Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki
Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki (kiin.: 香港國家安全法; Jyutping: Hoeng1 Gong2 gwok3 gaa1 on1 cyun4 faat3; pinyin: Xiānggǎng guójiā ānquán fǎ, engl. Hong Kong National Security Law) on Hongkongia koskeva laki, joka säädettiin, vahvistettiin ja astui voimaan 30. kesäkuuta 2020. Laki on ollut kiistanalainen alusta alkaen sekä syy ja seuraus Hongkongin mielenosoituksille.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hongkongin oman peruslain mukaan erityishallintoalueen tulee säätää kansallisen turvallisuuden laki. Hongkongin LegCossa lakialoite ei ole mennyt läpi, minkä johdosta Peking sääti lain Hongkongin puolesta. Pekingin kanta on, että sillä on Kiinan perustuslain mukaan oikeus tähän. LegCon kyvyttömyys säätää laki johtuu sen vahvasta demokratialiikkeestä.[1] Tällaisen turvallisuuslain tarkoitus on estää mm. maanpetos Kiinan kansantasavaltaa vastaan.[2]
Peking on leimannut kaikki demokratiamyönteiset mielenosoittajat mellakoitsijoiksi ja sanonut, että myös lännessä tällaiset mellakoitsijat joutuvat lailliseen vastuuseen. Pekingin kanta on se, että kansallisen turvallisuuden laki turvaa lain ja järjestyksen säilymisen Hongkongissa, jossa mielenosoittajat ovat muun muassa häpäisseet Kiinan kansallisia symboleja.[3]
Vuonna 2015 Peking päätti, että 15. heinäkuuta on kansallisen turvallisuuden opetuksen päivä, joka näkyy muun muassa kouluissa teemapäivänä ja Kiinan kansallislaulun laulamisella päivän aluksi.[4]
Lain voimaantulo ja keskeinen sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lakiteksti tuli julki ensimmäisen kerran vasta sen tullessa voimaan 30. kesäkuuta.[2] Hongkongiin avattiin erillinen kuuma linja, jonka kautta kansalaiset voivat ilmiantaa lain rikkojia.[5]
Laki mahdollistaa kotietsinnät ilman erillisiä lupia, mikäli on syytä epäillä henkilön rikkoneen kansallisen turvallisuuden lakia. Hongkongin viranomaiset voivat myös estää kaupungista poistumisen. Yksi lain keskeisimpiä kohtia on "separatistisen toiminnan" kriminalisoiminen, joksi voidaan uutisten mukaan laskea esimerkiksi iskulause "Vapaa Hongkong". Separatistisesta toiminnasta voidaan tuomita jopa elinkautiseen vankeuteen.[6]
Valtion omaisuuden vahingoittaminen voidaan tulkita lain nojalla kumoukselliseksi toiminnaksi, josta voidaan tuomita elinkautiseen vankeuteen. Julkisen liikenteen häiriköinti tai kaluston vahingoittaminen voidaan luokitella lain nojalla terrorismiksi. Lisäksi lain nojalla Hongkongiin tulee perustaa kansallisen turvallisuuden lakia valvova toimisto, joka saa tulkita lakia parhaaksi näkemällään tavalla; nämä tulkinnat ovat myös ensisijaisia suhteessa Hongkongin peruslakiin. Lisäksi laki mahdollistaa muun muassa:[2]
- Hongkongin hallintojohtajalle vallan nimittää tuomareita
- Oikeudenistuntojen siirtymistä suljettujen ovien taakse
- Oikeuskäsittelyn siirtämistä Manner-Kiinaan
Manner-Kiinaan siirretyt oikeuskäsittelyt siirtyvät lain nojalla myös mannerkiinalaisten tuomarien käsiteltäväksi.[7]
Manner-Kiinan lait ovat tahallaan epäselviä ja ympäripyöreitä, jotta niitä voidaan soveltaa kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla.[8] Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki on samalla tavalla avoin lukuisille tulkinnoille ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen voi tarkoittaa melkeinpä mitä tahansa. Manner-Kiinassa tätä tulkinnanvaraisuutta käytetään toistuvasti esimerkiksi toisinajattelijoiden vangitsemiseen.[9][10]
Lain nojalla on kielletty muun muassa hongkongilaisten mielenosoittajien suosima Glory to Hong Kong -laulu kaupungin kouluissa, mutta kaupunginhallitus ei suoraan julistanut laulua laittomaksi.[11]
Artikla 38[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hongkongin kansallisen turvallisuuden lain 38. artikla:[12]
This Law shall apply to offences under this Law committed against the Hong Kong Special Administrative Region from outside the Region by a person who is not a permanent resident of the Region.
Artiklan mukaan laki koskee hongkongilaisten lisäksi aivan kaikkia; myös kaupungin ulkopuolella asuvia. Esimerkiksi ulkomaalaiset, jotka ovat tietämättään rikkoneet sitä, voidaan pidättää Kiinan alueella jo kauttakulun yhteydessä.[10][13] Lokakuussa 2020 ryhmä tutkijoita allekirjoitti vetoomuksen, jossa ilmaistiin huoli 38. artiklan aiheuttamasta liikkumatilan kaventumisesta ja tämän aiheuttamasta itsesensuurista. Yksittäiset Oxfordin yliopistossa työskentelevät professorit ovat kertoneet aikovansa anonymisoida opiskelijoiden esseitä, joissa käsitellään Kiinan poliittisen järjestelmän ongelmia.[14]
Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiwan – Presidentti Tsai Ing-wen totesi lain läpimenon olevan "pettymys" ja "rikottu lupaus", joka osoittaa, että Kiinan Taiwanille tarjoama yksi maa, kaksi järjestelmää -järjestely ei voi toimia.[15]
Yhdistynyt kuningaskunta – ulkoministeri Dominic Raab sanoi lain loukkaavan kiinalais-brittiläistä julistusta, mutta katsoi Ison-Britannian mielipiteellä olevan vielä painoarvoa.[16] Pääministeri Boris Johnson oli jo aiemmin uhannut helpottaa brittiläisessä Hongkongissa syntyneiden (noin 2,8 milj. hongkongilaista) viisumiprosessia Isoon-Britanniaan, mikäli Kiina ajaa lain läpi.[17]
Yhdysvallat – Presidentti Donald Trump allekirjoitti presidentin asetuksen, jolla hän lakkautti Hongkongin erikoiskohtelun Yhdysvaltojen osalta.[18] Kongressi asetti pakotteita sekä hongkongilaisille että kiinalaisille viranomaisille.[19]
Japani – Alahuoneen edustajat Nakatani Gen ja Yamao Shiori perustivat puoluerajat ylittävän komitean, joka pyrki tekemään ehdotuksen hallitukselle, jonka nojalla hongkongilaisten mahdollisuuksi hakea työlupia helpotettaisiin tuntuvasti ja viisumivaatimukset poistettaisiin kaupunkilaisilta.[20] Maa myös uhkasi, että lain voimaan tulo vaikuttaisi suunniteltuun Xi Jinpingin valtiovierailuun.[21]
EU – EU sanoi olevansa syvästi huolissaan lain läpimenosta Hongkongissa, ja ilmoitti rajoittavansa vientiä kaupunkiin sekä asettavansa pakotteita.[22]
Suomi – Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi, että Suomen ja Hongkongin välinen luovutussopimus on laitettu jäihin ja että Hongkongin tilanne on muuttunut niin paljon, että ministerin mukaan "voidaan perustellusti kysyä, voidaanko sopimuksen enää katsoa sitovan Suomea".[23] Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi esityksen luovutussopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä.[24]
Lain nojalla tuomittuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Välittömästi lain tultua voimaan Hongkongissa pidätettiin 10 ihmistä, jotka olivat osoittaneet mieltään kylteillä, joissa luki muun muassa "Hong Kong independence” tai “Liberate Hong Kong".[5] Lain tultua voimaan Hongkongin poliisi kielsi mielenosoitukset. Syyksi mainittiin kaupungin koronatilanne.[1] Toisaalta 1. heinäkuuta on myös päivä, jolloin Hongkong siirtyi Isolta-Britannialta Kiinalle vuonna 1997.
Lähinnä Hongkongin opiskelijoita edustava Demosistō ilmoitti lakkauttavansa toimintansa ja purkavansa yhdistyksen lain tultua voimaan.[25]
Hongkongilaisen Apple Daily -lehti joutui lain nojalla ahtaalle. Lehden perustaja Jimmy Lai pidätettiin elokuussa 2020 syytettynä ulkomaalaisten kanssa juonittelusta, joka on rangaistavaa uuden lain nojalla. Apple Daily sanoi lain olevan "viimeinen naula arkkuun". Myöhemmin samana päivänä poliisi pidätti myös demokratia-aktivisti Agnes Chow’n.[26]
Hongkongin poliisi on myös tehnyt kansainvälisiä etsintäkuulutuksia sellaisista hongkongilaisista, jotka ovat paenneet ulkomaille. Tunnetuin tällainen henkilö lienee demokratia-aktivisti Nathan Law, joka pakeni Isoon-Britanniaan.[27]
Lain nojalla on myös estetty lukuisten demokratiamyönteisten poliitikkojen mahdollisuus asettua ehdolle vuoden 2021 LegCo-vaaleissa. Pidätetyiksi joutuivat muun muassa veteraanipoliitikot Claudia Mo, James To ja Lam Cheuk-ting, nuoret aktivistit kuten Tiffany Yuen ja Jeffrey Andrews ja ihmisoikeusjuristi John Clancey, joka on Yhdysvaltain kansalainen.[28]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mikä on Kiinan nopeasti läpinuijima Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki ja mitä se tarkoittaa? Kokosimme vastauksia oleellisiin kysymyksiin Yle Uutiset. Viitattu 24.8.2021.
- ↑ a b c Hong Kong's New Security Law: The Hong Kong and China Dispute Explained - TLDR News 4.7.2020. TLDR News. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ What is the national security law for Hong Kong all about? 2.7.2020. CGTN. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hong Kong schools mark first National Security Education Day under security law imposed by Beijing 14.5.2021. South China Morning Post. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Dismantling a Free Society Human Rights Watch. 21.6.2021. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hongkongin kiistellyn turvallisuuslain vaikutuksista lisätietoa: turvallisuusjoukot voivat estää alueelta poistumisen Yle Uutiset. Viitattu 24.8.2021.
- ↑ 5 Takeaways From China's Hong Kong National Security Law NPR.org. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Why China’s Data Regulations Are a Compliance Nightmare for Companies thediplomat.com. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hong Kong: Security law suspects to be tried in mainland Deutsche Welle. 01.07.2020. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Hong Kong’s national security law: 10 things you need to know Amnesty International. 17.7.2020. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Ho, Kelly: Gov't refuses to say if protest anthem 'Glory to Hong Kong' is illegal, despite ban in schools Hong Kong Free Press. 10.7.2020. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
- ↑ The Law of the People’s Republic of China on Safeguarding National Security in the Hong Kong Special Administrative Region (pdf) 2020. elegislation.gov.hk. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hongkongin turvallisuuslaki riski myös Suomen edustuston toiminnalle – "Keskustelukumppanit saattavat pelätä vaikeuksia" Suomen Kuvalehti. 2.7.2020. Viitattu 24.8.2021.
- ↑ Wintour, Patrick: Academics warn of ‘chilling effect’ of Hong Kong security law The Guardian. 12.10.2020. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ HK office opens as Tsai laments law Taipei Times. 1.7.2020. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ UK prepared to sacrifice free trade deal with China to protect people of Hong Kong, Raab says Sky News. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ U.K. Willing To Admit Nearly 3 Million From Hong Kong If China Adopts Security Law NPR.org. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ U.S. Rescinds Special Treatment For Hong Kong. What's Next For The Island? NPR.org. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hong Kong: US passes sanctions as nations condemn new law BBC News. 2.7.2020. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Japanese lawmakers propose visa extensions for HK The Standard. 19.7.2020. Viitattu 24.8.2021.
- ↑ Japan warns China's move on H.K. law would affect Xi's visit Kyodo News+. 30.6.2020. Viitattu 24.8.2021.
- ↑ EU to limit tech exports to Hong Kong after Chinese clampdown Reuters. 24.7.2020. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Henriksson: Suomi on käytännössä jäädyttänyt Hongkongin kanssa tekemänsä luovutussopimuksen Yle Uutiset. Viitattu 24.8.2021.
- ↑ Tasavallan presidentin esittely 16.10.2020 (klo 12.30) Presidentti. 16.10.2020. Viitattu 24.8.2021.
- ↑ Joshua Wong's pro-democracy group Demosisto disbands hours after Hong Kong security law passed Hong Kong Free Press HKFP. 30.6.2020. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hong Kong media tycoon Jimmy Lai arrested, newsroom searched CNBC. 10.8.2020. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hong Kong police order arrest of Nathan Law and other exiled activists - state media Hong Kong Free Press HKFP. 31.7.2020. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
- ↑ National security law: Hong Kong rounds up 53 pro-democracy activists BBC News. 6.1.2021. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)