Angiotensiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Angiotensiini I (oik.) ja angiotensiini II (vas.)

Angiotensiini on proteiini ja hormoni, joka supistaa verisuonia ja saa näin verenpaineen kohoamaan [1]. Angiotensiini myös lisää aldosteronin tuotantoa. Aineesta on neljä eri tyyppiä angiotensiinit I, II, III ja IV.

Angiotensiinin muodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angiotensiini I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angiotensiini I:tä muodostuu reniinistä ja angiotensiinin esiasteesta angiotensinogeenistä ja se koostuu kymmenestä aminohaposta, joiden järjestys on Asp - Arg - Val - Tyr - Ile - His - Pro - Phe - His - Leu. Angiotensiini I:llä ei ole biologista aktiivisuutta ja se esiintyy ainoastaan angiotensiini II:n esiasteena.

Angiotensiini I:n kemiallinen kaava on C62H89N17O14, moolimassa 1296,48 g/mol ja CAS-numerot 484-42-4 ja 9041-90-1.

Angiotensiini II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angiotensiini II muodostuu, kun angiotensiinikonvertaasientsyymi (ACE) on hajottanut angiotensiini I:n [2]. Angiotensiini II koostuu kahdeksasta aminohaposta (Asp - Arg - Val - Tyr - Ile - His - Pro - Phe). Aminohappojärjestyksessä kohta 5 voi olla Val tai Ile. Aine on voimakkaampi verisuonten supistaja kuin noradrenaliini ja se onkin tärkeässä roolissa verenpaineen säätelyssä [2].

Angiotensiini II:n kemiallinen kaava on C50H71N13O12, moolimassa 1046,18 g/mol ja CAS-numerot 11128-99-7 ja 1407-47-2.

Angiotensiini III[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veren punasoluissa olevat angiotensinaasentsyymit hajottavat angiotensiini II:n, jolloin syntyy angiotensiini III:a, joka koostuu seitsemästä aminohaposta. (Arg - Val - Tyr - Ile - His - Pro - Phe). Angiotensiinin vaikutus verenpaineeseen on vain 40% angiotensiini II:n vaikutuksesta, mutta se aktivoi yhtä paljon aldosteronia.

Angiotensiini IV[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angiotensiini IV on heksapeptidi. (Val - Tyr - Ile - His - Pro - Phe). Vaikutukset ovat angiotensiini III:n kaltaiset, mutta aktiivisuus ei ole yhtä suuri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Angiotensiini Tohtori.fi. Viitattu 7. heinäkuuta 2008.
  2. a b Angiotensins Medical College of Georgia. Viitattu 7. heinäkuuta 2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.