Beowulf

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo anglosaksisesta sankarirunosta. Tietotekniikassa Beowulf viittaa Beowulf-klusteriin.
Beowulfin ensimmäinen sivu vanhassa käsikirjoituksessa

Beowulf on muinaisenglanniksi kirjoitettu eeppinen sankariruno, jonka synty on eri tutkimuksissa ajoitettu 700-luvulta 1000-luvulle. Runo sisältää 3 182 riviä. Sillä ei ole alkuperäistä nimeä, mutta se on tunnettu päähenkilönsä mukaan nimellä Beowulf 1800-luvun alkupuolelta lähtien.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beowulf ei ole vanhin olemassa oleva muinaisenglanninkielinen runo. Cædmonin luomishymni on vanhempi, mutta Beowulf edustaa yksinään kymmenesosaa kaikesta kirjoitetusta muinaisenglantilaisesta tekstistä. Beowulfin ainut olemassa oleva käsikirjoitus on keskiaikainen kirjakopio Cotton Vitellius A.xv, joka tunnetaan myös nimellä Nowell Codex. Se on kirjoitettu vuoden 1000 seudulla. Alkuperäistekstiä säilytetään nykyisin British Museumissa. Sir Robert Cottonin omistama teksti vaurioitui pahasti tulipalossa vuonna 1731 ennen hänen kokoelmansa lahjoittamista British Museumille vuonna 1757. Kirjoitusta ei tutkittu juurikaan ennen kuin islantilainen Grímur Jónsson Thorkelin teki siitä kaksi kopiota vuonna 1787 ja 1789. Hän julkaisi runon latinaksi käännettynä vuonna 1815. Runo käännettiin tanskaksi vuonna 1820 ja viimein englanniksi vuonna 1837. Thorkelinin kopioissa on säilynyt 2 000 merkkiä, jotka ovat tuhoutuneet näkymättömiin alkuperäisestä tekstistä.

Jopa alkuperäisen tekstin kopioiminen ja ymmärtäminen on hankalaa sen huonon kunnon ja keskiaikaisesta kirjoituksesta puuttuvien välimerkkien vuoksi. Runoa ei voi kääntää suoraan nykykielille runomitan ja runollisen kielen vuoksi. Beowulfista on tehty useita käännöksiä nykyenglannille. Jokainen käännös kuitenkin eroaa merkittävästi alkuperäistekstistä.

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beowulfin tapahtumat sijoittuvat Skandinaviaan (Scede-landum). Daanien kuningas Hroðgar on rakentanut Heorot-nimisen juhlasalin, mutta Kainista polveutuva Grendel-niminen hirviö ryöstää sen öisin tappaen ihmisiä.

Nuori göötalainen soturi Beowulf saapuu daanien maahan ja kohtaa hirviön, jonka voittaa paljain käsin. Juhliminen on kuitenkin ennenaikaista Grendelin äidin saapuessa kostamaan poikansa puolesta. Beowulf seuraa hirviötä veden alle, ja surmaa hirviön luolasta löytämällään miekalla. Kuningas Hroðgar palkitsee Beowulfin ruhtinaallisesti, ja tämä palaa omaan maahansa.

Viidenkymmenen vuoden kuluttua Beowulf on itse kuningas, kun lohikäärme hyökkää hänen valtakuntaansa. Vanha Beowulf lähtee miesjoukon johdossa tappamaan lohikäärmettä. Miestensä paettua Beowulf surmaa lohikäärmeen nuoren aseenkantaja Wiglafin kanssa, mutta haavoittuu kuolettavasti.

Beowulf ja Tolkien[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

J. R. R. Tolkienin tuotannossa on runsaasti vaikutteita Beowulfin tarinasta.[1] Toimiessaan Oxfordin yliopiston professorina Tolkien kirjoitti tunnetun esseen Beowulf: The Monsters and the Critics, joka on vaikuttanut voimakkaasti tutkijoiden käsityksiin eepoksesta.[2] Tolkien myös käänsi eepoksen proosamuodossa nykykielelle.

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beowulfin elokuvasovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ahlroth, Jussi: Beowulf rokkaa, vaikka munkit olivatkin asialla Helsingin sanomat. 26.7.2009. Viitattu 13.1.2011.
  2. Peltonen, Leena: Ellei lohikäärmettä olisi, se täytyisi keksiä Portti. 4/1984. Viitattu 13.1.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]