Sirukortti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
SIM-kortti

Sirukortti (eli älykortti eli toimikortti) on muovinen kortti, johon on upotettu pieni tietokone käyttöjärjestelmineen ja sovelluksineen. Suurin osa sirukorteista on ISO-7816-standardin mukaisia luottokortin kokoisia muovikortteja, joiden toisessa päässä keskellä on yhdeksän kullanväristä kontaktipintaa. Yleisin ISO-7816-kortti nykyisin on tavallinen matkapuhelimesta löytyvä SIM-kortti. Sirukortit yleistyvät myös etenkin yrityskäytössä PKI-avainlaitteina.

Kortin päällä on yleensä korttinumero ja alla omistajan allekirjoitus.

Toistaiseksi kaikissa tavallisissa automaatti-, pankki- ja Visa Electron -korteissa on sirun lisäksi perinteinen magneettiraita.

Teknologia [muokkaa]

Erilaisia sirukortti-käyttöjärjestelmiä:

Sirukorteilla voi olla erityyppisiä sovelluksia:

  • Subscribed Identity Module (SIM): matkapuhelinverkoissa käyttäjän identiteetin todentamiseen käytetty sovellus.
  • Electronic ID (EID): PKI-sovellus, jolla henkilö tai laite voidaan tunnistaa sähköisesti tietoverkoissa. EID-sovellus voi myös tehdä digitaalisia allekirjoituksia tai salata tietoa ja sisältää PKI-varmenteita.
  • EMV-sirukortit (Europay, Mastercard ja Visa): luottokorttisovellus, jota voi käyttää tavallisen luottokortin tapaan. Suomessakin EMV-sirukortit ovat pakollisia vuodesta 2005 lähtien.
  • HSL:n matkakortti

Tietoa muualta [muokkaa]

Äly on kortilla (Tietokone-lehti, 2001)

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.