Alkoholijuomien käyttö

Alkoholijuomien käyttö on etanolin päihdetarkoituksissa tapahtuvaa käyttöä juomissa. Alkoholijuomien käyttäminen tunnetaan lähes kaikissa sivilisaatioissa. Alkoholijuomien käyttö on maailmanlaajuisesti erittäin yleistä, ja sitä tavataan kaikenlaisissa kulttuureissa teollisuusyhteiskunnista metsästäjä-keräilijöihin. Oluen, viinin ja viinojen valmistus on keksitty jo varhain eri kulttuureissa.

Alkoholijuomat ja niihin liittyvät perinteet ovat usein eri kansakuntien kulttuureiden tärkeitä osia ja kuuluvat erityisenä osana juhliin ja tapahtumiin. Alkoholin käyttötapoja ovat esimerkiksi juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana, ruoanvalmistuksessa muun muassa liekitettäessä sekä usein myös päihtymistarkoitus.

Historia

Muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa käytettiin olutta ja muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. On esitetty että maanviljelyn aloittamisen yksi merkittävä motivaatio saattaisi olla ohran kasvatus oluen raaka-aineeksi.

Tislatun alkoholin historia alkaa noin 1000 eaa., jolloin kiinalaiset väkevöivät riisiviiniä kylmätislauksella: he pakastivat talvella riisiviiniä niin, että osa siitä jäätyi, jolloin suuri osa epäpuhtauksista jäi jäähyhmään, ja etanoli puolestaan jäi nestefaasiin. Arabikemisti Geber kirjoitti tislauskokeistaan vuonna 800 ja kutsui sitä nimellä al´kohl. Eurooppalaiset alkemistit jatkoivat kokeiluja, ja noin 1100-luvulla venäläiset ja puolalaiset oppivat tislaamaan viljamäskistä votkan tyyppistä paloviinaa. Samoihin aikoihin irlantilaiset munkit alkoivat tislata ohrasta viinaa, jota he kutsuivat nimellä uisge beatha eli latinaksi ”aqua vitae", elämän vettä. Samoihin aikoihin Lounais-Ranskassa keksittiin ruveta tislaamaan rypäleistä tehtyä viinimäskiä, jolloin syntyivät konjakki ja armanjakki. Viinitisleita kutsuttiin Saksassa nimellä Branntwein, paloviini, josta tulee termi brandy. Vasta 1500-luvulla syntyi hollantilaisten oma tuote ”elämän vesi”, josta britit myöhemmin tekivät ginin.

Vielä keskiajalla väkijuomat olivat huonosti tislattuja ja muistuttivat enimmäkseen nykyisiä pontikoita tai paloviinoja. Käyttötarkoitus oli varmasti pitkään lääkinnällinen ainakin virallisesti. Viinan pahaa makua pyrittiin peittämään voimakkailla yrteillä. Thomas Sydenham kehitti 1660-luvulla vielä 1800-luvulla yleisesti myös lapsille tarjotun laudanumi-nimisen lääkkeen, joka oli alkoholin ja oopiumin sekoitus. Pian huomattiin, että kyseinen lääke aiheutti riippuvuutta ja muita sivuvaikutuksia, ja kun keksittiin uusia lääkeaineita, joiden sivuvaikutukset olivat vähäisempiä, kyseinen lääke kiellettiin.

Vaikutukset

Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamauttavasti aiheuttaen humalan. Uusien tutkimusten mukaan alkoholi ei tuhoa aivosoluja kuten yleisesti luullaan, vaan lamauttaa niiden toiminnan.

Alkoholijuomien kemia ja toksikologia

Etanoli (C₂H₅OH) on alkoholijuomien sisältämä alkoholi. Alkoholijuomien etanoli tuotetaan aina hiivan aiheuttamalla käymisellä eli fermentoinnilla. Fermentointireaktio on hiivan aineenvaihdunnan osa, jolla hiiva tuottaa energiaa. Etanolikäymisessä hiiva pidetään hapettomissa olosuhteissa, jolloin sen aineenvaihdunta ei pysty hapettamaan sokereita loppuun asti, vaan syntyy ylimäärä etanolia. Etanolikäymisen toinen hajoamistuote on hiilidioksidi, joka luonnostaan hiilihapottaa alkoholijuoman, jos sitä ei päästetä poistumaan. Teollisessa mittakaavassa hiilihapottaminen tehdään kuitenkin erikseen.

Yli 50-prosenttiset alkoholijuomat ovat jo huoneenlämmössä palavia nesteitä. Korkeammassa lämpötilassa laimeampienkin alkoholijuomien höyryt ovat syttyviä, mitä käytetään esimerkiksi flambeeraukseen.

Kemiassa "alkoholi" tarkoittaa mitä tahansa yhdistettä, jossa tyydyttyneessä hiilessä on hydroksyyliryhmä (RC-OH). Ruuissa tai juomissa esiintyy myös muitakin alkoholeja kuin etanolia, kuten glyserolia tai propyleeniglykolia, mutta ne eivät tee juomasta "alkoholijuomaa". Polyalkoholit kuten glyseroli, ksylitoli tai sokerit käyttäytyvät elimistössä toisin kuin yksinkertaiset alkoholit. Muut yksinkertaiset alkoholit kuten metanoli, propanolit tai butanolit ovat myös kemiallisesti alkoholeja, mutta ne ovat tappavan myrkyllisiä eikä niitä saa juoda. Alkoholit muuttuvat aineenvaihdunnassa vastaaviksi aldehydeiksi ja edelleen karboksyylihapoiksi, jotka aiheuttavat myrkytyksen ja asidoosin. Muiden kuin etanolin tapauksessa nämä aldehydit ja karboksyylihapot ovat sellaisenaan tappavan myrkyllisiä. Etanoliin sen sijaan yleensä kuollaan erittäin suuren annoksen aiheuttaman lamaannuksen tai alkoholismin haittavaikutusten takia.

Ihmisen elimistö pystyy polttamaan etanolin energiaa tuottavana ravintoaineena. Maksassa sijaitsevat entsyymit hapettavat etanolin ensin asetaldehydiksi ja sitten etikkahapoksi. Etikkahapon hajottaminen alkaa sillä, että se (tai sen asetyyliosa, CH₃CO-) kytkeytyy koentsyymi-A:han transesteröitymällä asetyylikoentsyymi-A:ksi. Asetyyli-koentsyymi-A vie asetyylin sitruunahappokiertoon, joka tuottaa energiaa hapettamalla asetyylin hiilidioksidiksi. Asetyylikoentsyymi-A käy myös esim. kolesterolin biosynteesiin. Asetyylikoentsyymi-A on etanolin, rasvojen ja sokereiden polttamiselle yhteinen välituote ja glykolyysin eli glukoosin hajottamisen lopputuote.

Muihin alkoholeihin verrattuna etanoli on vain lievästi myrkyllinen. Pienin tunnettu tappava annos on ollut 1400 mg/kg. Etanoli muistuttaa kemiallisesti vettä niin paljon, että se leviää kaikkeen kehossa olevaan veteen. Naisilla, nuorilla ja kevytrakenteisilla henkilöillä on riski juoda vahingossa liikaa etanolia kerralla, koska kehossa on vähemmän vettä. Etanolin havaittavat vaikutukset alkavat 0,22 promillesta. Riippuen valtiosta, 0,0-1,0 promillea veressä on määritelty humalatilaksi, jossa ei saa esimerkiksi ajaa autoa.

Etanoli vaikuttaa useisiin reseptoreihin hermostossa, kuitenkin erityisesti GABA-, eli gamma-aminobutyraatti -reseptoriin. Muita tähän reseptoriin vaikuttavia aineita ovat gammahydroksivoihappo (GHB), barbituraatit ja bentsodiatsepiinit.

Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Tyypillisiä alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet ja tajuttomuus. Raju kertakäyttö voi johtaa aivojen vahingoittumiseen tai aiheuttaa haimatulehduksen tai ohimeneviä dementiaoireita. Alkoholimyrkytys aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 400 kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä joidenkin lääkkeiden kanssa saattaa aiheuttaa hengenvaaran. Yli viiden promillen humalatila on tappava lähes kaikille, mutta kokemattomalle juojalle jo alle kolme promillea voi aiheuttaa todellisen hengenvaaran.

Etanolin liiallinen kertakäyttö aiheuttaa viiveellä tulevan erillisen myrkytyksen eli krapulan. Syitä tähän ovat mm. asetaldehydi, matala verensokeri, vedenhukka ja juomien epäpuhtautena esiintyvät muut alkoholit.

Käytön haitat

Alkoholi on suurina annoksina tai usein nautittuna terveydelle haitallista. Kohtuullinen alkoholinkäyttö (1–3 annosta päivässä kuitenkin yksilölliset erot kuten ikä ja sukupuoli huomioiden) ei USA:n ravitsemussuositukset laativien erikoislääkärien mukaan todennäköisesti aiheuta riskiryhmien ulkopuolisille ihmisille terveydellisiä haittoja ja saattaa tuoda eräitä terveyshyötyjä.. Uuden laajan kanadalaistutkimuksen mukaan jo yksi alkoholiannos päivässä voi lisätä miesten riskiä sairastua useisiin syöpiin, kuten ruokatorven-, haima-, maksa-, suoli- ja eturauhassyöpiin.

Alkoholin jatkuva, runsas käyttö aiheuttaaa lukuisia terveyshaittoja. Myös suurten annosten satunnainen juominen kerralla on haitallista. Suuria annoksia kerralla juovilla on suurentunut riski kuolla sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen sekä normaalia enemmän masennusoireita. Suuri kerta-annos on miehellä 6 ravintola-annosta ja naisella 4. Runsas alkoholin pitkäaikaiskäyttö surkastaa aivoja ja heikentää älyllisiä toimintoja sekä altistaa sydänlihavauriolle, maksakirroosille ja vartalolihasten rappeutumiselle.

Alkoholin haitat yhteiskunnassa

Alkoholista johtuvat kuolemat ovat olleet suurin yksittäinen miesten kuolinsyy vuodesta 2005 lähtien ja naisilla vain rintasyöpä on yleisempi kuoleman aiheuttaja. Suuri alkoholinkulutus ja siitä seuraavat lääketieteelliset ja sosiaaliset ongelmat aiheuttavat voimakasta rasitusta terveydenhuollolle. Vuonna 2005 alkoholin suurkulutuksen aiheuttamat välittömät haitat Suomessa olivat arvioiden mukaan 640-850 miljoonaa euroa.

Vuodessa arvioidaan alkoholin vuoksi menetettävän Suomessa noin 5 miljoonaa työpäivää eli 2,5 työpäivää palkansaajaa kohden. Alkoholihaitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Juomaputkien ja alkoholisairauksien aiheuttamat työstä poissaolot johtavat pitkittyessään ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Näin menetetään arvokasta osaamista ja kokemusta työelämän kaikilla tasoilla.

Alkoholi voimistaa egoa, lisää aggressiivisuutta ja aiheuttaa uhkarohkeutta, josta seuraa kohonnut onnettomuusalttius. Seitsemän kymmenestä Suomessa tehdystä väkivaltarikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Sosiologit ovat havainneet korrelaation käytetyn alkoholin määrän ja väkivaltatapausten kasvun välillä. Alkoholin väärinkäyttö myös tuhoaa monien lapsien lapsuuden epäsuorasti vanhempien alkoholismin kautta, ja aiheuttaa monia muita sosiaalisia ongelmia kuten ongelmia avioliitoissa ja muissa ihmissuhteissa. Suurimpia alkoholin aiheuttamia yksittäisiä ongelmia on rattijuopumus.

Maailmassa alkoholi on keskimäärin syy kuuteen prosenttiin kaikista kuolemista. Venäjällä alkoholi aiheuttaa joka neljännen kuolemantapauksen.

Alkoholi ja syöpä

Pääartikkeli: Alkoholi ja syöpä

Etanoli on luokiteltu tunnetuksi karsinogeeniksi. WHO:n Kansainvälisen Syöpäjärjestön mukaan etanoli kuuluu luokkaan I: Tunnettu Karsinogeeni ja USA:n kansallisen toksikologiaohjelman mukaan luokkaan "Tiedetään karsinogeeniseksi".

On osoitettu, että alkoholi kasvattaa ainakin suu-, kurkku-, nielu-, suolisto-, ruokatorvi- sekä rintasyöpien riskiä. Lisäksi alkoholin runsas ja pitkäaikainen nauttiminen saattaa aiheuttaa maksakirroosia, joka puolestaan kasvattaa huomattavasti maksasyöpään sairastumisen riskiä. Alkoholinkäyttö altistaa maksasairauksien lisäksi mm. krooniselle haimatulehdukselle, joka on haimasyövän riskitekijä. Kansainvälisen syöpätutkimusjärjestön (IARC) raportin mukaan muutama tuoppi päivässä nostaa kaksin-kolminkertaiseksi riskin sairastua suuontelon, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpiin täysin raittiisiin verrattuna.

Alkoholin käytön yhteyttä keuhkosyövän syntyyn on tutkittu, mutta yhdysvaltalaisen syöpäjärjestön teettämässä tutkimuksessa kasvaneesta riskistä ei saatu viitteitä. Jotkut tutkimukset väittävät toista, mutta useimmat tutkijat uskovat mahdollisen yhteyden johtuvan siitä, että alkoholin käyttäjät myös tupakoivat muita yleisemmin. Juomisen vaikutus eturauhassyövän riskiin ei ole huomattava. Myöskään leukemian syntyyn alkoholin kulutuksella ei tiedetä olevan osuutta.

Alkoholijuomista olut ja väkevät kasvattavat paksusuolen syövän riskiä. Niillä, jotka juovat viikoittain yli kahdeksan annosta näitä juomia, on 2,5-kertainen riski saada suolisyöpä tai sen esiaste. Viini sen sijaan pikemminkin suojaa suolisyövältä.

On arvioitu, että alkoholia juovilla ja tupakoivilla henkilöillä on noin 10–100-kertainen riski sairastua johonkin syöpätautiin kuin niillä, jotka eivät tee kumpaakaan. Vähäinenkin alkoholin käyttö kasvattaa naisten rintasyöpäriskiä jonkin verran. Uuden laajan kanadalaistutkimuksen mukaan jo yksi alkoholiannos päivässä voi lisätä miesten riskiä sairastua useisiin syöpiin.

Kohtuullisissa rajoissa pidetyllä alkoholin käytöllä on harvemmin myös edullisia terveysvaikutuksia: laajan ruotsalaistutkimuksen mukaan tämä alentaa naisten riskiä sairastua munuaissyöpään. Alkoholinkäyttö alentaa niin ikään non-Hodgkinin lymfooman riskiä.

Käytön hyödyt

Kohtuullisella alkoholin kulutuksella (1–3 annosta päivässä, kuitenkin yksilölliset erot kuten ikä ja sukupuoli huomioiden) on monissa tutkimuksissa todettu olevan terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia . Tutkimuksissa on pyritty sulkemaan pois muut vaikuttavat tekijät siten, että henkilöiden väliset erot johtuisivat nimenomaan alkoholin käytöstä. Lisäksi monet laskevat alkoholin hyötyihin sen rentouttavan ja sosiaalisuutta lisäävän vaikutuksen. Toisaalta toiset tutkimukset viittaavat siihen ettei hyötyjä ole tai että ne voivat olla haittoja pienemmät . Terveydenhuollon ja ravitsemuksen asiantuntijat käyvät asiasta keskustelua, mutta ovat yksimielisiä suurten annosten haitallisuudesta varoittamisen tärkeydestä.

Muutamat tutkimukset viittaavat siihen, että alkoholijuomia nauttivilla on alentunut riski sairastua Hodgkinin lymfoomaan. Essentiaalisesta vapinasta kärsivillä alkoholi usein lievittää vapinaa jo vähäisellä käytöllä. Krapula kuitenkin voimistaa sairauteen liittyvää vapinaa.

Vuonna 2005 Yhdysvalloissa uudistettiin kansalliset ravitsemussuositukset. Osana uudistuksen valmistelua valtiollinen alkoholin väärinkäytön ja alkoholismin tutkimuskeskus NIAAA teki laajan kartoituksen siihen mennessä kertyneestä tutkimustiedosta kohtuullisen alkoholinkäytön terveysvaikutuksista. Selvityksen laati 17 alkoholin vaikutuksiin perehtynyttä eri alojen erikoislääkäriä, sen tarkasti NIAAA:n tieteellisen neuvoston jäsenet Texasin yliopistosta, Indianan yliopistosta ja Howardin yliopistosta sekä 11 ulkopuolista tarkastajaa eri yliopistoista, sairaaloista ja tutkimuskeskuksista. Selvitystä varten käytiin läpi siihen mennessä kertynyt tieteellinen tieto kohtuullisen alkoholinkäytön vaikutuksista.

Selvityksen mukaan yksittäisiä tutkimustuloksia mitä moninaisemmista vaikutuksista on runsaasti. Tulosten lopullisuutta rajoittaa kuitenkin vaikutusten vähäisyys pienten annosten kohdalla ja siten vaikea erotettavuus muiden tekijöiden aiheuttamista vaikutuksista.

Lisäksi tutkijat korostivat yksilöllisten tekijöiden merkitystä ja muistuttivat ettei koko väestölle voida määrittää yhteistä hyödyllisten tai haitallisen alkoholinkäytön tasoa. Tähän mennessä kertyneiden tutkimustulosten perusteella johtopäätöksissä tehtiin kohtuullisesta alkoholinkäytöstä kuitenkin seuraavat merkittävät huomiot:

• Raskaana olevilla naisilla pienetkin määrät alkoholia saattavat vaikuttaa syntyvän lapsen henkiseen kehitykseen.
• Imettävillä äideillä pysyviä vaikutuksia lapsissa ei ole todettu, mutta riittävää aikaväliä alkoholiannoksen nauttimisen ja imettämisen välillä suositellaan.

Muulla väestöllä:

• 2 alkoholiannosta päivässä miehillä ja 1 naisilla ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittoja.
• Alhaisin kuolleisuus yleisesti ottaen ilmenee 1 - 2 alkoholiannosta päivässä juovilla.
• Kohtuullinen alkoholinkäyttö näyttäisi suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta.
• Diabeteksen ja aineenvaihduntahäiriöiden todennäköisyys saattaa olla pienempi alkoholin kohtuukäyttäjillä.
• Kohtuullinen alkoholinkäyttö saattaa ehkäistä vaskulaarista dementiaa.
• Vähäinenkin alkoholinkäyttö saattaa lisätä rintasyövän riskiä.

NIAAA:n raportissa asiaa ei mainita erikseen, mutta Professori Jussi Kauhanen Iltalehden haastattelussa esittää, että kohtuullisen alkoholinkäytön dementiaa ehkäisevä vaikutus alkaa vasta keski-iässä.

Naisten alkoholin käyttö raskauden aikana

Alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiön keskushermostoon pysyvän toimintahäiriön, jonka vaikeusaste riippuu alkoholialtistuksen määrästä, altistuskertojen huippupitoisuuksista sekä altistuksen kestosta suhteessa raskauden kestoon.

Keskushermoston toimintahäiriö vaihtelee kehitysvammaisuudesta lieviin oppimisvaikeuksiin, joista merkittävämmät ovat tarkkaavaisuushäiriö ja matemaattiset erityisvaikeudet. Erilaisia oireita vaikeasta fetaalialkoholisyndroomasta lähes normaaliin lapsiin. FAS – oireisiin kuuluu kasvun viivästymä, keskushermoston toimintahäiriö, tyypilliset kasvonpiirteet ja erilaiset epämuodostumat. Lievemmissä tapauksissa puhutaan FAE (fetal alcohol defects) -diagnoosista.

Äidin runsas raskaudenaikainen alkoholinkulutus saattaa aiheuttaa lapselle pahimmillaan synnynnäisen kuurosokeuden. Lisäksi erilaisten kehitysvammojen riski kasvaa.

Riippuvuus

Pääartikkeli: Alkoholismi

Alkoholi saattaa aiheuttaa voimakkaan, vaikeudeltaan opiaattiriippuvuutta vastaavan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden. Alkoholin vieroitusoireet voivat kuitenkin olla jopa hengenvaaralliset, toisin kuin nikotiinin ja opiaattien. Riippuvuus kehittyy suhteellisen hitaasti verrattuna tupakkaan ja opiaatteihin. Alkoholiriippuvaisella alkoholin nauttimisen lopettaminen pitkään jatkuneen käytön jälkeen voi johtaa juoppohulluuteen. Riippuvuutta hoidetaan A-klinikoilla ja juomattomuuden tueksi määrätään usein alkoholin vieroitusoireita vähentävää diatsepaamia. Alkoholin juomisen ehkäisemiseksi lääkäri saattaa määrätä antabusta.

Alkoholismi on päihderiippuvuus, jossa alkoholisti ei pysty hallitsemaan alkoholinkäyttöään vaan juo suuria määriä alkoholia, erityisesti huolimatta työ-, tai muista velvollisuuksista. Hoitamattomina vieroitusoireet (kuten delirium tremens) ovat hengenvaarallisia. Alkoholismin haittavaikutuksiin kuuluu vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, henkistä taantumista, psykooseja (kuten delirium tremens, alkoholihallusinoosi ja alkoholiparanoia), ravitsemushäiriöitä, diabetes, kihti, sydän- ja verenkiertosairauksia, alkoholimaksasairaus (rasvamaksa, alkoholihepatiitti, maksakirroosi), epilepsiaa ja aivosairauksia ja -häiriöitä ja aivovaurioita kuten Korsakovin syndrooma (Wernicke-Korsakoff's syndrome, WKS). Joka kolmannelle alkoholistille kehittyy pikkuaivoatrofia (ataksia), ja 10:llä–80:llä prosenttia suurkuluttajista saa alkoholipolyneuropatian. Erään tutkimuksen mukaan alkoholi nostaa psykoosin riskiä miehillä 800 % ja naisilla 300 %. Muita erityisiä haittoja ovat ääreishermosto-, ja lihassairaudet, närästys ja ylävatsan, mahalaukun ja suoliston sairaudet, kuten mahahaava, krooninen haimatulehdus, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt sekä sydänperäiset äkkikuolemat, kohonnut verenpaine, impotenssi, kivesten surkastuminen ja hedelmättömyys, osteoporoosi (luukato) molemmilla sukupuolilla ja anemia. Miehillä esiintyy rintarauhasten suurentumista ja naisilla munasarjojen toimintahäiriöitä, kuukautishäiriöitä ja hedelmättömyyttä. Alkoholisteissa esiintyy useammin vakavia tulehdussairauksia kuten verenmyrkytys, keuhkokuume ja tuberkuloosi.

Raittius

Pääartikkeli: Raittius

Pidättäytymistä alkoholin käytöstä kutsutaan raittiudeksi. Yleisemmin raittiudella tarkoitetaan myös muiden päihteiden eli huumeiden ja tupakan käyttämisestä kieltäytymistä.

Raittiudessa voidaan määritelmästä riippuen erottaa erilaisia asteita. Absolutismi eli ehdoton raittius tarkoittaa täydellistä kieltäytymistä alkoholista. Toisaalta on myös raittiina itseään pitäviä ihmisiä, jotka nauttivat alkoholia vain niukasti tulematta siitä humalatilaan.

Lainsäädäntö

Alkoholin myyntiä ja käyttöä rajoitetaan lukuisin säädöksin. Alkoholin vähittäis- ja ravintolamyynti on luvanvaraista. Ravintolamyynti jaetaan sallitun juoman väkevyyden mukaan A-, B- ja C-oikeuksiin. Suomessa mietojen alkoholijuomien (2,9%-22%-vol) hankkimisen edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä. Väkeviä alkoholijuomia (>22%-vol) myydään Alkossa vain 20 vuotta täyttäneille.. Alkoholia ei saa myydä päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle. Lupa alkoholin anniskeluun C-oikeuksin varustetussa ravintolassa edellyttää anniskelijalta anniskelupassin omistamista. Anniskelu A- tai B-oikeuksin varustetussa edellyttää anniskelupassin lisäksi työkokemusta tai ravintola-alan koulutuksen.

Anniskelussa ikäraja on aina 18. Anniskelupaikka voi kuitenkin itse edellyttää korkeampaa ikää.

Vuonna 1932 perustetulla Alkolla on Suomessa monopoli yli 4,7-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Poikkeuksena ovat suomalaiset tilaviinit. Alkoholimonopoleja on myös eräissä muissa maissa, kuten Ruotsissa (Systembolaget), Norjassa (Vinmonopolet) ja Islannissa (Vínbúð).

Alkoholijuomien ikärajoissa on vaihtelua maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta 21-vuotias saa ostaa alkoholijuomia. Alkoholin kieltolaki on aiemmin ollut muun muassa Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Maailman terveysjärjestö nosti vuonna 2009 etanolin hapetustuotteen asetaldehydin korkeimpaan luokkaan syöpävaarallisten aineiden listalla. Samassa luokassa ovat tupakka ja asbesti. Euroopan unionin lainsäädännön mukaan terveydelle vaarallisia elintarvikkeita ei saa myydä tai markkinoida. EU:n kansalainen voisi periaatteessa nostaa kanteen ja vaatia alkoholinvalmistajilta korvausta laittoman tuotteen myynnistä.

Oikeuspsykiatrian professori Jari Tiihosen mukaan tulisi harkita keskioluen palauttamista Alkoon. Työikäisten kuolemista ja henkirikoksista valtaosa johtuu alkoholin käytöstä. Alkoholismi lähtee usein liikkeelle päivittäisestä keskioluen käytöstä.

Alkoholin käyttö Suomessa

Pääartikkeli: Suomalainen alkoholikulttuuri

Suomessa on ollut olut-, sima- ja paloviinaperinne. Olutta on käytetty pääasiallisena ruokajuomana, varsinkin siksi, että etanoli toimii säilöntäaineena. Pohjoiseurooppalaisen perinteen mukaan juhlissa juodaan perinteisesti paljon alkoholia kerralla. 1900-luvun alussa raittiusliike sai laajaa kannatusta, erityisesti työväenliikkeeltä ja uskonnollisilta liikkeiltä. Vuoden 1905 suurlakossa vaadittiin kieltolakia. Eduskunta hyväksyikin sen vuonna 1907, mutta tsaari ei suostunut vahvistamaan lakia, ja sen vahvisti vasta Venäjän väliaikainen hallitus vuonna 1917. Kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919 ja kumottiin vuonna 1932 kansanäänestyksellä. Kieltolain jälkeen yksinoikeus alkoholin tuontiin, vientiin, valmistukseen ja myyntiin päätettiin antaa valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle (nykyään Alko Oy), jolloin alkoholin valmistus ja kauppa saatiin valtion valvonnan piiriin. Alkoholin myynti Alkoista oli rajoitettua: 1970-luvulle asti kansalaisilla oli alkoholikortti, joka tarvittiin ostosten tekoon. Edelleen Alkolla on vähittäismyyntimonopoli, eikä väkeviä alkoholijuomia saa mainostaa. Valmistus- ja tuontimonopoli purettiin Euroopan unioniin liittymisen seurauksena. Alkosta erotettiin valmistus- ja tuontiyhtiö Altia, ja Alko keskittyi vähittäismyyntiin.

Aiemmin juopumus yleisellä tiellä, kadulla, julkisella paikalla, julkisessa toimituksessa taikka yleisessä kokouksessa oli rangaistava teko, josta rikoslaki sääti sakkorangaistuksen. Juopumuksen rangaistavuus poistettiin vuoden 1969 alusta lähtien muun alkoholilainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Sen jälkeenkin anniskelu juopumiseen asti on ollut kiellettyä. Pitkään alkoholijuomia sai myydä ravintoloissa vain ruoan kanssa, mikä saattoi käytännössä tarkoittaa voileipää. Nykyisinkin alkoholijuomaa saa anniskella asiakkaille vain yhden annoksen kerrallaan, paitsi ruokailun yhteydessä, sekä seurueelle pulloittain tai myyntipakkauksittain.

Suomessa alkoholi on miesten ja naisten yleisin kuolinsyy. Suomalaiset kuluttavat keskimäärin yli 10 litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Keskiolueksi (4,5%) muutettuna alkoholimäärä vastaa noin 220 litraa olutta jokaista suomalaista kohden.

Uskontojen kantoja alkoholinkäyttöön

Monet uskonnot eivät ota kantaa alkoholinkäyttöön. Suuret Lähi-idän uskonnot ottavat kuitenkin kaikki kantaa alkoholinkäyttöön. Islam kieltää alkoholin. Juutalaisuus sallii sen ja jopa edellyttää alkoholinkäyttöä tiettyinä juhlapyhinä. Kristinuskossa asiasta on erilaisia kantoja. Raamatussa itsessään on 247 viittausta alkoholiin. Näistä 40 eli 16% suhtautuu kielteisesti alkoholiin ja myönteisesti 145 eli 59% loppujen ollessa neutraaleja viittauksia. Myönteisistä viittauksista 59 kertoo yleisesti hyväksyttävästä alkoholin käytöstä aterioinnin aikana, 27 sanoo viinin runsauden olevan merkki Jumalan siunauksesta, 25:ssä viini kelpaa uhrilahjaksi Jumalalle itselleen, 9:ssä viiniä annetaan lahjaksi ihmisille ja viidessä viini on positiivinen vertauskuva. Kielteisistä viittauksista 17 on varoitusta alkoholin väärinkäytöstä, 19 on esimerkkejä alkoholia väärinkäyttävistä ihmisistä, 3 kertoo alkoholin vaikutuksesta johtajien valintaan ja yksi kehottaa absolutismiin jos juominen saa kompuroimaan.

Katso myös

• AA-liike
• A-kilta

Aiheesta muualla

• Päihdelinkki: alkoholi.
• Alko.
• Raitis.fi.
• Tervesuomi.fi: Alkoholi. Tietoa alkoholista, promillelaskuri.
• Alkoholilaskuri. Näyttää myös alkoholin kalorit.
• Alkoholi Suomessa. Suomen Ash.
• Lasinen lapsuus.
• Alkoholista Ylen Elävässä arkistossa.
• Raili Nurvala: Viina vai varjelus? Iltalehti 3.2.2009.
• Jouko Manninen: Viina vie suomalaisia eniten Länsi-Euroopassa. Suomen kuvalehti 12.2.2009.
• Jo satunnainen humalajuominen on haitallista terveydelle. Uusi Suomi 21.5.2010.

Kirjallisuutta

• Rautonen, Markku: Viinakirja. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19670-3.
• Standage, Tom: Kuusi lasillista historiaa. (A history of the world in 6 glasses, 2005.) Suomentanut Jaana Iso-Markku. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4687-9.
• Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä: Atena, 1999. ISBN 951-796-172-3.