Mehiläissyöjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mehiläissyöjä
European bee eater.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Säihkylinnut Coraciiformes
Heimo: Mehiläissyöjät Meropidae
Suku: Mehiläissyöjät Merops
Laji: apiaster
Kaksiosainen nimi
Merops apiaster
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mehiläissyöjä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mehiläissyöjä Commonsissa

Mehiläissyöjä (Merops apiaster) on värikäs pistiäisravintoon erikoistunut säihkylintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 25–29 cm, siipien kärkiväli 36–40 cm ja paino noin 60 g. Hyvin värikäs höyhenpuku. Lajin voi sekoittaa vain johonkin toiseen mehiläissyöjälajiin, lähinnä vihermehiläissyöjään. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuoren linnun selkä on himmeä ja vihertävä.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mehiläissyöjä pesii Etelä- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa Intian länsiosiin saakka. Euroopassa elää 950 000–2 000 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1]Laji on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Suomessa lajia tavataan lähes vuosittain kesäaikaan touko-elokuussa, ensimmäinen havainto on tehty 1949.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesimäaikana elää avoimessa, lämpimässä ympäristössä, kuten viljelysseuduilla, puutarhoissa, harvapuustoisilla rinteillä ja jokivarsilla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji pesii yhdyskuntina jokivarsilla. Se kaivaa pitkän, 1–1½ m joskus jopa 4 m pitkän, pesätunnelin hiekkatörmään ja naaras munii 5–8 munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä noin 3 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä 20–30 päivän ikäisinä.

Mehiläisyöjä nappaamassa ilmassa lentävää hyönteistä

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syö pääasiassa ilmassa lentäviä hyönteisiä, enimmäkseen pistiäisiä kuten mehiläisiä, ampiaisia ja herhiläisiä. Ennen syömistä se poistaa myrkkypiikin hakkaamalla saalista jotakin kovaa vasten. Se syö noin 250 pistiäistä päivässä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Merops apiaster IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 4.11.2013. (englanniksi)
  2. Rariteettikomitea

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]