Skoonen sota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Skoonen sota
Osa Ranskan–Hollannin sotaa
Kaarle XI Lundin taistelussa 4. joulukuuta 1676.
Kaarle XI Lundin taistelussa 4. joulukuuta 1676.
Päivämäärä:

16751679

Paikka:

Skåne ja Pohjois-Saksa

Lopputulos:

status quo ante bellum

Osapuolet

Tanskan lippu Tanska
Statenvlag.svg Alankomaat
Wappen Mark Brandenburg.png Brandenburg
Banner of the Holy Roman Emperor with haloes (1400-1806).svg Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Ruotsin lippu Ruotsi
Royal Standard of the King of France.svg Ranska

Komentajat

Tanskan lippu Kristian V
Tanskan lippu Ulrik Gyldenløve
Tanskan lippu Niels Juel
Wappen Mark Brandenburg.png Frekrik Vilhelm

Ruotsin lippu Kaarle XI
Ruotsin lippu Magnus Gabriel De la Gardie
Ruotsin lippu Rutger von Ascheberg
Ruotsin lippu Simon Grundel-Helmfelt

Skoonen sota käytiin vuosina 1675–1679 Tanskan ja Ruotsin välillä. Sota oli osa Ranskan–Hollannin sotaa, jossa Tanska oli Alankomaiden ja Ruotsi Ranskan puolella. Skoonen sota päättyi kun pääsotatoimet Länsi-Euroopassa saatiin päätökseen, ja Ranska painosti Tanskaa miehittämällä Oldenburgin.

Tanska julisti sodan syyskuussa 1675, ruotsalaisten kärsittyä tappion Brandenburgin armeijalle Fehrbellinin taistelussa kesäkuussa 1675. Sodan julistuksen jälkeen tanskalaiset ja Brandenburgin joukot valtasivat aluksi Ruotsille kuuluvat Wismarin ja Bremer-Verdenin ja myöhemmin myös Pommerin. Itämerellä käytiin useita meritaisteluita, joiden jälkeen tanskalais-hollantilainen laivasto saavutti meriherruuden. Tanskalaisten hyvä menestys merellä jatkui koko sodan ajan.

Kesäkuussa 1676 tanskalais-norjalainen armeija marssi Norjasta Ruotsiin. Samoihin aikoihin toinen tanskalainen sotajoukko nousi maihin Helsingborgin luona. Tanskalaisten tavoitteena oli valloittaa takaisin Skåne, Halland, Blekinge ja Bohuslän. Ruotsalaiset joukot vetäytyivät kuningas Kaarle XI:sta johdolla Smålandiin. Tanskalaiset miehittivät koko Skånen Malmötä lukuun ottamatta. Ruotsalaiset voittivat vain viivytystaisteluita. Huolimatta tappioista Kaarle XI hyökkäsi lokakuussa 15 000 miehen armeijan voimalla. Ruotsalaiset saavuttivat joulukuussa 1676 Lundin taistelussa ratkaisevan voiton, jonka jälkeen Ruotsin joukot pääsivät tunkeutumaan takaisin Skåneen. Taistelut jatkuivat Skånessa ruotsalaisten ottaessa yliotteen. Syyskuussa 1678 Ruotsin joukot valloittivat takaisin Kristianstadin kaupungin.

Rauha solmittiin Lundissa syyskuussa 1679. Rauhaan ei kuulunut alueluovutuksia, joten Ruotsin suurvalta oli onnistunut puolustamaan aluettaan.

Etelä-Ruotsin väestö, joka oli aiemmin kuulunut Tanskaan, ei ollut tottunut Ruotsin hallintoon. Niinpä kansa tuki sodassa tanskalaisia, ja jotkut ryhtyivät kapinallisiksi sisseiksi. Sodan jälkeen tämä kostautui, sillä alue ruotsalaistettiin perinpohjaisesti ja tanskan kieli ja kulttuuri pyrittiin tukahduttamaan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vilkuna et al: Suomi kuningaskunnassa, WSOY 2002