Mehiläissyöjä

Mehiläissyöjä
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Säihkylinnut Coraciiformes Heimo: Mehiläissyöjät Meropidae Suku: Mehiläissyöjät Merops Laji: apiaster
Kaksiosainen nimi
Merops apiaster (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Mehiläissyöjä Wikispeciesissä   Mehiläissyöjä Commonsissa

Mehiläissyöjä (Merops apiaster) on värikäs pistiäisravintoon erikoistunut säihkylintu.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 25–29 cm, siipien kärkiväli 36–40 cm ja paino noin 60 g. Hyvin värikäs höyhenpuku. Lajin voi sekoittaa vain johonkin toiseen mehiläissyöjälajiin, lähinnä vihermehiläissyöjään. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuoren linnun selkä on himmeä ja vihertävä.

Esiintyminen

Mehiläissyöjä pesii Etelä- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa Intian länsiosiin saakka. Euroopassa elää 950 000–2 000 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.Laji on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Suomessa lajia tavataan lähes vuosittain kesäaikaan touko-elokuussa, ensimmäinen havainto on tehty 1949.

Elinympäristö

Pesimäaikana elää avoimessa, lämpimässä ympäristössä, kuten viljelysseuduilla, puutarhoissa, harvapuustoisilla rinteillä ja jokivarsilla.

Lisääntyminen

Laji pesii yhdyskuntina jokivarsilla. Se kaivaa pitkän, 1–1½ m joskus jopa 4 m pitkän, pesätunnelin hiekkatörmään ja naaras munii 5–8 munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä noin 3 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä 20–30 päivän ikäisinä.

Ravinto

Syö pääasiassa ilmassa lentäviä hyönteisiä, enimmäkseen pistiäisiä kuten mehiläisiä, ampiaisia ja herhiläisiä. Ennen syömistä se poistaa myrkkypiikin hakkaamalla saalista jotakin kovaa vasten. Se syö noin 250 pistiäistä päivässä.

Aiheesta muualla

• Mehiläissyöjä Lintukuva.fi -verkkopalvelussa