H. C. Andersen

Hans Christian Andersen
Hans Christian Andersen Thora Hallagerin valokuvaamana lokakuussa 1867
Syntynyt	2. huhtikuuta 1805 Odense, Tanska
Kuollut	4. elokuuta 1875 (70 vuotta) Kööpenhamina, Tanska
Ammatit	kirjailija, runoilija
Kansallisuus	Tanska
Äidinkieli	tanska
Tyylilajit	lastenkirjallisuus
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Hans Christian Andersen (2. huhtikuuta 1805 Odense – 4. elokuuta 1875 Kööpenhamina) oli tanskalainen kirjailija ja runoilija. Hänet tunnetaan erityisesti saduista, jotka ovat nousseet osaksi eurooppalaista kulttuuriperintöä.

Elämä

Hans Christian Andersen syntyi Odensessa vuonna 1805. Hänen isänsä Hans Andersen oli sairaalloinen suutari, joka uskoi olevansa aatelista syntyperää ja osasi lukeakin. Äiti Anne Marie Andersdatter puolestaan oli pesijätär, jolla ei ollut mitään koulutusta ja joka oli useita vuosia miestään vanhempi. Andersenin äiti oli taikauskoinen ja vaikutti puheillaan poikansa mielikuvitukseen.

Andersenin lapsuus oli ankea. Koko perhe asui ja nukkui yhdessä ja samassa pienessä huoneessa. Vanhemmat olivat kasvatuksessaan lepsuja.^lähde? Andersen ei saanut lapsena juuri koulutusta, vaikka isältään hän omaksui kiinnostuksen kirjallisuutta kohtaan.

Vuonna 1816 Andersenin isä kuoli ja poika jäi kokonaan oman onnensa nojaan. Hän lopetti koulunkäynnin, rakensi pienen leikkiteatterin ja istui kotona tehden vaatteita nukeilleen. Andersen myös lainasi näytelmiä ja luki ne kaikki läpi. Näytelmien joukossa oli mm. Ludvig Holbergin ja William Shakespearen teoksia. Andersen oli jonkin aikaa kutojan ja räätälin opissa ja sitten tupakkatehtaassa töissä.

Vuoden 1819 pääsiäisenä Andersen pääsi ripille Odensen tuomiokirkossa ja alkoi pohtia tulevaisuuttaan. Hän halusi laulajaksi, tanssijaksi ja näyttelijäksi, ja niinpä nuorukainen lähti Kööpenhaminaan syyskuussa 1819. Siellä häntä pidettiin hulluna, eikä hänellä ollut asiaa teattereihin. Hän oli melkein kuolla nälkään.

Sitten Andersen ystävystyi muusikoiden Christoph Weysen ja Sibonin kanssa ja myöhemmin runoilija Frederik Hoegh Guldbergin kanssa ja pääsi Kuninkaalliseen teatteriin. Äänenmurros keskeytti Andersenin uran, mutta hänelle ilmestyi uusi suosija Jonas Collin, Kuninkaallisen teatterin ohjaaja, josta tuli Andersenin elinikäinen ystävä.

Vuonna 1822 Andersen pääsi Slagelsen oppikouluun. Ennen koulun aloittamista Andersen julkaisi ensimmäisen teoksensa Ungdoms-Forsøg. Andersen oli toisia oppilaita huomattavasti vanhempi, ja hänen omituinen ulkonäkönsä herätti epämiellyttävää huomiota. Silti Andersen opiskeli Slagelsessa ja toisessa koulussa Helsingørissä vuoteen 1827 asti, vaikka hän itse on sanonut niiden vuosien olleen elämänsä synkimmät ja katkerimmat.

Vuonna 1827 Collin antoi Andersenille yksityisopetusta, ja tämä pääsi Kööpenhaminan yliopistoon. Seuraavana vuonna hän kirjoitti mielikuvituksellisen matkakuvauksen Fodreise fra Holmens Kanal Til Østpynten af Amager. Saman vuonna Andersen julkaisi runokokoelman ja rakastui onnettomasti.

Vuodesta 1831 alkaen Andersen matkusteli ympäri Eurooppaa. Vuonna 1833 hän sai pienen matkastipendin kuninkaalta ja teki ensimmäisen pitkistä Euroopan-matkoistaan. Käydessään Pariisissa Andersen tapasi mm. Victor Hugon ja Alexandre Dumas’n. Lokakuussa 1834 hän saapui Roomaan.

Vuoden 1835 alkupuolella ilmestyi Andersenin ensimmäinen romaani Improvisatoren, ja se saavutti kansainvälistä menestystä. Kirjailijan huolet olivat vihdoinkin ohi. Samana vuonna Andersen julkaisi Eventyr-tarinasarjansa eli satujen ensimmäisen osan. Seuraavat osat ilmestyivät vuosina 1836 ja 1837. Tarinoiden arvoa ei ensin käsitetty, ja niiden myynti oli hidasta. Sen sijaan Andersen menestyi paremmin romaanillaan O.T. (1836). Vuonna 1837 hän kirjoitti arvostetuimman romaaninsa Kun en Spillemand.

Andersen kiinnitti nyt huomionsa teatteriin ja saavutti hiukan menestystä mutta palasi sitten vahvimmalle alalleen vuonna 1840 sekalaisella antologiallaan Billedbog uden Billeder (suom. Kuvaton kuvakirja). Samana vuonna hän rakastui ruotsalaiseen oopperalaulaja Jenny Lindiin muttei saanut vastakaikua. Andersenin sanotaan rakastaneen Lindiä kuolemaansa asti, ja hän jäi naimattomaksi. Sen sijaan Lind meni myöhemmin naimisiin.

Andersen oli ahkera matkustaja. Hänen pisin matkansa vuosina 1840–1841 vei hänet Saksaan (siellä hän teki ensimmäisen junamatkansa), Italian, Maltan ja Kreikan kautta Konstantinopoliin. Paluumatka kulki Mustanmeren ja Tonavan kautta. Hänen selostuksensa tästä kokemuksesta on En Digters Bazar (1842), jota yleensä pidetään hänen parhaana matkakirjanaan. Myös Eventyrin maine kasvoi tasaisesti: toinen sarja alkoi ilmestyä vuonna 1838 ja kolmas 1845.

Andersenin talo Odensessa.

Andersenia juhlittiin 1840-luvulla jo ympäri Eurooppaa. Kesäkuussa 1847 hän teki ensimmäisen Englannin-matkansa ja saavutti erittäin suurta menestystä. Hän tapasi Charles Dickensin, jonka teoksissa voi havaita Andesenin vaikutusta. David Copperfieldin Uriah Heepin esikuvana on jopa sanottu olleen Andersen.

Andersen halusi yhä erottua romaanikirjailijana ja näytelmäkirjailijana. Hän halveksi lumoavia satujaan, jotka olivat tehneet hänet kuuluisaksi. Silti hän jatkoi niiden kirjoittamista, ja vuosina 1847 ja 1848 ilmestyi kaksi uutta kokoelmaa. Pitkän hiljaiselon jälkeen Andersen julkaisi vuonna 1857 romaanin At være eller ikke være. Vuonna 1863 hyvin mielenkiintoisen matkan jälkeen hän julkaisi yhden matkakirjoistaan I Spanien.

Andersenin satukirjojen ilmestyminen jatkui osissa vuoteen 1872 saakka, jonka jouluna viimeiset tarinat julkaistiin. Saman vuoden keväällä Andersen putosi vuoteesta ja loukkaantui vaikeasti. Hän ei toipunut tapaturmasta täysin mutta eli vuoteen 1875 asti. Hän kuoli kotonaan Rolighedin tilalla lähellä Kööpenhaminaa. Andersen on haudattu Assistens Kirkegård -nimiselle hautausmaalle Kööpenhaminassa.

Andersenin suomennetut teokset

Andersenin satuja on suomennettu paljon ja monilla eri nimillä. Alle on listattu eri nimillä ilmestyneet teokset ja jonkin verran myös samalla nimellä ilmestyneitä teoksia, joiden sisältö on kuitenkin selvästi erilainen. Lisäksi Andersenin saduista on tehty lukemattomia mukaelmia, jotka eivät kulje hänen nimissään.

Yksittäisteokset

Peukaloisen kuvitusta.

Lentävän matka-arkun kuvitusta^[1]

• Satu äitistä ja pikku veljestä (Chr. Ev. Barck 1850)
• Satu (Clouberg ja K. 1864)
• Yökausi Lahdella (Andersenin mukaelma Charles Victor Varin ja Louis Lefèvren teoksesta; 1883)
• Kuvaton kuvakirja (Karisto 1915)
• Maailman ihanin ruusu (Hämeenlinnan seminaarin toverikunta 1932)
• Peukalo-Liisa (Kuvataide 1944)
• Isä tekee aina oikein (Gummerus 1950)
• Molemmat paroonittaret (Karisto 1950; myös nimellä Kaksi paronitarta, Karisto 1969)
• Keisarin uudet vaatteet (Gummerus 1960)
• Satakieli (Gummerus 1960)
• Sikopaimen (Gummerus 1960)
• Iso Klaus ja pikku Klaus (Gummerus 1961)
• Pieni merenneito (Kynäbaari 1961)
• Pieni tulitikkutyttö (Kynäbaari 1961)
• Prinsessa ja herne (Kynäbaari 1961)
• Prinsessa ja Tyhmeliini (Kynäbaari 1961)
• Ruma ankanpoikanen (Kynäbaari 1961)
• Vanha talo (Kynäbaari 1961)
• Pieni ankanpoikanen (Otava 1961)
• Lumikuningatar (Otava 1961)
• Tulukset (Gummerus 1961)
• Tuhma Jussi (Gummerus 1962)
• H. C. Andersen (Kirja-Lito 1965)
• Lentävä matka-arkku (Kirja-lito 1970)
• Villijoutsenet (Artko 1971)
• Peukaloinen (Lasten keskus 1978)
• Tulitikkutyttö (Kirja-lito 1981)
• Kuusi (Mestarikustannus 1981)
• Todellinen prinsessa (Kirja-lito 1981)
• Paimentyttö ja nokipoika (Mestarikustannus 1981)
• Keijukaiskumpu (Mestarikustannus 1982)
• Pikkuruinen (SLEY-kirjat 1985)
• Ihan varmasti totta (SLEY-kirjat 1985)
• Jonne Tomppeli (SLEY-kirjat 1987)
• Meidän isä tekee aina oikein (SLEY-kirjat 1989)
• Hyrrä ja pallo (Lasten keskus 1989)
• Kuusen tarina (Lasten keskus 1990)
• Andersen (WSOY 1991)
• Elämäni tositarina (Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti 1995)

Kokoelmat

Andersen Rolighedissa, jossa hän asui Melchiorin perheen vieraana.

• Satu punaisista kengistä ja Hannusta ja Rietusta (J. Simeliuksen perilliset 1848)
• Sadut (J. Simeliuksen perilliset 1850)
• Uusia tarinoita (P. Th. Stolpe 1861)
• Kaksi tarinata (P. Th. Stolpe 1862)
• Satuja 1–4 (P. Th. Stolpe 1869–1872)
• Satuja 5: (Stolpe 1879)
• Satuja 6: (Stolpe 1881)
• Satuja 7 (Holm 1880)
• Muutamia kauneimpia satuja (WSOY 1884)
• Uudet sadut ja tarinat (K. E. Holm 1892)
• Valikoima satuja (Otava 1905)
• Satuja ja seikkailuja (WSOY 1905)
• Satuja ja tarinoita 2 (WSOY 1906)
• Kauneimpia satuja (Victor Hoving 1909)
• Satuja ja tarinoita 6 (WSOY 1919)
• Satuja ja tarinoita 8 (WSOY 1925)
• Satuja ja tarinoita 9 (WSOY 1927)
• Valikoituja satuja ja tarinoita 1–2 (WSOY 1928–1928)
• H. C. Andersenin valikoituja satuja ja tarinoita 1–2 (WSOY 1936)
• Kootut sadut ja tarinat 1–3 (WSOY 1951)
• H. C. Andersenin satuja (Otava 1955)
• Neljä Andersenin satua lapsille mukailtuina (Otava 1955)
• H. C. Andersenin satuja (Kuvataide 1956)
• Pieni merenneito ja muita Andersenin satuja (Kuvataide 1957)
• Matkatoveri ja muita Andersenin satuja (Kustantamo Kuvataide 1957)
• Andersenin satuja (WSOY 1960)
• Todellinen prinsessa ja Se on ihan tosi (Gummerus 1962)
• Andersenin satukirja (WSOY 1963)
• Tulukset; Keisarin uudet vaatteet; Peukalo-Liisa (Kirja-Lito 1966)
• Kolme Andersenin satua (Kirja-lito 1967)
• Satuja (Consert hall society 1969)
• Satuja (Otava 1969)
• Andersenin kauneimmat sadut (Otava 1972)
• Andersenin satuja (Weilin + Göös 1973)
• Andersenin sadut (Sanoma 1975)
• Andersenin satuja (Karisto 1979)
• Satuja (kolmen kirjan pakkaus; Lasten keskus 1980)
• Satuja (Kirjalito 1983)
• Hans Christian Andersenin satuja (PR-tuotanto 1984)
• Lumikuningatar: H. C. Andersenin satuja (Weilin + Göös 1987)
• Perinteisiä satuja (myös Grimmin veljesten satuja; Kirjalito 1989)
• Andersenin suuri satukirja (WSOY 1990)
• Rudolf Koivun satuja ja tarinoita (myös muita kirjoittajia; WSOY 1992)
• Suuri satuaarteeni (myös Grimmin veljesten satuja; Kirjalito 1996)
• H. C. Andersenin satuaarteita (Otava 2001)
• Kauneimmat sadut. (H. C. Andersens bedste eventyr, 2001.) Kuv. Svend Otto S. Suom. Eeva-Liisa Manner, Maila Talvio ja Kaija Pakkanen. Tammi, 2002. ISBN 951-31-2509-2.
• H. C. Andersenin satuja (Egmont Kustannus 2011, iPad/iPhone -applikaatio)

Aiheesta muualla

• Andersenin taidesatu, Andersenin tuotannon analyysia
• H. C. Andersen Centret, laaja tietosivusto kirjailijasta (tanskaksi ja englanniksi)
• Hans Christian Andersen Gutenberg-projektissa, Andersenin teoksia digitaalisessa muodossa
• Hans Christian Andersen Information, tietoa ja kuvia Andersenista
• Ruma ankanpoikanen multimediaesityksenä suomeksi (ote kirjasta)
• Hans Christian Andersen -museo
• Elämäni tositarina -teoksen arvostelu (Parnasso 3/1996)