Talio-periaate
Wikipedia
Talio-periaate (lat. lex talionis) eli koston laki on oikeustieteellinen periaate, joka esiintyi ensi kerran muinaisessa Babyloniassa Hammurabin laissa. Samaa periaatetta on myös sovellettu niin raamatullisessa laissa, 1 Moos. 9:6 ("Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava"), kuin varhaisessa roomalaisessakin laissa. Sen mukaan rikollisen pitää saada samanlainen rangaistus kuin minkä hän on aiheuttanut uhrilleen. Tätä silmä silmästä -periaatetta on sovellettu vanhoissa kulttuureissa usein kirjaimellisesti.
Myöhemmin on kuitenkin ymmärretty että rangaistus on suurempi, sillä Suomessa esimerkiksi Matthias Calonius käsitti, että talio-periaatetta noudatettaessa käytetään suurempaa väkivaltaa kuin siihen johtaneissa rikoksissa. Perusteena on se, että tuomittu kokee henkistä kärsimystä ennen teloitusta.[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Koskivirta, Anu: Sisäinen vihollinen (Väitöskirja) Viitattu 4.3.2008.
- Lex talionis Britannica.com
- Talion Mystica.com
