Itä-Turkestanin itsenäisyysliike

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uiguurien käyttämä itsenäisyysliikkeen Turkin lippua muistuttava Kokbayraq-lippu

Itä-Turkestanin itsenäisyysliike on uiguurien asuttaman, Kiinan kansantasavaltaan kuuluvan Itä-Turkestanin eli Sinkiangin autonomisen maakunnan itsenäisyyttä ajavista liikkeistä käytetty yhteisnimitys. Näitä liikkeitä ovat Itä-Turkestanin islamilainen liike ETIM ja Turkestanin islamilainen puolue TIP.[1] Joidenkin liikkeitä kannattavien ryhmien toimintamuodot ovat väkivaltaisia.

Kiinan hallintoon kohdistuu monimuotoista poliittista liikehdintää Sinkiangin alueella. Rauhanomaisen toisinajattelun lisäksi siihen katsotaan sisältyvän myös terrorismia. Liikehdinnän perimmäisenä tavoitteena saattaa olla Itä-Turkestanin muodostaminen Kiinan kansantasavallasta irtautuneeksi itsenäiseksi valtioksi. Uiguurit ovat islaminuskoinen ja turkinsukuista kieltä puhuva kansa.[1]

Useimmat uutiset alueelta kertovat Kiinan keskushallinnon harjoittamasta voimakkaasta sorrosta, ja samaa kertovat muun muassa Amnesty International ja Human Rights Watch. Keskushallinto pelkää islamilaisen kansan pyrkivän irti emä-Kiinasta. Riippumaton tiedonvälitys alueen tapahtumista on rajoitettua. Toisaalta aktivistienkin otteet ovat koventuneet, ja sekä Yhdysvallat että YK ovat luokitelleet ETIM:in terroristijärjestöksi.[1] Kiinan viranomaiset ovat epäilleet julkisesti aktivisteja mellakoiden järjestämisestä, salamurhista, aseiden salakuljettamisesta, sadoista pommiräjäytyksistä sekä linja-autojen räjäyttämisistä Pekingissä ja Wuhanissa. Pakistanin tiedustelupalvelua ISI:tä epäillään uiguurien aseellisen koulutuksen tukemisesta.

Kansan vapautusarmeija järjesti elokuussa 2001 Kangsharissa paraatin, jossa esiteltiin myös sotilaallista kalustoa. Päivällä järjestetyn paraatin seuraamiseksi myönnettiin työpaikoilta vapaata. Kiinan kansantasavallan ulkoasiainministeri Tang Jiaxuan epäili lokakuussa 2001 julkisesti uiguuriaktivisteja yhteyksistä Osama bin Ladenin johtamaan al-Qaida-järjestöön Afganistanissa.

Yhdysvallat on kansainvälisen terrorin vastaisen sodan nimissä pitänyt 17 uiguuria Guantanamo Bayn vankileirillä. Kesällä 2009 neljä heistä vapautettiin.[1] Vankileiriltä aiemmin vapautuneita uiguureja Yhdysvallat pyrki sijoittamaan myös Euroopan unioniin, muun muassa Suomeen. Kun suunnitelma ei toteutunut, miehet päätyivät Albaniaan, koska eivät katsoneet pystyvänsä palaamaan aikaisemman terroriepäilyn vuoksi enää Kiinan kansantasavaltaan.[2]

Uiguurien alueella on ollut levottomuuksia jo 1970-luvulla ja sitäkin aikaisemmin.[3] Terrorismia oli 1990-luvulla. TIP:n terrorismi aktivoitui uudestaan vuonna 2008.[3] Kesäkuun lopulla 2009 puhjenneita Urumtsin levottomuuksia pidettiin vakavimpina pitkiin aikoihin. Kiina syytti väkivallan lietsomisesta ulkomailla toimivia uiguurijärjestöjä.[4] Presidentti Xi määräsi vuonna 2014 armottoman koston uiguureille.[5]

Uiguuriseparatistit jatkoivat terroristi-iskujaanmilloin?. [6]Toisaalta tarkkailijat syyttivät Kiinan hallitusta laajoista ihmisoikeusrikkomuksista. [7]

Kiinan hallinto vastasi vuodesta 2017 uiguurijärjestöjen kapinointiin kovin toimin sulkemalla uiguureja "uudelleenkoulutusleireille".[8][9] [10]Vuonna 2018 leireillä sanottiin olleen miljoona uiguuria.[11]Hallitus myös rajoittui uskonnon harjoittamista.[12] Tavoitteena oli uiguurien pitäminen hallitukselle uskollisena.[13][14] Monet ulkomaiset tahot tuomitsivat uiguureihin kohdistuneet ihmisoikeusrikkomukset.[15][16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Kiinan poliisin ja uiguurien yhteenotoissa 150 kuollutta Yle.fi. Viitattu 6.7.2009. [vanhentunut linkki]
  2. ↑ Yleisradion televisio 1, MOT: Tie Guantanamosta, Kati Juurus, 10.2.2007
  3. ↑ a b Xianjiang ja terrorismi Kiinassa. PDF. Maanpuolustuskorkeakoulu. Sotataideon laitos. Paula Pankakoski. Helsinki 2015.lähde tarkemmin?
  4. ↑ Levottomuudet uiguurialueella vakavimpia pitkään aikaan Yle.fi. Viitattu 6.7.2009.
  5. ↑ Uiguurien ”uudelleenkoulutusleirit” Kiinassa: Vuodetuissa asiakirjoissa opastetaan, miten lapsille kerrotaan vanhempien katoamisista Yle Uutiset. Viitattu 20.1.2021.
  6. ↑ Veitsi-isku ajoi Kiinan uiguurit ahtaalle Yle Uutiset. Viitattu 20.1.2021.
  7. ↑ Yle Länsi-Kiinassa: Näin Kiina simputtaa Xinjiangin uiguureita Yle Uutiset. Viitattu 20.1.2021.
  8. ↑ How I survived a Chinese 're-education' camp for Uighurs the Guardian. 12.1.2021. Viitattu 20.1.2021. (englanniksi)
  9. ↑ HS matkusti Kiinan uiguurialueelle HS.fi. Viitattu 20.1.2021.
  10. ↑ Dave Lawler: China is detaining 1-2 million Muslims, while the world pretends it's not happening Axios. Viitattu 20.1.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Kiina virallistaa "uudelleenkoulutusleirit" – jopa miljoona ihmistä määrätty saamaan ideologista oppia ja käyttäytymisen ohjausta Yle Uutiset. Viitattu 20.1.2021.
  12. ↑ Suomessa asuva uiguuri: Näen jatkuvasti painajaisia, jossa minut haetaan kodistani täällä Suomessa ja viedään Kiinaan Kansan Uutiset. 30.9.2020. Viitattu 20.1.2021.
  13. ↑ China: one in five arrests take place in 'police state' Xinjiang the Guardian. 25.7.2018. Viitattu 20.1.2021. (englanniksi)
  14. ↑ Vakoojalinnut lentävät Kiinan rajaseudun taivaalla – Yle kävi maakunnassa, jossa miljoona ihmistä on viety leireille vannomaan uskollisuutta puolueelle Yle Uutiset. Viitattu 20.1.2021.
  15. ↑ Ihmisoikeudet | Yhdysvallat rankaisee useita kiinalaisyrityksiä uiguureihin kohdistuneista ihmisoikeusloukkauksista Helsingin Sanomat. 23.5.2020. Viitattu 20.1.2021.
  16. ↑ "Kiinan ihmisoikeusloukkaukset vaikuttavat meihin kaikkiin " – yli 300 järjestöä eri puolilta maailmaa vaatii mekanismia puuttua Kiinan rikkomuksiin Yle Uutiset. Viitattu 20.1.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Itä-Turkestanin_itsenäisyysliike&oldid=21987902”