Harald Sinihammas
Wikipedia
Harald Sinihammas (tansk. Harald Blåtand, muinaisnorjaksi Haraldr blátönn, norj. Harald Blåtann, k. 986) oli Tanskan kuningas 958–986 sekä myös Norjan kuningas 976–986. Hän oli Gorm Vanhan poika ja seurasi isäänsä valtaistuimelle. Lisänimi "Sinihammas" lienee tullut Haraldin huonoista, tummuneista hampaista. Lisänimi kuitenkin tunnetaan vasta paljon Haraldia myöhäisemmistä lähteistä, joten ei tiedetä, missä vaiheessa se on syntynyt.
Harald kääntyi kristityksi 965 ja teki kristinuskosta virallisen uskonnon. Hän muutti Jellingin riimukivet kristillisiksi muistomerkeiksi, joissa kunnioitettiin hänen vanhempiaan Gormia ja Thyrea. Pienemmän kivistä oli pystyttänyt Gorm vaimonsa muistoksi. Harald lisäsi sen viereen toisen kiven, joka oli 244 cm korkea ja tehty graniitista[1]. Haraldin pystyttämään riimukiveen on hakattu teksti: "Kuningas Harald antoi pystyttää tämän kiven isänsä Gormin ja äitinsä Tyrvin muistoksi. Harald, joka voitti itselleen koko Tanskan ja Norjan ja teki tanskalaisista kristittyjä." Kivessä on kuvattu Kristus punottujen ja solmittujen nauhojen keskellä, ja sen tarkoituksena oli erottaa Kristus pohjoisten alkujumalien ja taikojen maailmasta[1].
Harald ei lopulta onnistunut käännyttämään alaisiaan kristinuskoon, ja sen sijaan hänet syrjäytettiin valtaistuimelta. Tanska ja Norja käännytettiin kristinuskoon vasta sata vuotta myöhemmin.[1]
Langaton tiedonsiirtotekniikka Bluetooth on nimetty Haraldin mukaan.
[muokkaa] Puolisot
- Gunhild
- Tove, vendiläinen prinsessa, knees(kuningas) Mistivoin tytär.
- Gyritha
[muokkaa] Lapset
Pojat
- Sven Haaraparta
- Erik
- Hakon
Tyttäret
- Tyre
- Gunhild
- Mo
- Thorgny
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Honour, Hugh & Fleming, John: ”Euroopan keskiaika”, Maailman taiteen historia, s. 365-366. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1992. ISBN 951-1-16753-7.
| Edeltäjä: Gorm Vanha |
Tanskan kuningas 958–986 |
Seuraaja: Sven Haaraparta |
