- Tetsaveh, 27:20-30:10
- Ki Tisa, 30:11-34:35
- Vajakhel, 35:1-38:20
- Pekudei, 38:21-40:38
Vajikra (Leviticus)
- Vayikra, 3.Moos. 1:1-5:26
- Tsav, 6:1-8:36
- Šemini, 9:1-11:47
- Tazria, 12:1-13:59
- Metsora, 14:1-15:33
- Aharei mot, 16:1-18:30
- Kedošim, 19:1-20:27
- Emor, 21:1-24:23
- Behar, 25:1-26:2
- Behukotai, 26:3-27:34
Bamidbar (Numeri)
- Bamidbar, 4.Moos. 1:1-4:20
- Naso, 4:21-7:89
- Beha'alotecha, 8:1-12:16
- Šlah lekha, 13:1-15:41
- Korah, 16:1-18:32
- Chukat, 19:1-22:1
- Balak, 22:2-25:9
- Pinhas, 25:10-30:1
- Matot, 30:2-32:42
- Massei, 33:1-36:13
Devarim (Deuteronomium)
- Devarim, 5.Moos. 1:1-3:22
- Va'ethanan, 3:23-7:11
- Eikev, 7:12-11:25
- Re'eh, 11:26-16:17
- Šoftim, 16:18-21:9
- Ki Tetsei, 21:10-25:19
- Ki Tavo, 26:1-29:8
- Nitsavim, 29:9-30:20
- Vajelekh, 31:1-31:30
- Ha'azinu, 32:1-32:52
- Ve'Zot Ha'Beracha, 33:1-34:12
Juutalainen kalenterivuosi sisältää enimmillään 54 tavallista sapattia. Kun suuria juhlapyhiä osuu sapateiksi, korvaa juhlaa koskeva Tooran kappale tavallisen viikoittaisen parashan. Tällaisina vuosina ns. arkisapatteja on vähemmän ja niiden lukumäärään perustuen lyhyempiä parashoita voidaan yhdistää (esim. Vajakhel-Pekudei).
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toora Wikimedia Commonsissa.- Toora (englanniksi)
