Korruptio Kiinassa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Korruptio Kiinassa kertoo korruptiosta Kiinassa. Transparency International –raportin mukaan Kiinan lainsäädäntö on kehittynyt nopeasti. Sen kehitys voi |TI:n mukaan olla merkittävä koko maailman tulevaisuuteen.[1]

Vuonna 2001 arvostettu Tsinghuan yliopiston tutkija Hu Angang arvioi, että petokset, verovilppi ja lahjukset olivat arvoltaan 150 milj. dollaria vuosittain eli 13-16 % Kiinan BKT:stä.[2]

Lehdistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ihmisoikeudet Kiinassa

Kiinalainen lehdistö paljastaa epäkohtia maan demokratiassa. Lehdissä kerrotaan poliisin mielivallasta ja maalaisten yliverotuksesta. Talouslehti Caijing kertoo sisäpiirikaupasta ja kurssimanipulaatiosta. Monet yritykset ostavat itsensä lehtien haastateltaviksi, koska julkisuus on mainontaa tehokkaampaa. Kiina oli vuosina 1999-2002 eniten toimittajia vanginnut maa.[2]

Salakuljetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lai Changxingin mukaan Kiinan koko järjestelmä on korruptoitunut. Lai Changxing pyöritti Kiinan historian suurinta julkitullutta salakuljetusliigaa. Lai rakennutti itselleen 7-kerroksisen kartanon Xiameniin. Lai pakeni Kanadaan keväällä 1999. Hän osti miljoonalla eurolla kartanon ja viettää aikaa Niagaran putouksilla. Lai anoi Kanadasta pakolaisturvapaikkaa. Hän hävisi 21.6.2002. Kanadan mukaan Lai on rikollinen, eikä ansaitse turvapaikkaa kansainvälisen oikeuden perusteella.[2]

Yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TI:n mukaan kiinalaisyritykset olivat tutkimuksen 22 maasta Venäjän jälkeen alttiimpia korruptiolle.[3] Puolueen mukaan 151 000 virkamiestä tuomittiin korruptiosta vuonna 2008. Korruptiosta tuomittiin vuonna 2008 muun muassa Pekingin varapormestari ja Sinopecin entinen johtaja.[4]

Virkamiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 10 000 virkamiestä sai 236 miljoonaa euroa lahjuksia. Huolimatta 10 000 tarkastajasta myös Sichuanin maanjäristyksen varoja meni korruptioon.[4]

Ympäristönsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korruptio heikentää ympäristölain toteutumista Kiinassa. Tilanne on johtanut siihen, että esimerkiksi vesilähteitä ylikäytetään. Pohjois-Kiinassa vedenpinta laskee yli metrin vuodessa. 90 % kaupunkien vesilähteistä on saastuneita ja yli 75 % jokien vesistä on juomakelvotonta tai kalastuskseen sopimatonta. 700 miljoonaa ihmistä juo likasita vettä Kiinassa. Jangtse-joen ja keltaisenjoen varrella on 13 000 petrokemian tehdasta. 41 % Kiinan jätevedestä johdetaan Jangtseen.[5] Jangtse kuuluu ilmastonmuutoksen, saastumisen ja patoamisen vuoksi maailman 10 haavoittuvimman jokisysteemin joukkoon.[6] Korruptio on merkittävä ongelma. Lahjukset ja varkaudet ovat 10 % hallituksen kuluista infrastruktuuri projekteissa. Vain puolet ympäristönsuojelurahoista todellisuudessa käytettiin käyttötarkoitukseen vuosina 2001 - 2005. Ympäristölait ovat olemassa, mutta ne ovat heikkoja ja huonosti valvottuja.[5][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Corruption Report 2007 (Transparency International) s. 151
  2. a b c Pekka Mykkänen: Kiina rynnistää huipulle. Gummerus 2004. arvo s.199, Lai 200-3, Quigling s. 303
  3. Bribe Payers Index 2008
  4. a b Kiina kieltää poliiseilta yökerhokäynnit taistelussa korruptiota vastaan. HS 19.3.2009, s. B2
  5. a b Global Corruption Report 2008 xxiv, 23
  6. Maailman tila 2008. Worldwatch instituutti, Gaudeamus 2008. s.21
  7. Russian firms most likely to use bribery, says report Guardian 9.12.2008